Lapset ja nuoret http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/152661/all Mon, 13 May 2019 09:55:05 +0300 fi Nuoria tarvitaan yhteistyössä http://matildaafh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275906-nuoria-tarvitaan-yhteistyossa <p>Pohjola-Nordenin liittokokous pidettiin 4.-5.5. Tornio-Haaparannassa. Pohjola-Norden edistää pohjoismaista yhteistyötä ja tekee toiminnallaan Pohjoismaita tunnetuksi Suomessa.</p><p>Pohjoismainen yhteistyö kohtaa monia haasteita. Kaksi suurinta haastetta ovat jäsenkunnan uudistaminen nuorilla ja uusilla jäsenillä sekä näkyvyyden puute Suomessa. Pohjola-Nordenin jäsenten keski-ikä on melko korkea. Yhdistystoiminnan on vaikea jatkua ilman nuoria ja työssäkäyviä jäseniä.</p><p>Toukokuun lopussa käydään EU-vaalit. Tunnetusti nuoret eivät innostu EU-vaaleistakaan. EU-vaaleissa 2014 alle 25-vuotiaista äänesti 10%.</p><p>Suomalaiset nuoret suhtautuvat nirsosti yhdistystoimintaan. Nuoret etsivät itselleen mieluisia vaikuttamismahdollisuuksia ja vierastavat sellaista sitoutumista, jota yhdistystoiminta vaatii. Yhdistystoimintaan sitoutumisen sijaan on helpompi sitoutua yhden asian liikkeisiin ja ilmiöihin.</p><p>Äänestämistä EU-vaaleissa ei ehkä nähdä riittävän konkreettisena vaikuttamismahdollisuutena.</p><p>Tästä huolimatta sekä EU että pohjoismainen yhteistyö vaikuttavat huomattavasti nuorten arkeen. Vapaa liikkuvuus, opiskelijavaihdot ja kesätyömahdollisuudet ovat hyväksi nuorille. Kielitaito ja kansainvälisyys antavat erinomaiset edellytykset työuralla menestymiselle. Nämä asiat näkyvät usein arjessamme ja usein unohdamme sen, mitä kautta nämäkin asiat on mahdollistettu - yhteistyöllä.</p><p>Haluan kannustaa nuoria lähtemään rohkeasti mukaan yhdistystoimintaan &ndash; se on mainio tapa verkostoitua ja vaikuttaa. Toisaalta tämä on myös yhdistyksien peilin katsomisen paikka. Yhdistys ei ole enempää tai vähempää kuin osiensa summa.</p><p>Ja EU-vaaleista. Nuoret ovat aktiivisesti kritisoineet päättäjiä. Ilmastomarssit, kansalaisaloitteet ja somekampanjat ovat hyviä tapoja vaikuttaa. Mutta niin on äänestäminenkin. Ja äänestämällä saat oikeuden valittaa tuloksesta. Älä ota sitä itsestään selvyytenä.</p><p>(kirjoitus julkaistu myös Lapin Kansassa 13.5.)</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pohjola-Nordenin liittokokous pidettiin 4.-5.5. Tornio-Haaparannassa. Pohjola-Norden edistää pohjoismaista yhteistyötä ja tekee toiminnallaan Pohjoismaita tunnetuksi Suomessa.

Pohjoismainen yhteistyö kohtaa monia haasteita. Kaksi suurinta haastetta ovat jäsenkunnan uudistaminen nuorilla ja uusilla jäsenillä sekä näkyvyyden puute Suomessa. Pohjola-Nordenin jäsenten keski-ikä on melko korkea. Yhdistystoiminnan on vaikea jatkua ilman nuoria ja työssäkäyviä jäseniä.

Toukokuun lopussa käydään EU-vaalit. Tunnetusti nuoret eivät innostu EU-vaaleistakaan. EU-vaaleissa 2014 alle 25-vuotiaista äänesti 10%.

Suomalaiset nuoret suhtautuvat nirsosti yhdistystoimintaan. Nuoret etsivät itselleen mieluisia vaikuttamismahdollisuuksia ja vierastavat sellaista sitoutumista, jota yhdistystoiminta vaatii. Yhdistystoimintaan sitoutumisen sijaan on helpompi sitoutua yhden asian liikkeisiin ja ilmiöihin.

Äänestämistä EU-vaaleissa ei ehkä nähdä riittävän konkreettisena vaikuttamismahdollisuutena.

Tästä huolimatta sekä EU että pohjoismainen yhteistyö vaikuttavat huomattavasti nuorten arkeen. Vapaa liikkuvuus, opiskelijavaihdot ja kesätyömahdollisuudet ovat hyväksi nuorille. Kielitaito ja kansainvälisyys antavat erinomaiset edellytykset työuralla menestymiselle. Nämä asiat näkyvät usein arjessamme ja usein unohdamme sen, mitä kautta nämäkin asiat on mahdollistettu - yhteistyöllä.

Haluan kannustaa nuoria lähtemään rohkeasti mukaan yhdistystoimintaan – se on mainio tapa verkostoitua ja vaikuttaa. Toisaalta tämä on myös yhdistyksien peilin katsomisen paikka. Yhdistys ei ole enempää tai vähempää kuin osiensa summa.

Ja EU-vaaleista. Nuoret ovat aktiivisesti kritisoineet päättäjiä. Ilmastomarssit, kansalaisaloitteet ja somekampanjat ovat hyviä tapoja vaikuttaa. Mutta niin on äänestäminenkin. Ja äänestämällä saat oikeuden valittaa tuloksesta. Älä ota sitä itsestään selvyytenä.

(kirjoitus julkaistu myös Lapin Kansassa 13.5.)

 

]]>
0 http://matildaafh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275906-nuoria-tarvitaan-yhteistyossa#comments Äänestäminen Eurovaalit Lapset ja nuoret Pohjoismainen yhteistyö Yhdistystoiminta Mon, 13 May 2019 06:55:05 +0000 Matilda af Hällström http://matildaafh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275906-nuoria-tarvitaan-yhteistyossa
Kirje nuorelta äänestäjältä http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274242-kirje-nuorelta-aanestajalta <p>Olen saanut valtavan määrän kannustavia ja ilahduttavia viestejä tämän vaalikampanjan aikana, joista jokainen on antanut voimaa jatkaa. Sain eilen kuitenkin viestin, jonka haluan jakaa teidän kanssanne, sillä tällä nuorella miehellä on asiaa, jota jokainen voisi pohtia. Tämä viesti liikutti minua erityisesti sen huolen osalta, jossa nuoremme elävät mutta myös sen luottamuksen vuoksi, jota tämä kirje itselleni ilmentää. Julkaisen kirjeen kirjoittajan luvalla, mutta siitä on poistettu tiedot,&nbsp; joista henkilön voisi tunnistaa.</p><p><em>&quot;Hei Mari!<br /><br />Olen pitkään pyöritellyt muutamia ajatuksia päässäni, seuratessani maailman menoa, ja ajattelin kirjoittaa niistä sinulle. Ajattelin tulla moikkaamaan sinua vaaliteltoille ihan kasvotusten, ja parikin kertaa olen ohitsesi kulkenut, mutta olet aina ollut varattuna monille muille kiinnostuneille äänestäjille. (Tämä tosin on mielestäni vain positiivinen ongelma. Ilahduttavaa, että äänestäjiä kiinnostaa.) Nyt rohkaistuin viimeisimpiä uutisia lukiessani viimein kirjoittamaan.<br /><br />Olen 21-vuotias nuori mies. Seuraan yhteiskunnallisia tapahtumia aktiivisesti. Tämä aiheuttaa välillä kovaakin epätoivoa ja masennusta siitä, etteivät ihmiset ensinnäkään osaa elää keskenään kunnolla, mutta myös kuinka naiiveja, helposti huijattavia ja ahneita ihmiset ovat. Ollessani vielä alaikäinen, ja pohtiessani yhteiskunnallisia asioita, nojasin monen nykynuoren tavoin oikeisto-vasemmisto -akselilla hieman enemmän vasemman suuntaan, luullen, että siellä oltaisiin oikeudenmukaisia ja tervejärkisiä. Mutta voi kuinka väärässä olin... Nykyään irtisanoudun tästä jaottelusta, koska mielestäni totuutta ja oikeudenmukaisuutta ei voi laittaa selkeästi tällaiselle mittarille.<br /><br />Tulevaisuus huolestuttaa minua todella paljon. Koen olevani elävä esimerkki, siitä kuinka sinisilmäisiä, ja helposti manipuloitavissa nuoret ovat. Ennen kuin aloin oikeasti ottamaan asioista selvää itse, ja olemaan luottamatta sokeasti valtamedioiden otsikoihin ja kirjoitteluun, ja some-ilmiöihin, luulin, että Perussuomalaiset olivat rasistisia ja vanhanaikaisia juntteja, jotka vastustavat kaikkea. Nyt kaikkien näiden vuosien (vaikkakin kohtuu vähäisten) jälkeen, olen huomannut, että PS on ainoa puolue, jolle Suomen kulttuurin, itsemääräämisoikeuden, kielen, identiteetin ja kansan vaaliminen, on sydämen asia. Nämä ovat olleet itselleni aina suuria arvoja, ja vasta näin vanhempana olen huomannut kuinka halpaa tämä kaikki on nykypäivänä globalisaation ja hedonistisen maailman keskellä. Se satuttaa minua itseäni ainakin henkilökohtaisesti. Ei Suomi ja suomalaisuus täydellisiä ole, mutta kun maailmaa katsoo, niin kyllä meillä on kansana syytä olla ylpeitä itsestämme, historiastamme ja kulttuuristamme. Mutta... kaikkialla missä kuljen, olen huomannut kuinka yhä useampi omanikäiseni, ja varsinkin nuoremmat, ovat täysin valmiita heittämään tämän kaiken pois. Suomalaisuudesta on tullut kirosana ja tabu, josta ei saa olla aidosti ylpeä. Media on täynnä vasemmistoon nojaavia toimittajia, jotka ajavat käytännössä propagandatasoista journalismia jo YLE:nkin tasolla, saaden yhä vain uudet nuoret ajattelemaan halutulla tavalla.<br /><br />Tämä maailma on täysin sekaisin. Kansallismielisiä haukutaan rasisteiksi, vaikka esimerkiksi omasta mielestäni se, että Euroopassa kansoilla olisi omat valtiot ja itsemääräämisoikeus ja vapaus harjoittaa omaa kulttuuria ja tehdä toistensa kanssa yhteistyötä, silti säilyttäen oman identiteettinsä ja pitäen kiinni arvoistaan, on parhainta ja aidointa monikulttuurisuutta. Mutta tämä ei kelpaa vasemmistolle. Ei... monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus ja edistyksellisyys on sitä, että on mahdollisimman paljon eri kansallisuuksia muualta kuin länsimaista. Niinhän sitä joku sanoi joskus, että valkoista kohtaan ei voi olla rasisti, ja että eurooppalaisilla ei ole omaa kulttuuria.<br /><br />Nämä asiat ovat sinulle varmasti tuttuja, ja en ole ainoa joka niitä ottaa kanssasi esille, ja varmaan jo kyllästymiseen asti olet päässyt niistä puhumaan.<br /><br />Mutta haluan tuoda eteesi huoleni.<br />Olen huolissani siitä, että Suomesta tehdään edelleen maailman sosiaalitoimistoa, koska se on &#39;&#39;meidän velvollisuutemme&#39;&#39;, jotta voimme taputtaa itseämme selkään siitä kuinka hyviä ihmisiä olemme.<br />Olen huolissani siitä, että Suomi menettää itsemääräämisoikeutensa EU:n liittovaltiolle.<br />Olen huolissani siitä, että Suomessa on käynnissä väestönvaihdos. Että suomalaisiin, varsinkin nuoriin, isketään ajatus siitä, että lapsi on vain taakka omalle elämälle ja se tuottaa hirveästi päästöjä, ja täten lapsen saaminen on typerää ja pilaa elämän ja tuhoaa luonnon, samaan aikaan hehkuttaen sitä kuinka muualta pitää tuoda lisää ihmisiä paikkaamaan alhaista syntyvyyttä. Ja luonnollisesti hehän eivät täältä koskaan lähde pois. En halua lähettää ketään kuolemaan, mutta kun niin moni maa ei halua ottaa kansalaisiaan takaisin, vaikka sinne olisi turvallista palata, ja olemme tällöin jumissa.<br />Olen huolissani siitä, että suomen kansa, menettää väestönvaihdoksen seurauksena itsemääräämisoikeutensa ja arvonsa, taustaltaan eri kulttuuria ja arvomaailmaa edustavien lisääntyessä hallitsevissa elimissä.&nbsp;<br />Olen huolissani siitä, että vasemmistolaisen politiikan seurauksesta Suomessa ei ole enää kannattavaa tehdä työtä ja asua, ja että suurituloiset muuttavat pois, jättäen jälkeensä nääntyvän kansan, joka ahneudessaan tulonsiirtoja ja veroja tekemällä tapatti Suomen talouden.&nbsp;<br />Olen huolissani siitä, että maailma etenee yhä edelleen kohti identiteettipolitiikkaa, jossa ihmisen aatteilla ja arvoilla ei ole sijaa. Faktatiedot hiljennetään koska ne ovat loukkaavia ja ikävää kuultavaa. Sen sijaan ihon pigmentti ja haaravälin sisältö ratkaisee. Ja auta armias jos olet valkoinen, hetero, mies ja vielä hyvänen aika vaikkapa kristitty niin ei hyvä heilu.<br />Olen huolissani siitä, kuinka ihmiset unohtavat että velvollisuus ja vapaus ovat käsi kädessä. Kaikki vain tahtovat jälkimmäisen.<br />Olen huolissani siitä, että ihmiset pitävät lähes kaikkea haluamaansa ihmisoikeutena, eikä minkään eteen olla enää valmiita tekemään töitä ja näkemään oikeasti vaivaa.<br />Olen huolissani siitä, että ihmiset vierastavat kärsimystä, joka vääjäämättä on osa elämää. Sitten hankkiudutaan kaikesta epämiellyttävästä eroon, mennen jopa niin pitkälle, että vain epämiellyttävät mielipiteetkin tehdään laittomaksi vihapuheeksi.<br />Olen huolissani siitä, että tätä hulluutta on niin mahdoton pysäyttää, koska ihminen on lyhytmuistinen, ahne ja typerä olento.<br /><br />Tästä kirjeestä jää uupumaan paljon asioita, joita mielessäni liikkuu, mutta muuten tästä tulisi pidempi kuin nälkävuosista.<br /><br />Siksi kysynkin sinulta:<br />Mitä ajatuksia kirjeeni sinussa herätti, ja mitä sanottavaa sinulla on tällaiselle nuorelle, joka on menettänyt jo toivonsa paremmasta huomisesta? Nuorelle, joka näkee päivittäin kuinka hänelle tärkeitä asioita tuhotaan ja pilkataan. Joka kokee, että tulevaisuudella ei ole mitään annettavaa? Joka pelkää, että se pieni ilon kipinä, joka syttyy kun muutoksen tuuli on puhaltamassa Euroopan yli, on vain hetken hurmos, ja lopulta mikään ei muutukaan?<br /><br />Olen jo käynyt äänestämässä, ja äänestin sinua. Koin, että jaoin eniten aatteita ja arvoja kanssasi, ja puolue minulla nyt oli selvä aikoja sitten. Kaikesta emme ole samaa mieltä, mutta se kuuluu mielestäni elämään. Että voidaan olla eri mieltä asioista, mutta silti voidaan tehdä yhteistyötä, ja tavoitella yhteisiä tavoitteita. Että voidaan keskustella mielipiteistä avoimesti, ja nähdä eri näkökantoja, ja kenties oppia jotain uutta toisiltamme. Sen sijaan että kaikki epämiellyttävät mielipiteet hiljennettäisiin vihapuheena tms. Aikuisten ihmisten pitäisi mielestäni pystyä siihen.<br /><br />Tahdon kiittää sinua työstäsi jota teet. Vaikka toiveeni paremmasta huomisesta on hiipunut, niin lämmittää mieltä, että on vielä ihmisiä, jotka jaksavat uida vesiputousta pitkin ylös. Harmittaa ettemme päässeet juttelemaan vaalitoreilla, mutta jos luet tämän viestin, niin se on jo enemmän kuin uskalsin toivoa.<br /><br />Pyydän anteeksi avautumistani. Toivottavasti en pilannut päivääsi. Pahoittelut myös jos kirje oli huonosti jäsennelty.<br /><br />Onnea ja menestystä vielä vaalien loppusuoralle! Täällä ollaan mukana 110:llä ;) ja jänskätään tulosiltana PS:n väreissä. Suomi ja maailma tarvitsevat enemmän kaltaisiasi Leijonaemoja.&quot;</em></p><p>Äänestä Suomi takaisin!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen saanut valtavan määrän kannustavia ja ilahduttavia viestejä tämän vaalikampanjan aikana, joista jokainen on antanut voimaa jatkaa. Sain eilen kuitenkin viestin, jonka haluan jakaa teidän kanssanne, sillä tällä nuorella miehellä on asiaa, jota jokainen voisi pohtia. Tämä viesti liikutti minua erityisesti sen huolen osalta, jossa nuoremme elävät mutta myös sen luottamuksen vuoksi, jota tämä kirje itselleni ilmentää. Julkaisen kirjeen kirjoittajan luvalla, mutta siitä on poistettu tiedot,  joista henkilön voisi tunnistaa.

"Hei Mari!

Olen pitkään pyöritellyt muutamia ajatuksia päässäni, seuratessani maailman menoa, ja ajattelin kirjoittaa niistä sinulle. Ajattelin tulla moikkaamaan sinua vaaliteltoille ihan kasvotusten, ja parikin kertaa olen ohitsesi kulkenut, mutta olet aina ollut varattuna monille muille kiinnostuneille äänestäjille. (Tämä tosin on mielestäni vain positiivinen ongelma. Ilahduttavaa, että äänestäjiä kiinnostaa.) Nyt rohkaistuin viimeisimpiä uutisia lukiessani viimein kirjoittamaan.

Olen 21-vuotias nuori mies. Seuraan yhteiskunnallisia tapahtumia aktiivisesti. Tämä aiheuttaa välillä kovaakin epätoivoa ja masennusta siitä, etteivät ihmiset ensinnäkään osaa elää keskenään kunnolla, mutta myös kuinka naiiveja, helposti huijattavia ja ahneita ihmiset ovat. Ollessani vielä alaikäinen, ja pohtiessani yhteiskunnallisia asioita, nojasin monen nykynuoren tavoin oikeisto-vasemmisto -akselilla hieman enemmän vasemman suuntaan, luullen, että siellä oltaisiin oikeudenmukaisia ja tervejärkisiä. Mutta voi kuinka väärässä olin... Nykyään irtisanoudun tästä jaottelusta, koska mielestäni totuutta ja oikeudenmukaisuutta ei voi laittaa selkeästi tällaiselle mittarille.

Tulevaisuus huolestuttaa minua todella paljon. Koen olevani elävä esimerkki, siitä kuinka sinisilmäisiä, ja helposti manipuloitavissa nuoret ovat. Ennen kuin aloin oikeasti ottamaan asioista selvää itse, ja olemaan luottamatta sokeasti valtamedioiden otsikoihin ja kirjoitteluun, ja some-ilmiöihin, luulin, että Perussuomalaiset olivat rasistisia ja vanhanaikaisia juntteja, jotka vastustavat kaikkea. Nyt kaikkien näiden vuosien (vaikkakin kohtuu vähäisten) jälkeen, olen huomannut, että PS on ainoa puolue, jolle Suomen kulttuurin, itsemääräämisoikeuden, kielen, identiteetin ja kansan vaaliminen, on sydämen asia. Nämä ovat olleet itselleni aina suuria arvoja, ja vasta näin vanhempana olen huomannut kuinka halpaa tämä kaikki on nykypäivänä globalisaation ja hedonistisen maailman keskellä. Se satuttaa minua itseäni ainakin henkilökohtaisesti. Ei Suomi ja suomalaisuus täydellisiä ole, mutta kun maailmaa katsoo, niin kyllä meillä on kansana syytä olla ylpeitä itsestämme, historiastamme ja kulttuuristamme. Mutta... kaikkialla missä kuljen, olen huomannut kuinka yhä useampi omanikäiseni, ja varsinkin nuoremmat, ovat täysin valmiita heittämään tämän kaiken pois. Suomalaisuudesta on tullut kirosana ja tabu, josta ei saa olla aidosti ylpeä. Media on täynnä vasemmistoon nojaavia toimittajia, jotka ajavat käytännössä propagandatasoista journalismia jo YLE:nkin tasolla, saaden yhä vain uudet nuoret ajattelemaan halutulla tavalla.

Tämä maailma on täysin sekaisin. Kansallismielisiä haukutaan rasisteiksi, vaikka esimerkiksi omasta mielestäni se, että Euroopassa kansoilla olisi omat valtiot ja itsemääräämisoikeus ja vapaus harjoittaa omaa kulttuuria ja tehdä toistensa kanssa yhteistyötä, silti säilyttäen oman identiteettinsä ja pitäen kiinni arvoistaan, on parhainta ja aidointa monikulttuurisuutta. Mutta tämä ei kelpaa vasemmistolle. Ei... monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus ja edistyksellisyys on sitä, että on mahdollisimman paljon eri kansallisuuksia muualta kuin länsimaista. Niinhän sitä joku sanoi joskus, että valkoista kohtaan ei voi olla rasisti, ja että eurooppalaisilla ei ole omaa kulttuuria.

Nämä asiat ovat sinulle varmasti tuttuja, ja en ole ainoa joka niitä ottaa kanssasi esille, ja varmaan jo kyllästymiseen asti olet päässyt niistä puhumaan.

Mutta haluan tuoda eteesi huoleni.
Olen huolissani siitä, että Suomesta tehdään edelleen maailman sosiaalitoimistoa, koska se on ''meidän velvollisuutemme'', jotta voimme taputtaa itseämme selkään siitä kuinka hyviä ihmisiä olemme.
Olen huolissani siitä, että Suomi menettää itsemääräämisoikeutensa EU:n liittovaltiolle.
Olen huolissani siitä, että Suomessa on käynnissä väestönvaihdos. Että suomalaisiin, varsinkin nuoriin, isketään ajatus siitä, että lapsi on vain taakka omalle elämälle ja se tuottaa hirveästi päästöjä, ja täten lapsen saaminen on typerää ja pilaa elämän ja tuhoaa luonnon, samaan aikaan hehkuttaen sitä kuinka muualta pitää tuoda lisää ihmisiä paikkaamaan alhaista syntyvyyttä. Ja luonnollisesti hehän eivät täältä koskaan lähde pois. En halua lähettää ketään kuolemaan, mutta kun niin moni maa ei halua ottaa kansalaisiaan takaisin, vaikka sinne olisi turvallista palata, ja olemme tällöin jumissa.
Olen huolissani siitä, että suomen kansa, menettää väestönvaihdoksen seurauksena itsemääräämisoikeutensa ja arvonsa, taustaltaan eri kulttuuria ja arvomaailmaa edustavien lisääntyessä hallitsevissa elimissä. 
Olen huolissani siitä, että vasemmistolaisen politiikan seurauksesta Suomessa ei ole enää kannattavaa tehdä työtä ja asua, ja että suurituloiset muuttavat pois, jättäen jälkeensä nääntyvän kansan, joka ahneudessaan tulonsiirtoja ja veroja tekemällä tapatti Suomen talouden. 
Olen huolissani siitä, että maailma etenee yhä edelleen kohti identiteettipolitiikkaa, jossa ihmisen aatteilla ja arvoilla ei ole sijaa. Faktatiedot hiljennetään koska ne ovat loukkaavia ja ikävää kuultavaa. Sen sijaan ihon pigmentti ja haaravälin sisältö ratkaisee. Ja auta armias jos olet valkoinen, hetero, mies ja vielä hyvänen aika vaikkapa kristitty niin ei hyvä heilu.
Olen huolissani siitä, kuinka ihmiset unohtavat että velvollisuus ja vapaus ovat käsi kädessä. Kaikki vain tahtovat jälkimmäisen.
Olen huolissani siitä, että ihmiset pitävät lähes kaikkea haluamaansa ihmisoikeutena, eikä minkään eteen olla enää valmiita tekemään töitä ja näkemään oikeasti vaivaa.
Olen huolissani siitä, että ihmiset vierastavat kärsimystä, joka vääjäämättä on osa elämää. Sitten hankkiudutaan kaikesta epämiellyttävästä eroon, mennen jopa niin pitkälle, että vain epämiellyttävät mielipiteetkin tehdään laittomaksi vihapuheeksi.
Olen huolissani siitä, että tätä hulluutta on niin mahdoton pysäyttää, koska ihminen on lyhytmuistinen, ahne ja typerä olento.

Tästä kirjeestä jää uupumaan paljon asioita, joita mielessäni liikkuu, mutta muuten tästä tulisi pidempi kuin nälkävuosista.

Siksi kysynkin sinulta:
Mitä ajatuksia kirjeeni sinussa herätti, ja mitä sanottavaa sinulla on tällaiselle nuorelle, joka on menettänyt jo toivonsa paremmasta huomisesta? Nuorelle, joka näkee päivittäin kuinka hänelle tärkeitä asioita tuhotaan ja pilkataan. Joka kokee, että tulevaisuudella ei ole mitään annettavaa? Joka pelkää, että se pieni ilon kipinä, joka syttyy kun muutoksen tuuli on puhaltamassa Euroopan yli, on vain hetken hurmos, ja lopulta mikään ei muutukaan?

Olen jo käynyt äänestämässä, ja äänestin sinua. Koin, että jaoin eniten aatteita ja arvoja kanssasi, ja puolue minulla nyt oli selvä aikoja sitten. Kaikesta emme ole samaa mieltä, mutta se kuuluu mielestäni elämään. Että voidaan olla eri mieltä asioista, mutta silti voidaan tehdä yhteistyötä, ja tavoitella yhteisiä tavoitteita. Että voidaan keskustella mielipiteistä avoimesti, ja nähdä eri näkökantoja, ja kenties oppia jotain uutta toisiltamme. Sen sijaan että kaikki epämiellyttävät mielipiteet hiljennettäisiin vihapuheena tms. Aikuisten ihmisten pitäisi mielestäni pystyä siihen.

Tahdon kiittää sinua työstäsi jota teet. Vaikka toiveeni paremmasta huomisesta on hiipunut, niin lämmittää mieltä, että on vielä ihmisiä, jotka jaksavat uida vesiputousta pitkin ylös. Harmittaa ettemme päässeet juttelemaan vaalitoreilla, mutta jos luet tämän viestin, niin se on jo enemmän kuin uskalsin toivoa.

Pyydän anteeksi avautumistani. Toivottavasti en pilannut päivääsi. Pahoittelut myös jos kirje oli huonosti jäsennelty.

Onnea ja menestystä vielä vaalien loppusuoralle! Täällä ollaan mukana 110:llä ;) ja jänskätään tulosiltana PS:n väreissä. Suomi ja maailma tarvitsevat enemmän kaltaisiasi Leijonaemoja."

Äänestä Suomi takaisin!

 

]]>
1 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274242-kirje-nuorelta-aanestajalta#comments Eduskuntavaalit 2019 Isänmaa Lapset ja nuoret Perussuomalaiset Suomen tulevaisuus Fri, 12 Apr 2019 18:25:14 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274242-kirje-nuorelta-aanestajalta
Iltalehti: Puoluejohtajat nolasivat itsensä huumekysymyksessä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273811-iltalehti-puoluejohtajat-nolasivat-itsensa-huumekysymyksessa <p>Jokainen puoluejohtaja alitti aidan sieltä mistä se on matalin. Todella noloa.&nbsp;</p><p>Miten huumeet voi edelleen olla näin iso tabu?&nbsp;</p><p>Ei noi oo oikeasti huolissaan lapsista,nuorista,syrjäytymisestä.</p><p>Poliisien lisääminen ei auta. Eikä mestarin vakuuttelut oikein purreet. Mestari itsekin on syyllistynyt käyttörikokseen..</p><p>Todella noloa ja heikkoa.</p><p>Varsinkaan kun kysymys kierrettiin kokonaan..</p><p>&nbsp;</p><p>Naamioitunut entinen huumeaddikti esitti kysymyksen Iltalehden vaalitentissä - näin puheenjohtajat vastasivat</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/iltv-eduskuntavaalit-2019/a/99de3119-8f29-4c0f-ba50-2e92d4e68f0e" title="https://www.iltalehti.fi/iltv-eduskuntavaalit-2019/a/99de3119-8f29-4c0f-ba50-2e92d4e68f0e">https://www.iltalehti.fi/iltv-eduskuntavaalit-2019/a/99de3119-8f29-4c0f-...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jokainen puoluejohtaja alitti aidan sieltä mistä se on matalin. Todella noloa. 

Miten huumeet voi edelleen olla näin iso tabu? 

Ei noi oo oikeasti huolissaan lapsista,nuorista,syrjäytymisestä.

Poliisien lisääminen ei auta. Eikä mestarin vakuuttelut oikein purreet. Mestari itsekin on syyllistynyt käyttörikokseen..

Todella noloa ja heikkoa.

Varsinkaan kun kysymys kierrettiin kokonaan..

 

Naamioitunut entinen huumeaddikti esitti kysymyksen Iltalehden vaalitentissä - näin puheenjohtajat vastasivat

 

https://www.iltalehti.fi/iltv-eduskuntavaalit-2019/a/99de3119-8f29-4c0f-ba50-2e92d4e68f0e

]]>
5 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273811-iltalehti-puoluejohtajat-nolasivat-itsensa-huumekysymyksessa#comments 2019 eduskuntavaalit Helsingin huumepoliisi Huumepolitiikka Lapset ja nuoret Puoluejohtajat Tue, 09 Apr 2019 06:23:00 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273811-iltalehti-puoluejohtajat-nolasivat-itsensa-huumekysymyksessa
Vie mummosi ja vaarisi verkkoon http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273608-vie-mummosi-ja-vaarisi-verkkoon <p>Osallistuin keskiviikkona Riihimäen nuorisovaltuuston järjestämään vaalipaneeliin Riihimäen Lasimuseolla. Paneelissa keskusteltiin muun muassa äänestysikärajan laskemisesta nuorten osallistamiseksi. Panelistit olivat kokolailla yhtä mieltä siitä, että äänestysikärajan voisi laskea kuuteentoista ikävuoteen, mutta ehdolle asettumisen ikärajana on hyvä pitää täysi-ikäisyyttä juridistenkin seikkojen vuoksi.</p><p>Turuilla, toreilla, markkinoilla ja marketeilla tapaa kaikenlaista äänestäjää. Tiedostavien äänestäjien protestihenkeä ei voi olla aistimatta, mikä on ollut ilo huomata, mutta nyt kaksien eduskuntavaalien kokemuksella olen huolissani siitä, että edelleen vastaan tulee äänestäjiä, jotka ihan tosissaan sanovat, että eivät ota esitettä, vaan katsovat sitten lehdestä, ketä äänestää. Sama selkosuomeksi: &quot;Katson vaihtoehtoni kovalla rahalla kampanjoivista ehdokkaista.&quot;</p><p>Tähän viittasin myös paneelikeskustelussa. Totesin, että jos aikuisten ihmisten äänestyspäätökset perustuvat tällaiseen toimintaan, niin kyllä te nuoretkin siihen pystytte!</p><p>Sukupolvien pitäisi yhdistää voimansa vaalien alla. Nuorten diginatiivien olisi hyvä viedä mummot ja vaarit verkkoon katsomaan, mitä siellä tapahtuu. Näyttäkää mummoillenne ja vaareillenne ehdokkaiden Youtube-videoita, blogikirjoituksia ja sosiaalisen median päivityksiä ja kertokaa, että on muitakin vaihtoehtoja.</p><p>Ikäihmisten puolestaan olisi hyvä kertoa nuorille elämänkokemuksen kautta, millaiselle perustalle tämä maa on rakennettu. Kertokaa, miten puolueettomuuspolitiikkaan nojautuen olemme nousseet kukoistukseen täällä Neuvostoliiton, myöhemmin Venäjän, naapurissa. Kertokaa omasta rahasta, kertokaa itsenäisyydestä. Kertokaa, että rajatarkastukset ovat suurimmassa osassa maailmaa normaali muodollisuus, eivätkä mitään rasismia, vaikka kaikenmaailman emmakarit eivät sitä ymmärtäisikään.</p><p>Kertokaa, että ilmastohysteria on politiikkaa, josta ei tarvitse eikä kannata ahdistua. Kertokaa muinaisista valtiomiehistä, jotka eivät lietsoneet vastakkainasettelua, eripuraa, kuplautumista ja paniikkia suomalaisten välille, vaan toivat kansansa yhteen. Siis oman kansansa! Heidän prioriteettinsa ei ollut Irakin tai Afganistanin kansa. Sellaisia on nykypäivänä vaikea löytää.</p><p>Lopuksi haluan kertoa siitä, mitä kohtaan päivittäin, kun torikeskustelut kääntyvät Tähtiliikkeen puheenjohtajaan Paavo Väyryseen. Surullisena kuuntelen kommentteja, joissa Paavon itsensä ikäiset ihmiset haluaisivat lähettää Paavon jo eläkkeelle. Siis eivät nuoret, eivätkä keski-ikäiset, vaan ikäihmiset itse. Siitäkin huolimatta, että Paavon silmissä hehkuu aatteen palo ja rautainen tahto tehdä työtä isänmaansa eteen, vaikka kaikki mahdollisuudet olisi jäädä mukavasti eläkkeelle.</p><p>Kuka ikäihmisiä arvostaisi, elleivät edes ikäihmiset itse sitä tee? Haluan ilmaista suuren kunnioitukseni toimeliaille ja aktiivisille yli 70-vuotiaille!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Osallistuin keskiviikkona Riihimäen nuorisovaltuuston järjestämään vaalipaneeliin Riihimäen Lasimuseolla. Paneelissa keskusteltiin muun muassa äänestysikärajan laskemisesta nuorten osallistamiseksi. Panelistit olivat kokolailla yhtä mieltä siitä, että äänestysikärajan voisi laskea kuuteentoista ikävuoteen, mutta ehdolle asettumisen ikärajana on hyvä pitää täysi-ikäisyyttä juridistenkin seikkojen vuoksi.

Turuilla, toreilla, markkinoilla ja marketeilla tapaa kaikenlaista äänestäjää. Tiedostavien äänestäjien protestihenkeä ei voi olla aistimatta, mikä on ollut ilo huomata, mutta nyt kaksien eduskuntavaalien kokemuksella olen huolissani siitä, että edelleen vastaan tulee äänestäjiä, jotka ihan tosissaan sanovat, että eivät ota esitettä, vaan katsovat sitten lehdestä, ketä äänestää. Sama selkosuomeksi: "Katson vaihtoehtoni kovalla rahalla kampanjoivista ehdokkaista."

Tähän viittasin myös paneelikeskustelussa. Totesin, että jos aikuisten ihmisten äänestyspäätökset perustuvat tällaiseen toimintaan, niin kyllä te nuoretkin siihen pystytte!

Sukupolvien pitäisi yhdistää voimansa vaalien alla. Nuorten diginatiivien olisi hyvä viedä mummot ja vaarit verkkoon katsomaan, mitä siellä tapahtuu. Näyttäkää mummoillenne ja vaareillenne ehdokkaiden Youtube-videoita, blogikirjoituksia ja sosiaalisen median päivityksiä ja kertokaa, että on muitakin vaihtoehtoja.

Ikäihmisten puolestaan olisi hyvä kertoa nuorille elämänkokemuksen kautta, millaiselle perustalle tämä maa on rakennettu. Kertokaa, miten puolueettomuuspolitiikkaan nojautuen olemme nousseet kukoistukseen täällä Neuvostoliiton, myöhemmin Venäjän, naapurissa. Kertokaa omasta rahasta, kertokaa itsenäisyydestä. Kertokaa, että rajatarkastukset ovat suurimmassa osassa maailmaa normaali muodollisuus, eivätkä mitään rasismia, vaikka kaikenmaailman emmakarit eivät sitä ymmärtäisikään.

Kertokaa, että ilmastohysteria on politiikkaa, josta ei tarvitse eikä kannata ahdistua. Kertokaa muinaisista valtiomiehistä, jotka eivät lietsoneet vastakkainasettelua, eripuraa, kuplautumista ja paniikkia suomalaisten välille, vaan toivat kansansa yhteen. Siis oman kansansa! Heidän prioriteettinsa ei ollut Irakin tai Afganistanin kansa. Sellaisia on nykypäivänä vaikea löytää.

Lopuksi haluan kertoa siitä, mitä kohtaan päivittäin, kun torikeskustelut kääntyvät Tähtiliikkeen puheenjohtajaan Paavo Väyryseen. Surullisena kuuntelen kommentteja, joissa Paavon itsensä ikäiset ihmiset haluaisivat lähettää Paavon jo eläkkeelle. Siis eivät nuoret, eivätkä keski-ikäiset, vaan ikäihmiset itse. Siitäkin huolimatta, että Paavon silmissä hehkuu aatteen palo ja rautainen tahto tehdä työtä isänmaansa eteen, vaikka kaikki mahdollisuudet olisi jäädä mukavasti eläkkeelle.

Kuka ikäihmisiä arvostaisi, elleivät edes ikäihmiset itse sitä tee? Haluan ilmaista suuren kunnioitukseni toimeliaille ja aktiivisille yli 70-vuotiaille!

]]>
6 http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273608-vie-mummosi-ja-vaarisi-verkkoon#comments Äänestysikäraja Ikäihmiset Lapset ja nuoret Sat, 06 Apr 2019 17:24:34 +0000 Kimmo Kautio http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273608-vie-mummosi-ja-vaarisi-verkkoon
Ilmastonmuutoksella pelottelu on vastenmielistä http://maarittuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273462-ilmastonmuutoksella-pelottelu-on-vastenmielista <p>Onko suhteellisuuden taju ilmastonmuutoskeskustelussa mennyt yli, kun alakoululainen itkee ja on ahdistunut leivässä käytettävän muovipussin takia? Tänään käymäni keskustelun perusteella erään äidin kanssa voisin todeta, että överiksi on mennyt.</p> <p>Teemme lapsivaikutusten arviointia ja puhumme kauniisti siitä, miten lapsille tulisi kertoa vaikeista asioista hänen ikätasoonsa sopivalla tavalla. Herää kuitenkin kysymys, että toteutuuko tämä? Otetaanko keskusteluissa riittävästi huomioon se, että lapset ovat herkkyys- ja kehitystasoltaan erilaisia?</p> <p>Olen huolissani tästä pelottelun ilmapiiristä, joka ilmastonmuutoskeskustelussa vallitsee. Toivoisinkin enemmän kannanottoja ja keskustelunavauksia siitä, miten tästä aiheesta voitaisiin keskustella niin, etteivät lapsemme ja nuoremme menettäisi tulevaisuudentoivoaan- ja uskoaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onko suhteellisuuden taju ilmastonmuutoskeskustelussa mennyt yli, kun alakoululainen itkee ja on ahdistunut leivässä käytettävän muovipussin takia? Tänään käymäni keskustelun perusteella erään äidin kanssa voisin todeta, että överiksi on mennyt.

Teemme lapsivaikutusten arviointia ja puhumme kauniisti siitä, miten lapsille tulisi kertoa vaikeista asioista hänen ikätasoonsa sopivalla tavalla. Herää kuitenkin kysymys, että toteutuuko tämä? Otetaanko keskusteluissa riittävästi huomioon se, että lapset ovat herkkyys- ja kehitystasoltaan erilaisia?

Olen huolissani tästä pelottelun ilmapiiristä, joka ilmastonmuutoskeskustelussa vallitsee. Toivoisinkin enemmän kannanottoja ja keskustelunavauksia siitä, miten tästä aiheesta voitaisiin keskustella niin, etteivät lapsemme ja nuoremme menettäisi tulevaisuudentoivoaan- ja uskoaan.

]]>
136 http://maarittuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273462-ilmastonmuutoksella-pelottelu-on-vastenmielista#comments Ilmastonmuutos Lapset ja nuoret Thu, 04 Apr 2019 19:32:51 +0000 Maarit Tuomi http://maarittuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273462-ilmastonmuutoksella-pelottelu-on-vastenmielista
Lisää poliiseja lasten turvaksi http://matiasollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273239-lisaa-poliiseja-lasten-turvaksi <p>Yhteiskunnan ja valtion tehtävä on huolehtia ihmisten turvallisuudesta &ndash; siitä tunteesta, että kaikki on kunnossa ja hallinnassa. Valitettavasti monen kohdalla turvallisuuden tunne on järkkynyt viime aikoina. Erityisesti sitä on horjuttanut viestit tapauksista, joissa uhreina ovat olleet lapset ja nuoret. Tilanne ei itsestään parane. Meidän on toimittava.</p><p>&nbsp;</p><p>Tarvitsemme tekoja turvallisuuden edistämiseksi. Yksi keino on lisätä poliiseja, mitä varsin monet puolueet ovat ehdottaneetkin. Määrä ei kuitenkaan ratkaise, vaan ratkaisu siitä mihin resurssi laitetaan.</p><p>Ehdotukseni on, että poliisien määrää tulevina vuosina lisätään ja ennen kaikkea lasten turvaksi. Rikosten kauhistelu jälkikäteen ei turvallisuuttamme edistä. Siksi poliiseja tarvitaan ennalta estävään ja myös tiedusteleviin tehtäviin, joilla estetään mahdollisimman hyvin esim. lasten kokemat seksuaalirikokset.</p><p>Ennalta estävän toiminnan pitää myös näkyä ja kuulua poliisin viestinnässä osana tarkoitustaan. Nyt mediassa tilaa saavat enemmän poliisin panssaroidut maasturit, joiden osto on ollut ymmärrettävästi ristiriitainen. Perustelunsa lienee niilläkin, mutta panssaria tarvittaessa voi myös lausua ennalta estävän toiminnan olevan myöhäistä.</p><p>Vaatii johtajuutta, suunnitelmallisuutta ja rohkeutta panostaa ennalta estävään ja ehkäisevään toimintaan. Turvallisuutta nimenomaan edistää poliisin sanotaanko pehmeä toiminta, jota ansiokkaasti lasten ja nuorten kanssa tehdään jo. Poliisi vierailee kouluissa, nuokkareilla ja nuorten tapahtumissa kohdaten heidät hienosti luottamusta herättäen. Kiinnostavat tarinat poliisin työstä ja asianmukaiset somekuvat nuorten kanssa rakentavat turvallista Suomea.</p><p>Se on ennalta estävä keino myös radikalisoitumiseen, kun pidämme nuoresta alkaen kaikille itsestään selvänä, että poliisi on ystävämme, tuki ja turvamme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhteiskunnan ja valtion tehtävä on huolehtia ihmisten turvallisuudesta – siitä tunteesta, että kaikki on kunnossa ja hallinnassa. Valitettavasti monen kohdalla turvallisuuden tunne on järkkynyt viime aikoina. Erityisesti sitä on horjuttanut viestit tapauksista, joissa uhreina ovat olleet lapset ja nuoret. Tilanne ei itsestään parane. Meidän on toimittava.

 

Tarvitsemme tekoja turvallisuuden edistämiseksi. Yksi keino on lisätä poliiseja, mitä varsin monet puolueet ovat ehdottaneetkin. Määrä ei kuitenkaan ratkaise, vaan ratkaisu siitä mihin resurssi laitetaan.

Ehdotukseni on, että poliisien määrää tulevina vuosina lisätään ja ennen kaikkea lasten turvaksi. Rikosten kauhistelu jälkikäteen ei turvallisuuttamme edistä. Siksi poliiseja tarvitaan ennalta estävään ja myös tiedusteleviin tehtäviin, joilla estetään mahdollisimman hyvin esim. lasten kokemat seksuaalirikokset.

Ennalta estävän toiminnan pitää myös näkyä ja kuulua poliisin viestinnässä osana tarkoitustaan. Nyt mediassa tilaa saavat enemmän poliisin panssaroidut maasturit, joiden osto on ollut ymmärrettävästi ristiriitainen. Perustelunsa lienee niilläkin, mutta panssaria tarvittaessa voi myös lausua ennalta estävän toiminnan olevan myöhäistä.

Vaatii johtajuutta, suunnitelmallisuutta ja rohkeutta panostaa ennalta estävään ja ehkäisevään toimintaan. Turvallisuutta nimenomaan edistää poliisin sanotaanko pehmeä toiminta, jota ansiokkaasti lasten ja nuorten kanssa tehdään jo. Poliisi vierailee kouluissa, nuokkareilla ja nuorten tapahtumissa kohdaten heidät hienosti luottamusta herättäen. Kiinnostavat tarinat poliisin työstä ja asianmukaiset somekuvat nuorten kanssa rakentavat turvallista Suomea.

Se on ennalta estävä keino myös radikalisoitumiseen, kun pidämme nuoresta alkaen kaikille itsestään selvänä, että poliisi on ystävämme, tuki ja turvamme.

]]>
3 http://matiasollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273239-lisaa-poliiseja-lasten-turvaksi#comments Arjen turvallisuus Lapset ja nuoret Poliisi Turvallisuus Tue, 02 Apr 2019 13:16:20 +0000 Matias Ollila http://matiasollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273239-lisaa-poliiseja-lasten-turvaksi
Nousukikkoja ! http://hemanus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273147-nousukikkoja <p>Nyt on vaalit parin viikon kuluttua ja ennakkoonkin voi jo tällä viikolla äänestää. Totean tässä vähän samaan tyyliin, kuten eräs tamperelainen myyntikouluttaja &quot;Nym mää kerron teille muutaman kika, joilla joku on tehny miljoonan ja mää kolme&quot;.&nbsp; En kerro myyntikikkoja mutta sen sijaan muutama asia, joilla saadaan yhteiskunta toimimaan. Lapsille turvallinen alku elämään ja nuorille tukea, näköalaa ja uskoa tulevaisuuteen koulunkäynnillä. Jos työtä ei heti löydy voi omatoimisesti harjoitella tekemällä vaikka palveluksia ns kevytyrittäjänä. Katso esim ukko.fi . Eläkeikää lähestyvät työttömät tai miksei eläkkeelläkin olevat kovan työkokemuksen omaavat voivat hyödyntää samaa organisaatiota tekemällä keikkaa halunsa mukaan. Kun ei itse pärjää kotona on hoitopaikka järjestettävä ikääntyneille ja tarvittaessa nuoremmillekin. Tällä tää homma hoituu ! &quot;Ilo pintaa, vaik syän märkänis&quot; todettiin kannaksella uusikirkkolaisten piirissä. Vot, sil viisii !</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt on vaalit parin viikon kuluttua ja ennakkoonkin voi jo tällä viikolla äänestää. Totean tässä vähän samaan tyyliin, kuten eräs tamperelainen myyntikouluttaja "Nym mää kerron teille muutaman kika, joilla joku on tehny miljoonan ja mää kolme".  En kerro myyntikikkoja mutta sen sijaan muutama asia, joilla saadaan yhteiskunta toimimaan. Lapsille turvallinen alku elämään ja nuorille tukea, näköalaa ja uskoa tulevaisuuteen koulunkäynnillä. Jos työtä ei heti löydy voi omatoimisesti harjoitella tekemällä vaikka palveluksia ns kevytyrittäjänä. Katso esim ukko.fi . Eläkeikää lähestyvät työttömät tai miksei eläkkeelläkin olevat kovan työkokemuksen omaavat voivat hyödyntää samaa organisaatiota tekemällä keikkaa halunsa mukaan. Kun ei itse pärjää kotona on hoitopaikka järjestettävä ikääntyneille ja tarvittaessa nuoremmillekin. Tällä tää homma hoituu ! "Ilo pintaa, vaik syän märkänis" todettiin kannaksella uusikirkkolaisten piirissä. Vot, sil viisii !

]]>
3 http://hemanus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273147-nousukikkoja#comments Ansiosidonnainen työttömyysturva Itsensä työllistäminen Koulutus Lapset ja nuoret Vaalit Mon, 01 Apr 2019 12:09:53 +0000 Klaus Hemanus http://hemanus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273147-nousukikkoja
Uusi suunta Suomelle http://susannakoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272939-uusi-suunta-suomelle <p>Se, mikä on luonnollista ja hyvää, on ollut tässä maassa rajun hyökkäyksen kohteena viime vuosina. Avioliittolain muutos ja äitiyslaki loukkaavat syvästi lapsen perustavia ihmisoikeuksia. Translain uudistusaikeet jatkavat samaa linjaa: lapsille pyritään avaamaan ovi sukupuolenvaihdosprosessin aloittamiseksi. Translain uudistusta kampanjoidaan mielikuvamarkkinoinnin keinoin. Itsemäärämisoikeus kuulostaa hyvältä, mutta sillä ei ole mitään tekemistä sellaisten asioiden kanssa, jotka on ihmiselle annettuja ominaisuuksia. Ei ihonväri, pituus tai sukupuoli ole kenenkään itsemääriteltävissä.<br /><br /><em>Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolustajaksi pääsee nyt helposti</em>, riittää että kannattaa translain uudistusaikeita. <em>Kuinka empaattista ja edistyksellistä onkaan kaikki karkelointi translain uudistuksen puolesta.</em> Vaikkei edes tietäisi, mitä kaikkea uudistus pitää sisällään. <em>Pakkosterilisaatiota</em> ollaan kovaa vauhtia purkamassa, vaikkei sellaista pakkoa ole. Ihminen läpikäytyään sukupuolen vaihdosprosessin (johon hän vapaaehtoisesti hakeutuu) on niiden sisältämien toimenpiteiden jälkeen lähtökohtaisesti steriili. Translaki ei tee steriiliksi, vaan se on seurausta ns. sukupuolenvaihdoshoidoista.<br /><br />Jos sterilisaatio-asiaan todella halutaan puuttua, niin itse näen, että hoitosuositusten tulisi muuttua kehoon kohdistettavista toimenpiteistä siihen, että potilaita terapian kautta tuettaisiin löytämään sopusointu oman sukupuolen (biologisen todellisuutensa) ja sukupuoli-identiteettinsä välillä (kokemus sukupuolesta). Hoitosuosituksista ei kuitenkaan päätä poliittiset päättäjät, vaan lääketieteen asiantuntijat. Ikävä kyllä, lääketiede ei ole sekään immuuni trans-aktivisimille, eikä sukupuolenvaihdosleikkauksia katuvia kuunnella tai sitten heidän määräänsä vähätellään.<br /><br />Translain uudistuksen päätavoitteena on tehdä sukupuolesta ilmoitusasia. Lääketieteellisen ja juridisen prosessin erottaminen toinen toisistaan on käsittämättömän huono ehdotus. Aina on syytä tutkia, mistä on kyse, kun ihminen ei pysty samaistumaan sukupuoleensa (kehosta todennettava ominaisuus). Se on hyvin harvinainen ja poikkeuksellinen tila. <a href="https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/miksi-niin-monet-autistisia-piirteita-omaavat-tytot-ja-nuoret-naiset-ovat-yhtakkia-alkaneet-kokea-olevansa-poikia/">Ei aina ole kyse ns. transsukupuolisuuden kokemuksesta</a>, vaan kyseessä voi olla jotakin aivan muuta. Ahdistus saattaa myös kanavoitua sukupuoli-identiteettiin, vaikka &rdquo;haava&rdquo; olisi muualla.<br /><br />Erityisesti nuorten kohdalla on käytettävä malttia ja vältettävä tekemästä nopeita johtopäätöksiä ja diagnooseja. Nuoruuden kehitysvaiheeseen liittyy paljon epävarmuutta ja ahdistustakin. Transalain ikärajaa nostaisin ylös, en alas. 18-vuotiaskin on yhä kasvava ihminen. Joku onkin osuvasti sanonut, että 18-vuotias on täysi-ikäinen, ei (täysin) aikuinen. Translapsista ei tulisi koskaan puhua, sillä lapsen kohdalla ei voida varmuudella sanoa, onko hänen sukupuoli-identiteettinsä vakiintunut. Miten voisikaan?<br /><br />Tietääkö lapsi, ettei hänen tarvitse olla stereotyyppinen, jotta voisi pitää itseään tyttönä tai poikana?&nbsp; Onko lapsella tai tämän kasvattajilla kristallipallo, josta voisivat nähdä, etteivät tulevat kasvunvuodet tuo levollista mieltä&nbsp; oman sukupuolen (kehon) ja identiteetin välille (kokemus)? Onko lapsella jokin haavoittava kokemus, joka nostaa ahdistuksen pintaan, niin ettei oma keho tunnu oikealta?<br /><br />Translain uudistus laittaisi isot pyörät pyörimään, sellaiset, joiden alle pieni ihminen jäisi. Lasten ja nuorten sosiaalistamista trans-identiteettiin pidettäisiin itsestäänselvyytenä, sukupuoli-identiteettiin liittyvän kipuilun lieventämiskeinona. Sen lisäksi lain uudistusta seuraisi&nbsp; hormoniblokkerihoitojen yleistyminen alaikäisillä. Trasek kuvaa niiden vaikutusta näin: <a href="http://trasek.fi/2018/04/24/linjaukset-alaikaisten-henkiloiden-juridisen-sukupuolen-vahvistamisesta-seka-laaketieteellisista-hoidoista/">&quot;Hormoniblokkereilla lykätään puberteetin alkamista ja estetään syntymässä määritellylle sukupuolelle ominaisten piirteiden kehittyminen.&quot;</a><br /><br />Murrosikään ei pitäisi suhtautua kielteisesti, vaikka se haastaakin nuoren (trans/muunsukupuolisuuden) kokemuksen, tuoden niin kiistattamasti esille, että tytöistä kasvaa naisia ja pojista miehiä. Blokkerihoidot eivät myöskään ole vaarattomia. Nuori, joka painiskelee sukupuoli-identiteetin kanssa tarvitsee varmasti tukea käydessään läpi luonnollista kasvuprosessia, jota murrosiäksi kutsutaan.<br /><br /><a href="https://www.thepublicdiscourse.com/2018/04/21220/">Noin 90 % prosenttia sukupuolidysforiasta kärsineistä lapsista, ei kärsi siitä enää käytyään läpi normaalin murrosiän kehityksen.</a><strong> Jos&nbsp; translain uudistusta ajava Trasek haluaa todella auttaa lapsia ja nuoria, sen pitäisi lakata suosittelemasta blokkerihoitoja. Sateenkaariliikkeen pyrkimys on sulkea lapset ja nuoret trans-identiteettiin, tehden monet heistä loppuiäksensä hormonihoidoista riippuvaisiksi. </strong><br /><br />Trasek ajaa lapsille mahdollisuutta vaihtaa juridista sukupuoltaan,jopa vastoin vanhempien tahtotilaa. <a href="http://trasek.fi/2018/04/24/linjaukset-alaikaisten-henkiloiden-juridisen-sukupuolen-vahvistamisesta-seka-laaketieteellisista-hoidoista/">Trasek on myös ehdottanut, että lastensuojelullisia toimenpiteitä&nbsp; kohdistettaisiin huoltajiin</a>, jotka eivät takaa &quot;turvallista kasvuympäristöä&quot; eli vanhempiin, jotka eivät osoita tukea lapsensa aikeelle <em>vaihtaa</em> sukupuolta. Tuollainen on Trasekilta röyhkeää vanhempien kasvatusoikeuden mitätöimistä, kaikkinensa.<br /><br /><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10707095">YLE:n uutinen sukupuoli-identiteetin tutkimukseen hakeutuvien nuorten määrän moninkertaisesta noususta on hälytys-signaali.&nbsp; </a>Uutista ei pidä tulkita osoituksena sukupuoleen liittyvän tiedon lisääntymisestä tai suvaitsevammasta ilmapiiristä, vaan merkkinä vahingollisen yhteiskunnallisen ilmapiirin ja aattellisen sukupuolikäsityksen huonoista hedelmistä.&nbsp; Enemmän oireilevia nuoria vuosi vuodelta ei ole ylpeilyn aihe. Tämä kehityssuunta jatkuu, jos annamme sen jatkua.<br /><br /><a href="https://aitoavioliitto.fi/artikkelit/onko-sukupuoli-ilmoitusasia/">Gender-ideologian</a> myllertäessä lakeja, yksilöitä ja yhteiskuntaa, ei kuitenkaan huolestuneen kansalaisen tarvitse lamaantua. Pian pääsee äänestämään uutta suuntaa Suomelle.</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Se, mikä on luonnollista ja hyvää, on ollut tässä maassa rajun hyökkäyksen kohteena viime vuosina. Avioliittolain muutos ja äitiyslaki loukkaavat syvästi lapsen perustavia ihmisoikeuksia. Translain uudistusaikeet jatkavat samaa linjaa: lapsille pyritään avaamaan ovi sukupuolenvaihdosprosessin aloittamiseksi. Translain uudistusta kampanjoidaan mielikuvamarkkinoinnin keinoin. Itsemäärämisoikeus kuulostaa hyvältä, mutta sillä ei ole mitään tekemistä sellaisten asioiden kanssa, jotka on ihmiselle annettuja ominaisuuksia. Ei ihonväri, pituus tai sukupuoli ole kenenkään itsemääriteltävissä.

Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolustajaksi pääsee nyt helposti, riittää että kannattaa translain uudistusaikeita. Kuinka empaattista ja edistyksellistä onkaan kaikki karkelointi translain uudistuksen puolesta. Vaikkei edes tietäisi, mitä kaikkea uudistus pitää sisällään. Pakkosterilisaatiota ollaan kovaa vauhtia purkamassa, vaikkei sellaista pakkoa ole. Ihminen läpikäytyään sukupuolen vaihdosprosessin (johon hän vapaaehtoisesti hakeutuu) on niiden sisältämien toimenpiteiden jälkeen lähtökohtaisesti steriili. Translaki ei tee steriiliksi, vaan se on seurausta ns. sukupuolenvaihdoshoidoista.

Jos sterilisaatio-asiaan todella halutaan puuttua, niin itse näen, että hoitosuositusten tulisi muuttua kehoon kohdistettavista toimenpiteistä siihen, että potilaita terapian kautta tuettaisiin löytämään sopusointu oman sukupuolen (biologisen todellisuutensa) ja sukupuoli-identiteettinsä välillä (kokemus sukupuolesta). Hoitosuosituksista ei kuitenkaan päätä poliittiset päättäjät, vaan lääketieteen asiantuntijat. Ikävä kyllä, lääketiede ei ole sekään immuuni trans-aktivisimille, eikä sukupuolenvaihdosleikkauksia katuvia kuunnella tai sitten heidän määräänsä vähätellään.

Translain uudistuksen päätavoitteena on tehdä sukupuolesta ilmoitusasia. Lääketieteellisen ja juridisen prosessin erottaminen toinen toisistaan on käsittämättömän huono ehdotus. Aina on syytä tutkia, mistä on kyse, kun ihminen ei pysty samaistumaan sukupuoleensa (kehosta todennettava ominaisuus). Se on hyvin harvinainen ja poikkeuksellinen tila. Ei aina ole kyse ns. transsukupuolisuuden kokemuksesta, vaan kyseessä voi olla jotakin aivan muuta. Ahdistus saattaa myös kanavoitua sukupuoli-identiteettiin, vaikka ”haava” olisi muualla.

Erityisesti nuorten kohdalla on käytettävä malttia ja vältettävä tekemästä nopeita johtopäätöksiä ja diagnooseja. Nuoruuden kehitysvaiheeseen liittyy paljon epävarmuutta ja ahdistustakin. Transalain ikärajaa nostaisin ylös, en alas. 18-vuotiaskin on yhä kasvava ihminen. Joku onkin osuvasti sanonut, että 18-vuotias on täysi-ikäinen, ei (täysin) aikuinen. Translapsista ei tulisi koskaan puhua, sillä lapsen kohdalla ei voida varmuudella sanoa, onko hänen sukupuoli-identiteettinsä vakiintunut. Miten voisikaan?

Tietääkö lapsi, ettei hänen tarvitse olla stereotyyppinen, jotta voisi pitää itseään tyttönä tai poikana?  Onko lapsella tai tämän kasvattajilla kristallipallo, josta voisivat nähdä, etteivät tulevat kasvunvuodet tuo levollista mieltä  oman sukupuolen (kehon) ja identiteetin välille (kokemus)? Onko lapsella jokin haavoittava kokemus, joka nostaa ahdistuksen pintaan, niin ettei oma keho tunnu oikealta?

Translain uudistus laittaisi isot pyörät pyörimään, sellaiset, joiden alle pieni ihminen jäisi. Lasten ja nuorten sosiaalistamista trans-identiteettiin pidettäisiin itsestäänselvyytenä, sukupuoli-identiteettiin liittyvän kipuilun lieventämiskeinona. Sen lisäksi lain uudistusta seuraisi  hormoniblokkerihoitojen yleistyminen alaikäisillä. Trasek kuvaa niiden vaikutusta näin: "Hormoniblokkereilla lykätään puberteetin alkamista ja estetään syntymässä määritellylle sukupuolelle ominaisten piirteiden kehittyminen."

Murrosikään ei pitäisi suhtautua kielteisesti, vaikka se haastaakin nuoren (trans/muunsukupuolisuuden) kokemuksen, tuoden niin kiistattamasti esille, että tytöistä kasvaa naisia ja pojista miehiä. Blokkerihoidot eivät myöskään ole vaarattomia. Nuori, joka painiskelee sukupuoli-identiteetin kanssa tarvitsee varmasti tukea käydessään läpi luonnollista kasvuprosessia, jota murrosiäksi kutsutaan.

Noin 90 % prosenttia sukupuolidysforiasta kärsineistä lapsista, ei kärsi siitä enää käytyään läpi normaalin murrosiän kehityksen. Jos  translain uudistusta ajava Trasek haluaa todella auttaa lapsia ja nuoria, sen pitäisi lakata suosittelemasta blokkerihoitoja. Sateenkaariliikkeen pyrkimys on sulkea lapset ja nuoret trans-identiteettiin, tehden monet heistä loppuiäksensä hormonihoidoista riippuvaisiksi.

Trasek ajaa lapsille mahdollisuutta vaihtaa juridista sukupuoltaan,jopa vastoin vanhempien tahtotilaa. Trasek on myös ehdottanut, että lastensuojelullisia toimenpiteitä  kohdistettaisiin huoltajiin, jotka eivät takaa "turvallista kasvuympäristöä" eli vanhempiin, jotka eivät osoita tukea lapsensa aikeelle vaihtaa sukupuolta. Tuollainen on Trasekilta röyhkeää vanhempien kasvatusoikeuden mitätöimistä, kaikkinensa.

YLE:n uutinen sukupuoli-identiteetin tutkimukseen hakeutuvien nuorten määrän moninkertaisesta noususta on hälytys-signaali.  Uutista ei pidä tulkita osoituksena sukupuoleen liittyvän tiedon lisääntymisestä tai suvaitsevammasta ilmapiiristä, vaan merkkinä vahingollisen yhteiskunnallisen ilmapiirin ja aattellisen sukupuolikäsityksen huonoista hedelmistä.  Enemmän oireilevia nuoria vuosi vuodelta ei ole ylpeilyn aihe. Tämä kehityssuunta jatkuu, jos annamme sen jatkua.

Gender-ideologian myllertäessä lakeja, yksilöitä ja yhteiskuntaa, ei kuitenkaan huolestuneen kansalaisen tarvitse lamaantua. Pian pääsee äänestämään uutta suuntaa Suomelle.


 

]]>
97 http://susannakoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272939-uusi-suunta-suomelle#comments 2019 eduskuntavaalit Lapset ja nuoret Translain uudistus Fri, 29 Mar 2019 22:18:34 +0000 Susanna Koivula http://susannakoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272939-uusi-suunta-suomelle
Turvallisuus on myös lapsen perusoikeus http://janneaso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272879-turvallisuus-on-myos-lapsen-perusoikeus <p>Keskiviikkona nousi esille erittäin vakava lapsipornorikostutkinta. Tapauksessa on kysymys vuosia kestäneestä lasten väkivaltaisesta hyväksikäytöstä, jossa suomalaiset tekijät ovat olleet osa kansainvälistä lapsipornorinkiä.</p><p>Perheenisänä olen erittäin vihainen ja olen ihmetellyt, kuinka tämän päivän Suomessa voi näin tapahtua. Huoli suomalaisista lapsista on aitoa vanhempien keskuudessa, mutta tässä tapauksessa poliittiset päättäjät eivät ole tulleet voimakkaasti esille.</p><p>Kaikki lapsiin ja nuoriin kohdistuneet rikokset on otettava yhtä vakavasti, oli tekijä tai epäilty sitten kuka tahansa. Nollatoleranssia peräänkuulutetaan monessa asiassa, mutta tässä sitä on vaadittava.</p><p>Lainsäädäntöön on saatu lasten ja nuorten kanssa toimivien henkilöiden rikostaustan selvittäminen, mutta se ei ole käytössä kaikissa lapsille ja nuorille toimintaa järjestävissä yhdistyksissä. Nyt on aika toimia.</p><p>Jokaisella tulee olla oikeus elää arkea ilman uhkaa omasta turvallisuudestaan. Rikoksista tulee joutua vastuuseen tehokkaasti kaikkialla Suomessa, ja uhrien asemaa on parannettava.</p><p>Meidän on oikeasti vahvistettava viranomaisten mahdollisuuksia ylläpitää ihmisten oikeutta elää turvassa, niin kotonaan kuin julkisilla paikoilla. Sekä poliisin, syyttäjän että tuomioistuinten voimavarojen on oltava riittävät rikosten tutkimiseksi ja laillisen järjestyksen turvaamiseksi kaikkialla maassa.</p><p>Meidän on toteutettava raiskaus- ja hyväksikäyttörikosten kokonaisuudistus. Etenkin seksuaali- ja väkivaltarikosten rangaistuksia on kiristettävä nostamalla tuomioiden minimiä ja korotettava maksimi rangaistuksia. Tällä hetkellä tuomioistuimet eivät kykene käyttämään rangaistusasteikkoja kansan oikeustajua vastaavasti.</p><p>Jos nyt emme näihin asioihin riittävällä tarmokkuudella puutu, niin Suomi ei ole reilu ja eikä kanna vastuuta lapsistaan. Meillä on Suomessa vastuullisuuden velvollisuus. Tämä koskee erityisesti toisten ihmisten kunnioittamista ja jokaisen on mahdollisuuksiensa mukaan kannettava vastuuta lähiyhteisöstään.</p><p>Tulevaisuutemme on kiinni tämän päivän lapsista, jotka ovat huomisen aikuisia. He tarvitsevat huomiota ja suojelua. Oikeusjärjestelmämme kaipaa uudistamista ja uskottavuuden palauttamista. On aika jatkaa Kokoomuksen aloittamaa lainsäädännön uudistamista erittäin voimakkaasti.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskiviikkona nousi esille erittäin vakava lapsipornorikostutkinta. Tapauksessa on kysymys vuosia kestäneestä lasten väkivaltaisesta hyväksikäytöstä, jossa suomalaiset tekijät ovat olleet osa kansainvälistä lapsipornorinkiä.

Perheenisänä olen erittäin vihainen ja olen ihmetellyt, kuinka tämän päivän Suomessa voi näin tapahtua. Huoli suomalaisista lapsista on aitoa vanhempien keskuudessa, mutta tässä tapauksessa poliittiset päättäjät eivät ole tulleet voimakkaasti esille.

Kaikki lapsiin ja nuoriin kohdistuneet rikokset on otettava yhtä vakavasti, oli tekijä tai epäilty sitten kuka tahansa. Nollatoleranssia peräänkuulutetaan monessa asiassa, mutta tässä sitä on vaadittava.

Lainsäädäntöön on saatu lasten ja nuorten kanssa toimivien henkilöiden rikostaustan selvittäminen, mutta se ei ole käytössä kaikissa lapsille ja nuorille toimintaa järjestävissä yhdistyksissä. Nyt on aika toimia.

Jokaisella tulee olla oikeus elää arkea ilman uhkaa omasta turvallisuudestaan. Rikoksista tulee joutua vastuuseen tehokkaasti kaikkialla Suomessa, ja uhrien asemaa on parannettava.

Meidän on oikeasti vahvistettava viranomaisten mahdollisuuksia ylläpitää ihmisten oikeutta elää turvassa, niin kotonaan kuin julkisilla paikoilla. Sekä poliisin, syyttäjän että tuomioistuinten voimavarojen on oltava riittävät rikosten tutkimiseksi ja laillisen järjestyksen turvaamiseksi kaikkialla maassa.

Meidän on toteutettava raiskaus- ja hyväksikäyttörikosten kokonaisuudistus. Etenkin seksuaali- ja väkivaltarikosten rangaistuksia on kiristettävä nostamalla tuomioiden minimiä ja korotettava maksimi rangaistuksia. Tällä hetkellä tuomioistuimet eivät kykene käyttämään rangaistusasteikkoja kansan oikeustajua vastaavasti.

Jos nyt emme näihin asioihin riittävällä tarmokkuudella puutu, niin Suomi ei ole reilu ja eikä kanna vastuuta lapsistaan. Meillä on Suomessa vastuullisuuden velvollisuus. Tämä koskee erityisesti toisten ihmisten kunnioittamista ja jokaisen on mahdollisuuksiensa mukaan kannettava vastuuta lähiyhteisöstään.

Tulevaisuutemme on kiinni tämän päivän lapsista, jotka ovat huomisen aikuisia. He tarvitsevat huomiota ja suojelua. Oikeusjärjestelmämme kaipaa uudistamista ja uskottavuuden palauttamista. On aika jatkaa Kokoomuksen aloittamaa lainsäädännön uudistamista erittäin voimakkaasti.

 

]]>
2 http://janneaso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272879-turvallisuus-on-myos-lapsen-perusoikeus#comments Lapset ja nuoret Lasten hyväksikäyttö Pedofiilit Rikos ja rangaistus Suomen oikeusjärjestelmä Fri, 29 Mar 2019 14:00:00 +0000 Janne Aso http://janneaso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272879-turvallisuus-on-myos-lapsen-perusoikeus
Sukupolvenvaihdos http://aurisiika-aho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272793-sukupolvenvaihdos <p>Yksi vaaliteemoistani on sukupolvenvaihdos, nuoret mukaan päätöksentekoon. Olen keskustellut tästä todella monen nuoren kanssa ja olen todella huolestunut. Vaikka nuorten kiinnostus politiikkaan onkin noussut, liian moni kertoo olevansa vielä &ldquo;aivan pihalla&rdquo; politiikasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Politiikka on nuorelle kaukaista ja paikoitellen vaikeasti ymmärrettävää. Politiikan kieli on haastavaa jopa ehdokkaille, saati sitten asioita seuraamattomalle nuorelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä nuori sitten voi tehdä? Vaalikoneita, joiden kysymyksiä ei välttämättä ymmärrä? Perehtyä asioihin omatoimisesti niin, että pääsisi edes jossain määrin kartalle asioista?</p><p>&nbsp;</p><p>Nuoren on helppo uskoa valtamediaa, joka ei anna yhdestäkään puolueesta tai heidän teemoista täysin realistista kuvaa. Ymmärrän, että on haastavaa olla mediakriittinen aiheista, joista ei juurikaan tiedä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuluneella kaudella eduskunnassa on istunut vain yksi 90-luvulla syntynyt kansanedustaja. Väestörakenteemme huomioiden tämä on takuuvarmasti aivan liian vähän. Tarvitsemme päättäjiin myös heitä, jotka pitävät ennenkaikkea nuorten puolia, ehkä silloin saisimme nuoria myös kiinnostumaan meidän poliittisesta järjestelmästämme.</p><p>&nbsp;</p><p>Miten yhteiskunta voi sitten auttaa tässä? Opetussuunnitelmaan tulisi lisätä koko peruskouluajalle tietoa meidän poliittisesta järjestelmästä, puolueettomasti puolueista ja äänestämisestä, ihan käytännön tasolla. Ei niin, että kaikki tulee käytännössä kerralla 9.luokalla, vaan niin, että politiikka kasvaa lapsen ja nuoren mukana. Se ei tarkoita lapsuuden mittaista lobbausta, vaan se tarkoittaa politiikkaa osana elämää aina. Tällöin asioita on helpompi ymmärtää ja tällöin on myös helpompi äänestää.</p><p>&nbsp;</p><p>Perheillä on myös iso merkitys äänestysaktiivisuuden ja poliittisen valveutuneisuuden kannalta. Aivan liian monessa perheessä puhutaan politiikasta vain vaalien kynnyksellä, jos silloinkaan. Koska kasvattamisen tulee olla pääasiassa vanhempien vastuulla, tulee vanhempien myös ottaa vastuu nuorten poliittisesta kasvatuksesta, tai edes poliittisesta tietoudesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Ehdokkaat voivat kantaa kortensa kekoon puhumalla nuorten asioista ymmärrettävällä kielellä. Lyhyesti ja ytimekkäästi, ilman poliittista jargonia. Nuoria ei pääsääntöisesti kiinnosta kuunnella pitkää paasausta, kun koko ajan on kiire ja virikkeitä samalla ympärillä paljon.</p><p>&nbsp;</p><p>Aikanaan lähdin mukaan politiikkaan siksi, että nuoria oli liian vähän päättämässä tai edes ehdokkaana. Uskon, että nuori on paras asiantuntija nuoren elämästä ja haluan tarjota nuorelle vaihtoehdon, jota äänestämällä saa nuoren äänen kuuluviin.</p><p>&nbsp;</p><p>Sen tulee kuulua. Nuoren äänen. On oleellista, että nuori ylipäätään äänestää, puolueesta riippumatta. Meidän tulee panostaa nuoriin ja heidän tietoisuuteensa, jotta saamme nuoret ymmärtämään järjestelmäämme sekä antamaan äänensä. Sitä paitsi, mitä suurempi äänestysprosentti meillä on, sitä vahvempi mandaatti kansanedustajilla on. Tällöin demokratia toimii myös varmemmin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksi vaaliteemoistani on sukupolvenvaihdos, nuoret mukaan päätöksentekoon. Olen keskustellut tästä todella monen nuoren kanssa ja olen todella huolestunut. Vaikka nuorten kiinnostus politiikkaan onkin noussut, liian moni kertoo olevansa vielä “aivan pihalla” politiikasta.

 

Politiikka on nuorelle kaukaista ja paikoitellen vaikeasti ymmärrettävää. Politiikan kieli on haastavaa jopa ehdokkaille, saati sitten asioita seuraamattomalle nuorelle.

 

Mitä nuori sitten voi tehdä? Vaalikoneita, joiden kysymyksiä ei välttämättä ymmärrä? Perehtyä asioihin omatoimisesti niin, että pääsisi edes jossain määrin kartalle asioista?

 

Nuoren on helppo uskoa valtamediaa, joka ei anna yhdestäkään puolueesta tai heidän teemoista täysin realistista kuvaa. Ymmärrän, että on haastavaa olla mediakriittinen aiheista, joista ei juurikaan tiedä.

 

Kuluneella kaudella eduskunnassa on istunut vain yksi 90-luvulla syntynyt kansanedustaja. Väestörakenteemme huomioiden tämä on takuuvarmasti aivan liian vähän. Tarvitsemme päättäjiin myös heitä, jotka pitävät ennenkaikkea nuorten puolia, ehkä silloin saisimme nuoria myös kiinnostumaan meidän poliittisesta järjestelmästämme.

 

Miten yhteiskunta voi sitten auttaa tässä? Opetussuunnitelmaan tulisi lisätä koko peruskouluajalle tietoa meidän poliittisesta järjestelmästä, puolueettomasti puolueista ja äänestämisestä, ihan käytännön tasolla. Ei niin, että kaikki tulee käytännössä kerralla 9.luokalla, vaan niin, että politiikka kasvaa lapsen ja nuoren mukana. Se ei tarkoita lapsuuden mittaista lobbausta, vaan se tarkoittaa politiikkaa osana elämää aina. Tällöin asioita on helpompi ymmärtää ja tällöin on myös helpompi äänestää.

 

Perheillä on myös iso merkitys äänestysaktiivisuuden ja poliittisen valveutuneisuuden kannalta. Aivan liian monessa perheessä puhutaan politiikasta vain vaalien kynnyksellä, jos silloinkaan. Koska kasvattamisen tulee olla pääasiassa vanhempien vastuulla, tulee vanhempien myös ottaa vastuu nuorten poliittisesta kasvatuksesta, tai edes poliittisesta tietoudesta.

 

Ehdokkaat voivat kantaa kortensa kekoon puhumalla nuorten asioista ymmärrettävällä kielellä. Lyhyesti ja ytimekkäästi, ilman poliittista jargonia. Nuoria ei pääsääntöisesti kiinnosta kuunnella pitkää paasausta, kun koko ajan on kiire ja virikkeitä samalla ympärillä paljon.

 

Aikanaan lähdin mukaan politiikkaan siksi, että nuoria oli liian vähän päättämässä tai edes ehdokkaana. Uskon, että nuori on paras asiantuntija nuoren elämästä ja haluan tarjota nuorelle vaihtoehdon, jota äänestämällä saa nuoren äänen kuuluviin.

 

Sen tulee kuulua. Nuoren äänen. On oleellista, että nuori ylipäätään äänestää, puolueesta riippumatta. Meidän tulee panostaa nuoriin ja heidän tietoisuuteensa, jotta saamme nuoret ymmärtämään järjestelmäämme sekä antamaan äänensä. Sitä paitsi, mitä suurempi äänestysprosentti meillä on, sitä vahvempi mandaatti kansanedustajilla on. Tällöin demokratia toimii myös varmemmin.

]]>
0 http://aurisiika-aho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272793-sukupolvenvaihdos#comments 2019 eduskuntavaalit Äänestysaktiivisuus Lapset ja nuoret Thu, 28 Mar 2019 10:23:06 +0000 Auri Siika-aho http://aurisiika-aho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272793-sukupolvenvaihdos
Miksi Mari Rantanen(ps) dumaa nuorten huolia? http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272227-miksi-mari-rantanenps-dumaa-nuorten-huolia <p>Voisiko Mari Rantanen vastata, kun täällä blogia pidät?</p><p>&nbsp;</p><p>Nää nuoret kyseenalaistaa sun propagandan! Arvostan heitä suuresti!</p><p>&nbsp;</p><p>Et ilmeisesti arvosta lasten, nuorten omaa ajattelua?</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Eilen meillä oli koulussa vaalipaneeli. Paneelissa keskusteltii mm. ilmastonmuutoksesta ja paneelin jälkeen menimme keskustelemaan panelisti Marin(ps)&nbsp; kanssa. Mari Rantanen teki omalle facebook sivulleen videon keskustelustamme, jossa mm syytti aikuisia meidän nuorten ilmastoahdistuksesta ja vääristi meidän sanoja ja kutsui meitä tytöiksi. Tässä videossa halusimme selventää Marille muutaman asian&quot;</p><p>Alla linkki videoon.</p><p><a href="https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=2276506219234203&amp;id=100006245416969" title="https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=2276506219234203&amp;id=100006245416969">https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=2276506219234203&amp;id=10000624...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Voisiko Mari Rantanen vastata, kun täällä blogia pidät?

 

Nää nuoret kyseenalaistaa sun propagandan! Arvostan heitä suuresti!

 

Et ilmeisesti arvosta lasten, nuorten omaa ajattelua?

 

"Eilen meillä oli koulussa vaalipaneeli. Paneelissa keskusteltii mm. ilmastonmuutoksesta ja paneelin jälkeen menimme keskustelemaan panelisti Marin(ps)  kanssa. Mari Rantanen teki omalle facebook sivulleen videon keskustelustamme, jossa mm syytti aikuisia meidän nuorten ilmastoahdistuksesta ja vääristi meidän sanoja ja kutsui meitä tytöiksi. Tässä videossa halusimme selventää Marille muutaman asian"

Alla linkki videoon.

https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=2276506219234203&id=100006245416969

]]>
11 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272227-miksi-mari-rantanenps-dumaa-nuorten-huolia#comments Ilmastolakko Ilmaston muutos Lapset ja nuoret Persut Thu, 21 Mar 2019 20:46:55 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272227-miksi-mari-rantanenps-dumaa-nuorten-huolia
Juuri maahan muuttaneiden lasten opetukseen panostettava Helsingissä http://petramalin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271604-juuri-maahan-muuttaneiden-lasten-opetukseen-panostettava-helsingissa <p>Moni maahan muuttava lapsi aloittaa Helsingissä peruskoulun tilanteessa, jossa ei vielä puhu suomea.&nbsp; Lapselle pitää silloin tarjota hyvä tuki oppimiseen.</p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kasvatus-ja-koulutus/perusopetus/mita-opiskellaan/valmistava/">Valmistava opetus</a> on opetusta, jota tarjotaan 6-17-vuotiaille maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille, joilla ei ole riittäviä suomen kielen taitoja siihen, että he voisivat opiskella suomenkielisessä opetuksessa. Valmistavan opetuksen aikana opiskellaan kieltä sekä tarvittavia oppimisvalmiuksia. Kyseessä on usein koko perheen ensimmäinen kotoutumispalvelu: lapset aloittavat koulun pian maahan tulon jälkeen, kun aikuisten osalta kotoutumispalvelujen pariin pääseminen kestää kauemmin. Esi- ja alkuopetusikäisten valmistava opetus järjestetään omassa lähipäiväkodissa tai lähikoulussa suomenkielisessä opetusryhmässä.</p><p>Olen itse käynyt tutustumassa Helsingissä erääseen valmistavan opetuksen luokkaan. Minuun teki suuren vaikutuksen se, millaisella ammattitaidolla opettaja ohjasi ryhmää, joiden iät ja taustat olivat keskenään hyvin erilaiset. Lapset osallistuivat opetukseen innokkaasti ja saivat opettajalta tukea myös tulevaisuuden suunnitteluun. (Yllä oleva kuva on otettu valmistavan luokan seinältä, jossa oppilaat pohtivat tulevaisuuden ammattejaan.)</p><p>Olosuhteet oppimiselle voisivat kuitenkin olla paljon paremmat. Helsingin yliopiston <a href="https://vastaantulo.fi/">Vastaantulo-hankkeen</a> tutkijat kertoivat viime vuoden lopussa meille kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenille Helsingin valmistavasta opetuksesta. Selvityksessä kävi ilmi, että Helsingissä valmistavan opetuksen ryhmäkoot ovat huomattavasti isommat kuin naapurikunnissa (max. 16 oppilasta, verrattuna naapurikuntien mitoitukseen max. 10 oppilasta) ja Helsingissä on vähemmän kehittämisresursseja valmistavaan opetukseen (alle yhden henkilön työpanos) kuin naapurikunnissa.</p><p>Tein eilen kaupunginvaltuustossa aloitteen siitä, että Helsinki asettaisi valmistavan opetuksen &nbsp;maksimiryhmäkooksi 10 lasta/ ryhmä, ja nostaisi valmistavan opetuksen kehittämisresurssia. Esitin myös, että kaupunki tarjoaisi opettajille ja varhaiskasvatuksen opettajille koulutusta valmistavasta opetuksesta sen varmistamiseksi, että esi- ja alkuopetusikäisten oppilaiden erityiset tarpeet huomioidaan omassa lähipäiväkodissa tai lähikoulussa yhtä hyvin kuin isompien lasten tarpeet valmistavan opetuksen omissa ryhmissä. Perus- ja esiopetuksen ryhmäkoilla on myös iso merkitys.</p><p>Suomalaisen koulutaipaleen alku on tärkeä hetki maahan muuttaneen lapsen elämässä, ja siitä pitää tehdä paras mahdollinen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Moni maahan muuttava lapsi aloittaa Helsingissä peruskoulun tilanteessa, jossa ei vielä puhu suomea.  Lapselle pitää silloin tarjota hyvä tuki oppimiseen.

Valmistava opetus on opetusta, jota tarjotaan 6-17-vuotiaille maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille, joilla ei ole riittäviä suomen kielen taitoja siihen, että he voisivat opiskella suomenkielisessä opetuksessa. Valmistavan opetuksen aikana opiskellaan kieltä sekä tarvittavia oppimisvalmiuksia. Kyseessä on usein koko perheen ensimmäinen kotoutumispalvelu: lapset aloittavat koulun pian maahan tulon jälkeen, kun aikuisten osalta kotoutumispalvelujen pariin pääseminen kestää kauemmin. Esi- ja alkuopetusikäisten valmistava opetus järjestetään omassa lähipäiväkodissa tai lähikoulussa suomenkielisessä opetusryhmässä.

Olen itse käynyt tutustumassa Helsingissä erääseen valmistavan opetuksen luokkaan. Minuun teki suuren vaikutuksen se, millaisella ammattitaidolla opettaja ohjasi ryhmää, joiden iät ja taustat olivat keskenään hyvin erilaiset. Lapset osallistuivat opetukseen innokkaasti ja saivat opettajalta tukea myös tulevaisuuden suunnitteluun. (Yllä oleva kuva on otettu valmistavan luokan seinältä, jossa oppilaat pohtivat tulevaisuuden ammattejaan.)

Olosuhteet oppimiselle voisivat kuitenkin olla paljon paremmat. Helsingin yliopiston Vastaantulo-hankkeen tutkijat kertoivat viime vuoden lopussa meille kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenille Helsingin valmistavasta opetuksesta. Selvityksessä kävi ilmi, että Helsingissä valmistavan opetuksen ryhmäkoot ovat huomattavasti isommat kuin naapurikunnissa (max. 16 oppilasta, verrattuna naapurikuntien mitoitukseen max. 10 oppilasta) ja Helsingissä on vähemmän kehittämisresursseja valmistavaan opetukseen (alle yhden henkilön työpanos) kuin naapurikunnissa.

Tein eilen kaupunginvaltuustossa aloitteen siitä, että Helsinki asettaisi valmistavan opetuksen  maksimiryhmäkooksi 10 lasta/ ryhmä, ja nostaisi valmistavan opetuksen kehittämisresurssia. Esitin myös, että kaupunki tarjoaisi opettajille ja varhaiskasvatuksen opettajille koulutusta valmistavasta opetuksesta sen varmistamiseksi, että esi- ja alkuopetusikäisten oppilaiden erityiset tarpeet huomioidaan omassa lähipäiväkodissa tai lähikoulussa yhtä hyvin kuin isompien lasten tarpeet valmistavan opetuksen omissa ryhmissä. Perus- ja esiopetuksen ryhmäkoilla on myös iso merkitys.

Suomalaisen koulutaipaleen alku on tärkeä hetki maahan muuttaneen lapsen elämässä, ja siitä pitää tehdä paras mahdollinen.

]]>
0 http://petramalin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271604-juuri-maahan-muuttaneiden-lasten-opetukseen-panostettava-helsingissa#comments Kotoutuminen Lapset ja nuoret Peruskoulu Thu, 14 Mar 2019 09:57:37 +0000 Petra Malin http://petramalin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271604-juuri-maahan-muuttaneiden-lasten-opetukseen-panostettava-helsingissa
Toisen asteen koulutusta palautettava takaisin maaseudulle http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270728-toisen-asteen-koulutusta-palautettava-takaisin-maaseudulle <p>&quot;Kaupunkiin muuttaneet pärjäävät parhaiten&quot; <a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/04032019/art-2000006022058.html">uutisoi</a> Helsingin Sanomat 27.2.2019. Lehti oli pyytänyt Tilastokeskuksesta tietoja, miten nuoret asuvat kotonaan eri puolilla suomea. HS:n mukaan kotiin jäävillä ei ole syytä lähteä. Monilla jääjistä ei ole intoa tai kykyjä jatko-opintoihin, otsikko huutaa.</p><p>Nuorisobarometrin mukaan nuorten koulutusasenteet ja -kokemukset ovat pääosin myönteisiä. Erot asenteissa ja kokemuksissa harvaan asuttujen ja muiden alueiden nuorten välillä ovat hyvin pieniä. Harvaan asutuilla alueilla pojat pitivät peruskouluaikana koulunkäynnistä hieman vähemmän ja uskoivat muita vähemmän siihen, että koulutus parantaa työnsaantimahdollisuuksia. Nuorten koulutusodotukset olivat alhaisempia kuin muilla alueilla. Tämä on vakava viesti.</p><p>Kouluverkon harventuminen on pidentänyt oppilaiden koulumatkoja maaseudulla ja heikentänyt koulutuksen saavutettavuutta. Erityisesti ammatillinen koulutus on usein etääntynyt maakuntakeskuksiin.&nbsp;</p><p>Harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen ryhmä on linjannut, että riittävän tiivis lukioverkko on säilytettävä ja korkeakouluopetuksen saavutettavuus on varmistettava koko maassa. Mielestämme erot koulutusodotuksissa eivät saa kasvaa ja harvaan asutun maaseudun nuorista jokaisen on saatava tutkinto. Siksi myös ammatillisen koulutuksen saavutettavuus on turvattava. Amisreformi ja digitaalisaatio antavat mahdollisuuden opiskeluun myös omalla kotiseudulla.&nbsp;</p><p>On myönteistä, että harvaan asutun maaseudun nuoret pitävät käytännön taitojen oppimista ja yksilön vastuuta oppimisestaan sekä elämästä jonkin verran tärkeämpinä kuin muut nuoret. Nuorten elämänhallinta on myös parempaa ja yhteenkuuluvuus suomalaiseen yhteiskuntaan vahvempaa kuin muualla.</p><p>On harhaanjohtavaa käsitellä Helsinkiä tai muita kaupunkeja yhtenä homogeenisenä alueena. Kaupunkien sisälläkin on suuria eroja. Nuorisobarometrinkin mukaan asuinpaikkaa enemmän nuorten kokemuksia koulusta, asenteita koulutukseen ja koulutusvalintoja määrittävät vanhempien koulutus, perheen tulotaso sekä nuoren oma koulutustausta.</p><p>Entä keneen verrattuna kaupunkiin muuttaneet pärjäävät parhaiten? Jutussa THL:n tutkimuspäällikkö Tiina Ristikari toteaa ristiriitaisesti, että suuriin kaupunkeihin muuttaneiden terveys ja koulutus on paremmalla tolalla kuin siellä syntyneiden ja &quot;se juuri kertoo siitä, että pärjäävimmät lähtevät&quot;.&nbsp;</p><p>Olemme molemmat harvaan asutun maaseudun paluumuuttajia. Meille oli selvää jo 1990-luvun lopulla, että korkeakoulutus on haettava muualta kuin omasta kotikunnasta. Nuorina korkeakoulutettuina aikuisina palasimme opintojen jälkeen kotiseudulle töihin. Olemme valtavan kiitollisia siitä, että työpaikka löytyi ja paluuseen oli mahdollisuus. &nbsp;Meille elämänlaatu on jotain muuta kuin mitä kaupungeilla on tarjota.</p><p>Harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän jäsenet<br />Mikko Kärnä, Inari<br />Tytti Määttä, Kuhmo</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Kaupunkiin muuttaneet pärjäävät parhaiten" uutisoi Helsingin Sanomat 27.2.2019. Lehti oli pyytänyt Tilastokeskuksesta tietoja, miten nuoret asuvat kotonaan eri puolilla suomea. HS:n mukaan kotiin jäävillä ei ole syytä lähteä. Monilla jääjistä ei ole intoa tai kykyjä jatko-opintoihin, otsikko huutaa.

Nuorisobarometrin mukaan nuorten koulutusasenteet ja -kokemukset ovat pääosin myönteisiä. Erot asenteissa ja kokemuksissa harvaan asuttujen ja muiden alueiden nuorten välillä ovat hyvin pieniä. Harvaan asutuilla alueilla pojat pitivät peruskouluaikana koulunkäynnistä hieman vähemmän ja uskoivat muita vähemmän siihen, että koulutus parantaa työnsaantimahdollisuuksia. Nuorten koulutusodotukset olivat alhaisempia kuin muilla alueilla. Tämä on vakava viesti.

Kouluverkon harventuminen on pidentänyt oppilaiden koulumatkoja maaseudulla ja heikentänyt koulutuksen saavutettavuutta. Erityisesti ammatillinen koulutus on usein etääntynyt maakuntakeskuksiin. 

Harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen ryhmä on linjannut, että riittävän tiivis lukioverkko on säilytettävä ja korkeakouluopetuksen saavutettavuus on varmistettava koko maassa. Mielestämme erot koulutusodotuksissa eivät saa kasvaa ja harvaan asutun maaseudun nuorista jokaisen on saatava tutkinto. Siksi myös ammatillisen koulutuksen saavutettavuus on turvattava. Amisreformi ja digitaalisaatio antavat mahdollisuuden opiskeluun myös omalla kotiseudulla. 

On myönteistä, että harvaan asutun maaseudun nuoret pitävät käytännön taitojen oppimista ja yksilön vastuuta oppimisestaan sekä elämästä jonkin verran tärkeämpinä kuin muut nuoret. Nuorten elämänhallinta on myös parempaa ja yhteenkuuluvuus suomalaiseen yhteiskuntaan vahvempaa kuin muualla.

On harhaanjohtavaa käsitellä Helsinkiä tai muita kaupunkeja yhtenä homogeenisenä alueena. Kaupunkien sisälläkin on suuria eroja. Nuorisobarometrinkin mukaan asuinpaikkaa enemmän nuorten kokemuksia koulusta, asenteita koulutukseen ja koulutusvalintoja määrittävät vanhempien koulutus, perheen tulotaso sekä nuoren oma koulutustausta.

Entä keneen verrattuna kaupunkiin muuttaneet pärjäävät parhaiten? Jutussa THL:n tutkimuspäällikkö Tiina Ristikari toteaa ristiriitaisesti, että suuriin kaupunkeihin muuttaneiden terveys ja koulutus on paremmalla tolalla kuin siellä syntyneiden ja "se juuri kertoo siitä, että pärjäävimmät lähtevät". 

Olemme molemmat harvaan asutun maaseudun paluumuuttajia. Meille oli selvää jo 1990-luvun lopulla, että korkeakoulutus on haettava muualta kuin omasta kotikunnasta. Nuorina korkeakoulutettuina aikuisina palasimme opintojen jälkeen kotiseudulle töihin. Olemme valtavan kiitollisia siitä, että työpaikka löytyi ja paluuseen oli mahdollisuus.  Meille elämänlaatu on jotain muuta kuin mitä kaupungeilla on tarjota.

Harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän jäsenet
Mikko Kärnä, Inari
Tytti Määttä, Kuhmo

]]>
0 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270728-toisen-asteen-koulutusta-palautettava-takaisin-maaseudulle#comments Kaupungistuminen Lapset ja nuoret Maaseutu Toisen asteen koulutus Mon, 04 Mar 2019 07:26:07 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270728-toisen-asteen-koulutusta-palautettava-takaisin-maaseudulle
Nuorten huumekokeilut rahoitetaan viikkorahoilla http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270451-nuorten-huumekokeilut-rahoitetaan-viikkorahoilla <p>Nyt voisi taas kerran todeta, kannabis lailliseksi ja ikäraja kontrolliin. Nykyinen kieltolaki linja on täysin epäonnistunutta</p><p>Nuoret kertovat, että alkoholin saatavuus on huonoa, koska laillinen kauppias ei alaikäisille alkoholia myy. Toisin on laittoman kannabiksen myyjät. He eivät piittaa ostajan iästä.</p><p>Kiitos poliitikot te olette altistaneet alaikäiset rikollisille markkinoille. Te poliitikot jotka sanotte että nykyinen laki on hyvä, olette isossa vastuussa alaikäisten kannabis/huumekokeiluista. Te olette vastuussa myös jokaisesta huumekuolemasta, joka Suomessa on EUn keskiarvoa enemmän.</p><p>Te poliitikot jotka paasaatte haittojen minimoinnista, ennaltaehkäisystä.Kuunnelkaan asiantuntioita, lukekaa tutkimuksia ja katsokaa miten maailmalla hoidetaan asioita.</p><p>Te poliitikot jotka väitätte, että dekriminalisointi lisää huumeiden saatavuutta, voisitte kertoa mihin se väite perustuu.&nbsp;</p><p>Itse tulen äänestämään puoluetta joka tulee tukemaan kannabiksen laillistamista ja muiden huumeiden dekriminalisointia.</p><p>Toivottavaa olisi että poliitikot huomiovat, että nuoret aikuiset ovat äänestysikäisiä, ja heistä noin 45% on kokeillut huumeita tai niitä käyttävät. Yleisin huume on kannabis, yhtään ihmistä sen takia ei pidä tuomita, tai sakoittaa käytöstä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Nuorten huumekokeilut rahoitetaan viikkorahoilla &ndash; Jämsässä on vaikeampi saada alkoholia kuin kannabista&nbsp;</p><p><a href="https://www.jamsanseutu.fi/a/201479764" title="https://www.jamsanseutu.fi/a/201479764">https://www.jamsanseutu.fi/a/201479764</a></p><p>&nbsp;</p><p>Katso puolueiden kannat: Vihreät haluaa, ettei huumeiden käytöstä rangaistaisi - Li Andersson ehkä-linjalla</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c2a96e5b-6378-49b2-b37e-2b8c614a9678" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c2a96e5b-6378-49b2-b37e-2b8c614a9678">https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c2a96e5b-6378-49b2-b37e-2b8c614a9678</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt voisi taas kerran todeta, kannabis lailliseksi ja ikäraja kontrolliin. Nykyinen kieltolaki linja on täysin epäonnistunutta

Nuoret kertovat, että alkoholin saatavuus on huonoa, koska laillinen kauppias ei alaikäisille alkoholia myy. Toisin on laittoman kannabiksen myyjät. He eivät piittaa ostajan iästä.

Kiitos poliitikot te olette altistaneet alaikäiset rikollisille markkinoille. Te poliitikot jotka sanotte että nykyinen laki on hyvä, olette isossa vastuussa alaikäisten kannabis/huumekokeiluista. Te olette vastuussa myös jokaisesta huumekuolemasta, joka Suomessa on EUn keskiarvoa enemmän.

Te poliitikot jotka paasaatte haittojen minimoinnista, ennaltaehkäisystä.Kuunnelkaan asiantuntioita, lukekaa tutkimuksia ja katsokaa miten maailmalla hoidetaan asioita.

Te poliitikot jotka väitätte, että dekriminalisointi lisää huumeiden saatavuutta, voisitte kertoa mihin se väite perustuu. 

Itse tulen äänestämään puoluetta joka tulee tukemaan kannabiksen laillistamista ja muiden huumeiden dekriminalisointia.

Toivottavaa olisi että poliitikot huomiovat, että nuoret aikuiset ovat äänestysikäisiä, ja heistä noin 45% on kokeillut huumeita tai niitä käyttävät. Yleisin huume on kannabis, yhtään ihmistä sen takia ei pidä tuomita, tai sakoittaa käytöstä.

 

 

Nuorten huumekokeilut rahoitetaan viikkorahoilla – Jämsässä on vaikeampi saada alkoholia kuin kannabista 

https://www.jamsanseutu.fi/a/201479764

 

Katso puolueiden kannat: Vihreät haluaa, ettei huumeiden käytöstä rangaistaisi - Li Andersson ehkä-linjalla

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c2a96e5b-6378-49b2-b37e-2b8c614a9678

 

]]>
40 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270451-nuorten-huumekokeilut-rahoitetaan-viikkorahoilla#comments Dekriminalisointi Huumeet Huumeiden saatavuus kannabis Lapset ja nuoret Wed, 27 Feb 2019 17:06:28 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270451-nuorten-huumekokeilut-rahoitetaan-viikkorahoilla
On aikuisten vika jos nuoria ei kiinnosta http://hannakaisalahde.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270345-on-aikuisten-vika-jos-nuoria-ei-kiinnosta <p>&nbsp;</p><p>Hesarin <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006011961.html?fbclid=IwAR1Fb_JdH756sJdCXEjZjcrsx5CoBf8xW24GGibYDzv0zB2edJfVT-zQNc8">kolumnissa</a> 24.2 Teemu Luukka totesi, että nuorten asiat olisivat enemmän esillä ja nuoria olisi enemmän päättäjinä, jos nuoret äänestäisivät aktiivisemmin. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 18&ndash;24-vuotiaista äänesti 47 prosenttia. Kaikista ääni-ikäisistä äänesti 69 prosenttia.</p><p>Näyttää siltä, että eniten äänestämättä jättävät ne nuoret, jotka tarvitsevat elämässään eniten yhteiskunnan palveluja, joista poliitikot päättävät.</p><p>Häkellyttävintä oli, että 18&ndash;24-vuotiaiden äänestysprosentti oli lähes 70 prosenttia, jos heidän vanhempansa olivat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon, ja vain 28 prosenttia, jos vanhemmilla oli vain perusasteen koulutus.<br />&nbsp;<br />Samassa yhteydessä hän pohti sitä, että pian on eduskunta&not;vaalit, mutta miksi niin harvat poliitikot puhuvat nuorista?&nbsp;</p><p>Nuoret ovat esillä yleensä silloin, kun puhutaan syrjäytyneiden nuorten määrästä tai kadonneista pojista, mutta harvoin pohditaan sitä, millä nuoria voitaisiin aktivoida yhteiskunnallisissa asioissa.&nbsp;</p><p>Omasta mielestäni nuorten aktivointi lähtee kunnista, missä on varsin hyvät uuden kuntalain suomat edellytykset tätä nykyä antaa nuorille oikeaa valmisteluvaltaa ja ottaa nuoret laajamittaisesti mukaan päätöksentekoon. Tällöin nuoret kiinnittyvät yhteiskuntaan ja päätöksenteko laajemminkin alkaa kiinnostaa.&nbsp;</p><p>Nuoria ei tulisi tarkastella niinkään tekemisen kohteena, vaan itse tekijöinä. Oman elämän ja ikäryhmänsä asiantuntijoina. Nuorten kuuleminen on jo hyvä harppaus siihen suuntaan, mutta heillä on myös hyviä kehittämisideoita ja siksi heidät tulisi ottaa vahvasti mukaan asioiden valmisteluun jo ruohon juuri tasolta. Tämä tietysti muuttaa asioiden valmistelun rakennetta. Perinteisestä valmistelutavasta tulee siirtyä osallistavaan valmisteluun.&nbsp;</p><p>Itsellä on ilo olla mukana OKMn rahoittamassa kehittämishankkeessa, jossa kehitetään nuorten osallisuustyön laatua. Ollaan huomattu että ykkösstepin jälkeen lähes kaikissa kunnissa on Nuorisovaltuusto, mutta nyt pitäisi keskittyä siihen, että mitä hittoa sen kanssa tehdään? Miten nuorten ääni sidotaan aidosti osaksi kunnallista päätöksentekoa?</p><p>Nuoret ovat varsin kiinnostuneista ympäröivästä yhteiskunnasta ja tietävät tätä nykyä valtavan paljon, joskus enemmän, kuin me aikuiset, koska heidän maailmansa ei rajoitu vain kotikuntaan ja lähiympäristöön. Heidän maailmansa on globaali.&nbsp;</p><p>Osallisuuden kokemukset lisäävät paitsi osallisuuden tunnetta, myös halua vaikuttaa ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan. Nuorten äänestysaktiivisuuden lisäämisen tulisi olla meidän kaikkien aikuisten yhteinen asia ja tällöin osallisuuden kokemusten lisääminen on kuntien ja järjestöjen tehtävä, mutta voimme me vanhemmatkin välillä katsoa peiliin. On huolestuttavaa, jos kehitys menee sellaiseksi, että vain korkeakoulutettujen vanhempien lapset tulevaisuudessa äänestävät, koska se jos mikä vääristää demokratiaa.&nbsp;</p><p>Nuorten uskoa yhteiskuntaan ei varmasti vahvista sekään, että suosittu kansalaisaloite lukion ja ammattikoulun maksuttomuudesta törmäsi muotoseikkaan eli siihen, että tekstissä oli käytetty väärää sanaa. Tänään nuoret osoittavat mieltään mielivaltaa vastaan ja maksuttoman toisen asteen puolesta Eduskunnan edessä. Nyt on Eduskunnalla näytön paikka ottaa kansalaisaloite vakavasti.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Hesarin kolumnissa 24.2 Teemu Luukka totesi, että nuorten asiat olisivat enemmän esillä ja nuoria olisi enemmän päättäjinä, jos nuoret äänestäisivät aktiivisemmin. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 18–24-vuotiaista äänesti 47 prosenttia. Kaikista ääni-ikäisistä äänesti 69 prosenttia.

Näyttää siltä, että eniten äänestämättä jättävät ne nuoret, jotka tarvitsevat elämässään eniten yhteiskunnan palveluja, joista poliitikot päättävät.

Häkellyttävintä oli, että 18–24-vuotiaiden äänestysprosentti oli lähes 70 prosenttia, jos heidän vanhempansa olivat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon, ja vain 28 prosenttia, jos vanhemmilla oli vain perusasteen koulutus.
 
Samassa yhteydessä hän pohti sitä, että pian on eduskunta¬vaalit, mutta miksi niin harvat poliitikot puhuvat nuorista? 

Nuoret ovat esillä yleensä silloin, kun puhutaan syrjäytyneiden nuorten määrästä tai kadonneista pojista, mutta harvoin pohditaan sitä, millä nuoria voitaisiin aktivoida yhteiskunnallisissa asioissa. 

Omasta mielestäni nuorten aktivointi lähtee kunnista, missä on varsin hyvät uuden kuntalain suomat edellytykset tätä nykyä antaa nuorille oikeaa valmisteluvaltaa ja ottaa nuoret laajamittaisesti mukaan päätöksentekoon. Tällöin nuoret kiinnittyvät yhteiskuntaan ja päätöksenteko laajemminkin alkaa kiinnostaa. 

Nuoria ei tulisi tarkastella niinkään tekemisen kohteena, vaan itse tekijöinä. Oman elämän ja ikäryhmänsä asiantuntijoina. Nuorten kuuleminen on jo hyvä harppaus siihen suuntaan, mutta heillä on myös hyviä kehittämisideoita ja siksi heidät tulisi ottaa vahvasti mukaan asioiden valmisteluun jo ruohon juuri tasolta. Tämä tietysti muuttaa asioiden valmistelun rakennetta. Perinteisestä valmistelutavasta tulee siirtyä osallistavaan valmisteluun. 

Itsellä on ilo olla mukana OKMn rahoittamassa kehittämishankkeessa, jossa kehitetään nuorten osallisuustyön laatua. Ollaan huomattu että ykkösstepin jälkeen lähes kaikissa kunnissa on Nuorisovaltuusto, mutta nyt pitäisi keskittyä siihen, että mitä hittoa sen kanssa tehdään? Miten nuorten ääni sidotaan aidosti osaksi kunnallista päätöksentekoa?

Nuoret ovat varsin kiinnostuneista ympäröivästä yhteiskunnasta ja tietävät tätä nykyä valtavan paljon, joskus enemmän, kuin me aikuiset, koska heidän maailmansa ei rajoitu vain kotikuntaan ja lähiympäristöön. Heidän maailmansa on globaali. 

Osallisuuden kokemukset lisäävät paitsi osallisuuden tunnetta, myös halua vaikuttaa ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan. Nuorten äänestysaktiivisuuden lisäämisen tulisi olla meidän kaikkien aikuisten yhteinen asia ja tällöin osallisuuden kokemusten lisääminen on kuntien ja järjestöjen tehtävä, mutta voimme me vanhemmatkin välillä katsoa peiliin. On huolestuttavaa, jos kehitys menee sellaiseksi, että vain korkeakoulutettujen vanhempien lapset tulevaisuudessa äänestävät, koska se jos mikä vääristää demokratiaa. 

Nuorten uskoa yhteiskuntaan ei varmasti vahvista sekään, että suosittu kansalaisaloite lukion ja ammattikoulun maksuttomuudesta törmäsi muotoseikkaan eli siihen, että tekstissä oli käytetty väärää sanaa. Tänään nuoret osoittavat mieltään mielivaltaa vastaan ja maksuttoman toisen asteen puolesta Eduskunnan edessä. Nyt on Eduskunnalla näytön paikka ottaa kansalaisaloite vakavasti. 

]]>
0 http://hannakaisalahde.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270345-on-aikuisten-vika-jos-nuoria-ei-kiinnosta#comments Äänestäminen Lapset ja nuoret Luokkayhteiskunta Osallisuus Tue, 26 Feb 2019 07:37:58 +0000 Hanna-Kaisa Lähde http://hannakaisalahde.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270345-on-aikuisten-vika-jos-nuoria-ei-kiinnosta