Lapset ja nuoret http://bogonmietteita.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/152661/all Tue, 29 May 2018 07:13:55 +0300 fi Woihan Wilma!? http://outimara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256005-woihan-wilma <p>Kaikille koululaisten vanhemmille Wilma-järjestelmä lienee tuttu. Kyseessä on siis sähköinen ohjelma, jonka kautta koulut ja opettajat tiedottavat, siellä näkyy lukujärjestykset, poissaolot, koearvosanat jne. Se on entinen ikäänkuin reissuvihko, jota lapset kuljettivat kodin ja koulun välillä.</p><p>Järjestelmä on hieno ja ilmeisesti käytössä jo lähes valtakunnallisesti. Vanhemmat pääsee reaaliaikaisesti lukemaan / näkemään, miten lapsella koulussa menee. Kaikki viestintä ja tiedotus tapahtuu tuon kautta, eikä paperilippuja ja -lappuja enään ole niin paljon. Opettajilla on mahdollisuus merkitä tuntityöskentelystä tuntikohtaisesti palautetta.</p><p>Eli hieno järjestelmä, mutta miten toimii käytännössä. Itselläni kolme lasta. Kaksi ala-asteella, yksi yläasteella. Erot ovat merkittäviä sekä koulujen että opettajien välillä. Voisin kuvitella, että koko ja kaikkien koulujen henkilökunta on saanut koulutuksen tämän järjestelmän käyttöön. Käytön erot ovat kuitenkin suuret. Osa opettajista laittaa viestiä vain pakollisista muutoksista ja tehtävistä töistä, osa antaa palautetta oppilaan käytöksestä, osa merkkaa koearvosanat, osa ei lainkaan. On sääli, ettei hyvää järjestelmää käytetä, kun sellainen on luotu. Itse toivoisin, että palautetta tulisi tasaisesti, niin koulussa pärjäämisestä kuin &quot;käytöksestä&quot;, niin hyvästä toiminnassa, kuin kehittävästä toiminnasta.</p><p>Oman yläkouluikäisen, vaikeasta lukihäiriöstä kärsivän lapseni kohdalla yläasteen opettajille ei voi kuin nostaa hattua. Lähes päivittäin nuori saa palautetta, positiivista sellaista, tuntiaktiivisuudesta sekä kovasta yrittämisestä. Tämä on tärkeää sekä nuorelle, että meille vanhemmille. Miettikää kehittyvän nuoren itsetuntoa, kun kamppailet päivittäin oppimisongelmien kanssa, olet erilainen oppija kuin muut. Haasteita riittää ja pinnaa kysytään nuorelta itseltään, vanhemmilta sekä varmasti myös opettajilta.</p><p>Mutta olen kuullut ja kuulen toisenlaistakin palautetta. Osa opettajista tykittää päivittäin, tunneittain, negatiivista palautetta. Mihin ihmeeseen tällainen perustuu? Olen lukenut monen vanhemman surullista tilitystä, kuinka tuntuu, ettei meidän lapsi osaa koulussa tehdä mitään oikein. On tapauksia, joissa kyseessä aivan tavallinen oppija tai oppija, jolla haasteita keskittymisen tai muun oppimisen kanssa. Ketä palvelee se, että päivittäin lapsi tai nuori saa kuulla olevansa &quot;huonosti käyttäytyvä&quot;? Tuskin aikuinenkaan kestäisi päivittäin, jopa tunneittain palautetta käytöksestään ja erityisesti negatiivista sellaista.</p><p>Mikä on siis Wilman tarkoitus? Helpottaa viestintää, mutta millaista viestintää? Onko se positiivinen vai negatiivinen viestintä väline, - kanava? Mielestäni se on hyvä ja toimiva niin kauan, kun se palvelee meitä, lapsia ja aikuisia, vanhempia, tukee oppimista ja kehittää. Siitä ei saisi kuitenkaan tulla negaatioautomaatti, jossa päivittäin muistutetaan, kuinka huono tai hankala olet. Missä siis se positiivisen kautta katsominen, oppiminen? Me aikuiset opetamme lapsillemme kuin suhtautua vaikeisiinkin asioihin, tapahtuuko se virheistä muistuttamalla vai niistä oppimalla?</p> Kaikille koululaisten vanhemmille Wilma-järjestelmä lienee tuttu. Kyseessä on siis sähköinen ohjelma, jonka kautta koulut ja opettajat tiedottavat, siellä näkyy lukujärjestykset, poissaolot, koearvosanat jne. Se on entinen ikäänkuin reissuvihko, jota lapset kuljettivat kodin ja koulun välillä.

Järjestelmä on hieno ja ilmeisesti käytössä jo lähes valtakunnallisesti. Vanhemmat pääsee reaaliaikaisesti lukemaan / näkemään, miten lapsella koulussa menee. Kaikki viestintä ja tiedotus tapahtuu tuon kautta, eikä paperilippuja ja -lappuja enään ole niin paljon. Opettajilla on mahdollisuus merkitä tuntityöskentelystä tuntikohtaisesti palautetta.

Eli hieno järjestelmä, mutta miten toimii käytännössä. Itselläni kolme lasta. Kaksi ala-asteella, yksi yläasteella. Erot ovat merkittäviä sekä koulujen että opettajien välillä. Voisin kuvitella, että koko ja kaikkien koulujen henkilökunta on saanut koulutuksen tämän järjestelmän käyttöön. Käytön erot ovat kuitenkin suuret. Osa opettajista laittaa viestiä vain pakollisista muutoksista ja tehtävistä töistä, osa antaa palautetta oppilaan käytöksestä, osa merkkaa koearvosanat, osa ei lainkaan. On sääli, ettei hyvää järjestelmää käytetä, kun sellainen on luotu. Itse toivoisin, että palautetta tulisi tasaisesti, niin koulussa pärjäämisestä kuin "käytöksestä", niin hyvästä toiminnassa, kuin kehittävästä toiminnasta.

Oman yläkouluikäisen, vaikeasta lukihäiriöstä kärsivän lapseni kohdalla yläasteen opettajille ei voi kuin nostaa hattua. Lähes päivittäin nuori saa palautetta, positiivista sellaista, tuntiaktiivisuudesta sekä kovasta yrittämisestä. Tämä on tärkeää sekä nuorelle, että meille vanhemmille. Miettikää kehittyvän nuoren itsetuntoa, kun kamppailet päivittäin oppimisongelmien kanssa, olet erilainen oppija kuin muut. Haasteita riittää ja pinnaa kysytään nuorelta itseltään, vanhemmilta sekä varmasti myös opettajilta.

Mutta olen kuullut ja kuulen toisenlaistakin palautetta. Osa opettajista tykittää päivittäin, tunneittain, negatiivista palautetta. Mihin ihmeeseen tällainen perustuu? Olen lukenut monen vanhemman surullista tilitystä, kuinka tuntuu, ettei meidän lapsi osaa koulussa tehdä mitään oikein. On tapauksia, joissa kyseessä aivan tavallinen oppija tai oppija, jolla haasteita keskittymisen tai muun oppimisen kanssa. Ketä palvelee se, että päivittäin lapsi tai nuori saa kuulla olevansa "huonosti käyttäytyvä"? Tuskin aikuinenkaan kestäisi päivittäin, jopa tunneittain palautetta käytöksestään ja erityisesti negatiivista sellaista.

Mikä on siis Wilman tarkoitus? Helpottaa viestintää, mutta millaista viestintää? Onko se positiivinen vai negatiivinen viestintä väline, - kanava? Mielestäni se on hyvä ja toimiva niin kauan, kun se palvelee meitä, lapsia ja aikuisia, vanhempia, tukee oppimista ja kehittää. Siitä ei saisi kuitenkaan tulla negaatioautomaatti, jossa päivittäin muistutetaan, kuinka huono tai hankala olet. Missä siis se positiivisen kautta katsominen, oppiminen? Me aikuiset opetamme lapsillemme kuin suhtautua vaikeisiinkin asioihin, tapahtuuko se virheistä muistuttamalla vai niistä oppimalla?

]]>
12 http://outimara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256005-woihan-wilma#comments Kotimaa Kodin ja koulun yhteistyö Lapset ja nuoret Tue, 29 May 2018 04:13:55 +0000 Outi Mara http://outimara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256005-woihan-wilma
Uudenlainen koulun ja harrastustoiminnan malli ehkäisisi syrjäytymistä http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255818-uudenlainen-koulun-ja-harrastustoiminnan-malli-ehkaisisi-syrjaytymista <p>Jokaisella lapsella on oikeus löytää se oma juttu, joka saa posket hehkumaan. Yhteenkuulumisen tunne kehittää vuorovaikutustaitoja. Tulevaisuuden ammatti löytyy usein harrastuksen parista. Taiteen, kulttuurin ja liikunnan harrastaminen lisää hyvinvointia. Lasten oikeus harrastuksiin pitäisi toteuttaa yhtä hyvin kuin lasten oikeus perusopetukseen.</p><p>Kansanedustaja <strong>Hjallis Harkimo</strong> toteaa tuoreessa kolumnissaan: <em>&rdquo;Kun istun autossa pojat kyydissä, mietin usein, että valitettavasti kaikilla ei ole samanlaisia isiä, joilla on mahdollisuus ja rahaa viedä lapsiaan harjoituksiin. Mutta se asia ei saa jäädä perheiden omalle vastuulle. Urheiluun ja harrastamiseen pitää olla mahdollisuus mahdollisimman monella lapsella.&rdquo;</em></p><p>Joka kolmas lapsi luopuu harrastuksesta varojen puuttuessa. Harrastusten, koulun, työn ja perheen yhteensovittaminen vaatii vanhemmilta viikoittaisia taikatemppuja. Kyytien järjestäminen on haastavaa. Tiloista on pulaa ja harjoitusvuorot ovat usein arki-iltaisin. Vanhempien ja lasten kiireettömälle yhdessäololle on aikaa liian vähän. Väsyneenä on vaikea jaksaa harrastaa ja opiskella. Lapset saattavat joutua viettämään aamuja ja iltapäiviä yksin. Yksinäisyyden tunne lisää syrjäytymisen riskiä.</p><p>Miten parannetaan lasten mahdollisuuksia harrastaa? Vastaus löytyy lopulta läheltä: koulusta. Monipuolinen aamu- ja iltapäivätoiminta voidaan toteuttaa tiiviissä yhteistyössä harrastustoimintaa järjestävien tahojen kanssa. Myös opettajat ovat korkeasti koulutettuja kirjallisuuden, ilmaisutaidon, kuvataiteen, musiikin, kättentaitojen ja liikunnan aloilla. Kouluista löytyvät tilat, välineet, sekä koko ikäluokan lapset ja nuoret.</p><p>Helsingin kaupunginvaltuustossa käsiteltiin viime viikolla aloitteeni harrastusten liittämisestä koulupäivän välittömään yhteyteen. Helsingissä mahdollisuudet tähän ovat hyvät ja yhteistyötä koulujen, sekä harrastustoimintaa järjestävien järjestöjen kanssa kehitetään edelleen. Tämän kaltainen koulun ja harrastustoiminnan malli toimii Lappeenrannassa. Esimerkiksi koulupäivän päätyttyä vastuu siirtyisi koululta iltapäivän harrastustoiminnan vastuuhenkilölle. Kaupunki voisi sallia lasten matkustaa maksutta julkisen liikenteen kulkuneuvoilla harrastuspaikoille, jos ne sijaitsevat muualla kuin oman koulun tiloissa. Tällainen rakennemuutos olisi tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä. Se vähentäisi kaupungin tilojen ja urheilupaikkojen tyhjäkäyttöä, sekä eheyttäisi lapsen kehitystä monin tavoin.</p><p>Harrastukset maksavat. Mitä, jos alakouluun lisättäisi yksi tunti, jonka tavoitteena olisi esitellä erilaisia harrastusvaihtoehtoja? OAJ:n laskelmien mukaan yhden vuosiviikkotunnin lisääminen Suomen jokaisessa koulussa kustantaisi noin viisi miljoonaa. Luokkien 1-6 oppilaat saavat lukuvuodessa vain noin 632 oppituntia, kun muualla Euroopassa opetusta on 108 tuntia enemmän.</p><p>Harrastusten lisääminen välittömästi koulupäivän ympärillä olevaan aikaan on kuitenkin edullista taistelua eriarvoistumista vastaan. Esimerkiksi koulun tiloissa tapahtuvaa taiteen perusopetusta tulisi lisätä koulupäivän jälkeen. On tärkeää, että jokainen lapsi voi harrastaa taustasta tai toimeentulosta riippumatta. Näin lisättäisi vanhempien ja lasten yhteistä aikaa arjessa, sekä mahdollistettaisi suorituspaineista vapaa harrastaminen ja sosiaalinen kasvu turvallisessa ympäristössä.</p><p>Kirjoitus on laadittu yhdessä OAJ:n koulutusasiainpäällikkö <strong>Nina Lahtisen</strong> (KM, OTM) kanssa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jokaisella lapsella on oikeus löytää se oma juttu, joka saa posket hehkumaan. Yhteenkuulumisen tunne kehittää vuorovaikutustaitoja. Tulevaisuuden ammatti löytyy usein harrastuksen parista. Taiteen, kulttuurin ja liikunnan harrastaminen lisää hyvinvointia. Lasten oikeus harrastuksiin pitäisi toteuttaa yhtä hyvin kuin lasten oikeus perusopetukseen.

Kansanedustaja Hjallis Harkimo toteaa tuoreessa kolumnissaan: ”Kun istun autossa pojat kyydissä, mietin usein, että valitettavasti kaikilla ei ole samanlaisia isiä, joilla on mahdollisuus ja rahaa viedä lapsiaan harjoituksiin. Mutta se asia ei saa jäädä perheiden omalle vastuulle. Urheiluun ja harrastamiseen pitää olla mahdollisuus mahdollisimman monella lapsella.”

Joka kolmas lapsi luopuu harrastuksesta varojen puuttuessa. Harrastusten, koulun, työn ja perheen yhteensovittaminen vaatii vanhemmilta viikoittaisia taikatemppuja. Kyytien järjestäminen on haastavaa. Tiloista on pulaa ja harjoitusvuorot ovat usein arki-iltaisin. Vanhempien ja lasten kiireettömälle yhdessäololle on aikaa liian vähän. Väsyneenä on vaikea jaksaa harrastaa ja opiskella. Lapset saattavat joutua viettämään aamuja ja iltapäiviä yksin. Yksinäisyyden tunne lisää syrjäytymisen riskiä.

Miten parannetaan lasten mahdollisuuksia harrastaa? Vastaus löytyy lopulta läheltä: koulusta. Monipuolinen aamu- ja iltapäivätoiminta voidaan toteuttaa tiiviissä yhteistyössä harrastustoimintaa järjestävien tahojen kanssa. Myös opettajat ovat korkeasti koulutettuja kirjallisuuden, ilmaisutaidon, kuvataiteen, musiikin, kättentaitojen ja liikunnan aloilla. Kouluista löytyvät tilat, välineet, sekä koko ikäluokan lapset ja nuoret.

Helsingin kaupunginvaltuustossa käsiteltiin viime viikolla aloitteeni harrastusten liittämisestä koulupäivän välittömään yhteyteen. Helsingissä mahdollisuudet tähän ovat hyvät ja yhteistyötä koulujen, sekä harrastustoimintaa järjestävien järjestöjen kanssa kehitetään edelleen. Tämän kaltainen koulun ja harrastustoiminnan malli toimii Lappeenrannassa. Esimerkiksi koulupäivän päätyttyä vastuu siirtyisi koululta iltapäivän harrastustoiminnan vastuuhenkilölle. Kaupunki voisi sallia lasten matkustaa maksutta julkisen liikenteen kulkuneuvoilla harrastuspaikoille, jos ne sijaitsevat muualla kuin oman koulun tiloissa. Tällainen rakennemuutos olisi tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä. Se vähentäisi kaupungin tilojen ja urheilupaikkojen tyhjäkäyttöä, sekä eheyttäisi lapsen kehitystä monin tavoin.

Harrastukset maksavat. Mitä, jos alakouluun lisättäisi yksi tunti, jonka tavoitteena olisi esitellä erilaisia harrastusvaihtoehtoja? OAJ:n laskelmien mukaan yhden vuosiviikkotunnin lisääminen Suomen jokaisessa koulussa kustantaisi noin viisi miljoonaa. Luokkien 1-6 oppilaat saavat lukuvuodessa vain noin 632 oppituntia, kun muualla Euroopassa opetusta on 108 tuntia enemmän.

Harrastusten lisääminen välittömästi koulupäivän ympärillä olevaan aikaan on kuitenkin edullista taistelua eriarvoistumista vastaan. Esimerkiksi koulun tiloissa tapahtuvaa taiteen perusopetusta tulisi lisätä koulupäivän jälkeen. On tärkeää, että jokainen lapsi voi harrastaa taustasta tai toimeentulosta riippumatta. Näin lisättäisi vanhempien ja lasten yhteistä aikaa arjessa, sekä mahdollistettaisi suorituspaineista vapaa harrastaminen ja sosiaalinen kasvu turvallisessa ympäristössä.

Kirjoitus on laadittu yhdessä OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtisen (KM, OTM) kanssa.

]]>
0 http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255818-uudenlainen-koulun-ja-harrastustoiminnan-malli-ehkaisisi-syrjaytymista#comments Harrastukset Koulu Lapset ja nuoret Syrjäytyminen Fri, 25 May 2018 10:16:36 +0000 Mirita Saxberg http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255818-uudenlainen-koulun-ja-harrastustoiminnan-malli-ehkaisisi-syrjaytymista
Laiton nuuskakauppa rehottaa, myynti pitää laillistaa! http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255403-laiton-nuuskakauppa-rehottaa-myynti-pitaa-laillistaa <p>A-studiossa paraikaa juttua nuuskasta ja sen lieveilmiöistä.</p><p>Nuuskalla tehdään paljon pimeää rahaa, aivan kuten huumeilla. Mitään eroa ei ole.</p><p>Nuuskan laillinen myyminen pitää sallia Suomessa. Mitenkään muuten ei pimeää myyntiä saada kuriin. Sama pätee huumeisiin.</p><p>Kieltolaki ei toimi.</p><p>P.s tullia eikä poliisia kiinnosta nuuskakauppa, miksi?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Edit:</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10208584">Huomaamaton, helppo ja tupakkaa harmittomampi &ndash; Näin teinit kokevat miljoonabisnekseksi nousseen nuuskan</a></p><p><a href="https://areena.yle.fi/1-4247269">Laiton nuuskaralli</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> A-studiossa paraikaa juttua nuuskasta ja sen lieveilmiöistä.

Nuuskalla tehdään paljon pimeää rahaa, aivan kuten huumeilla. Mitään eroa ei ole.

Nuuskan laillinen myyminen pitää sallia Suomessa. Mitenkään muuten ei pimeää myyntiä saada kuriin. Sama pätee huumeisiin.

Kieltolaki ei toimi.

P.s tullia eikä poliisia kiinnosta nuuskakauppa, miksi? 

 

Edit:

Huomaamaton, helppo ja tupakkaa harmittomampi – Näin teinit kokevat miljoonabisnekseksi nousseen nuuskan

Laiton nuuskaralli

]]>
19 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255403-laiton-nuuskakauppa-rehottaa-myynti-pitaa-laillistaa#comments Huumausaineiden laillistaminen Lapset ja nuoret Nuuska Nuuskanmyynti WHO huumeet dekriminalisointi hallitus Wed, 16 May 2018 18:25:06 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255403-laiton-nuuskakauppa-rehottaa-myynti-pitaa-laillistaa
10 hälytysmerkkiä nuoren masennuksesta http://kronberglena.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254759-10-halytysmerkkia-nuoren-masennuksesta <p>&nbsp;</p><p>Teini-iän tunnemyrskyjen takaa voi löytyä myös mielenterveysongelmia.</p><p>Mielialanvaihtelut kuuluvat nuoruuteen, mutta niiden taustalla voi olla jotain vakavampaakin. <a href="https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/lasten-ja-nuorten-mielenterveys/nuorten-mielenterveys/nuorten-masennusoireilu-ja-masennustilat">Masennusoireita esiintyy yli 20 prosentilla nuorista ja 5&ndash;10 prosenttia nuorista sairastaa masennusta</a> (THL).<br /><br />Teini elää valtavassa hormonimyrskyssä ja vetäytyminen on usein täysin normaalia. Väestöliiton sivujen mukaan murrosiässä tunteiden vuoristoradat ovat myös täysin tavallisia ja herkkään ikään liittyviä asioita.<br /><br /><em>Tunteita on paljon. Melkein joka hetkeen omansa. Murrosiässä koetaan uudenlaisia ja voimakkaita tunteita, myös sellaisia mitä aiemmin ei ole tuntenut, </em>Väestöliiton sivuilla kuvaillaan.<br /><br />Sivuilla todetaan myös, että &rdquo;<em>harva aikuinen selviäisi enää murrosiän kaltaisesta ajanjaksosta samalla tavoin kuin nuoret selviävät</em>&rdquo;.<br /><br />Nuorella on myös tarve itsenäistymiseen ja suhde vanhempiin muuttuu. Se voi tuntua vanhemmista tuskalliselta, mutta nuorelle on myös annettava omaa tilaa ja osoittaa luottamusta häntä kohtaan. Toisin sanoen, ei pidä loukkaantua, jos nuori ei kaipaa vanhemman seuraa samalla tavalla kuin aiemmin.<br /><br />Välittämisen ja rakkauden määrä vanhempia kohtaan ei ole muuttunut, mutta tapa ilmaista asioita on.<br /><br />Nuori saattaa siis vetäytyä aika ajoin omiin oloihinsa, muuta mikä on vielä normaalia?<br /><br />Terveystalon mukaan mielialan laskun erottaa masennustilasta se, että oireet ovat ajoittaisia ja nuoren toimintakyky säilyy: hän on kiinnostunut koulunkäynnistä, huolehtii terveydestään, harrastaa ja ylläpitää ihmissuhteita.</p><p>10 merkkiä, jotka voivat kertoa masennuksesta</p><ol><li>Masennuksen ydinoireita ovat kaksi viikkoa jatkunut masentunut mieliala, mielenkiinnon ja mielihyvän kokemisen katoaminen.</li><li>Väsymys tai uupumus siitäkin huolimatta, että nukkuu riittävästi.</li><li>Ärtyneisyys.</li><li>Ruokahalumuutokset.</li><li>Itsetuhoiset ajatukset.</li><li>Keskittymisvaikeudet.</li><li>Unihäiriöt.</li><li>Itsetunnon heikkeneminen.</li><li>Arvottomuuden, syyllisyyden ja tyhjyyden tunne.</li><li>Fyysiset oireet, kuten päänsärky, vatsakipu tai jatkuva levottomuus.</li></ol><p>Muista kysyä!</p><p>Nuorella itsellään ei välttämättä ole riittävää kykyä tunnistaa masennusta. &rdquo;Mitäs sinulle tänään kuuluu?&rdquo; onkin varsin hyvä kysymys, <a href="https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/vanhemmille_ammattilaisille/tietoa_vanhemmille/Pages/kuinka-vanhempi-voi-auttaa-ja-tukea-nuorta.aspx">muistutetaan Nuortenmielenterveystalo.fi-sivustolla</a>.<br /><br />Tärkeintä on se, että vanhemmat ovat kiinnostuneita nuoren arkisesta elämästä. Kuulumisien kysyminen osoittaa nuorelle, että hänestä ollaan kiinnostuneita ja hänestä välitetään, vaikka nuorelta ei saisikaan heti vastausta.<br /><br />Nuorelta kannattaa aina kysyä asioista suoraan, oli vastaus mikä tahansa.</p><p>Hyvät suhteet vanhempiin yksi ehkäisevä tekijä</p><p>Mielenterveysseura toteaa verkkosivuillaan, että masennustilojen todennäköisyys lisääntyy voimakkaasti murrosiässä. Ajoittainen alakuloisuus ja surumielisyys ovat tavallisia.<br /><br />Mielenterveysseuran mukaan nuoren ihmisen masennus voi poiketa aikuisen masennusoireista siinä, että nuoren mieliala on entistä useammin ärtynyt ja vihainen. Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota, jos käytös muuttuu täysin entisestä.<br /><br />Sivuilla kerrotaan, että masentuneelle nuorelle sosiaalinen tuki on erittäin tärkeää. Tilanteen paranemista edistävät hyvät suhteet ystäviin ja vanhempiin.<br /><br />Hyvät sosiaaliset suhteet voivat myös ehkäistä masennuksen kehittymistä, Potilaan Lääkärilehti kirjoittaa. Lehden mukaan yksi masennukselta suojaaviksi tekijöiksi on todettu esimerkiksi vanhempien ja muiden aikuisten tuki.</p><p>Luottamus on teinille tärkeää</p><p>Vaikka kyse ei olisikaan vakavasta masennuksesta tai muusta vastaavasta, teinin kanssa eläessä negatiiviset tunteet voivat olla kotona turhankin paljon läsnä.<br /><br />Niin voi käydä, jos tilanteet ovat usein myrskyisiä ja rajoja koetellaan.<br /><br />Jos tuntuu siltä, että nuorta on vaikea tukea ja auttaa riittävästi, ammattiapua kannattaa hakea ajoissa.<br /><br />Kun negatiiviset tunteet mylläävät perheessä, vanhempi saattaa kokea olevansa epäonnistunut, vaikka katse pitäisi suunnata enemmän nuoren kehittymiseen ja olla myös armollinen sekä itselleen, että nuorelle.<br /><br />Luottamuksen osoittaminen on myös yksi hyvin tärkeä asia nuoren kasvamisessa, hyvinvoinnissa ja kehittymisessä. Se voi tuntua vanhemmasta joskus erittäin vaikealta, jopa mahdottomalta.<br /><br />&ndash;&thinsp;Sanotaan, että aikuinen, joka luottaa murrosikäiseen, on hullu. Ei siis saa luottaa, että nuori heti osaa, eikä erehtyisi! Toisaalta ei voi vaatia, että nuori osaa heti. Nuori saa harjoitella, kompastella ja välillä kaatua, kun harjoittelee pärjäämistä, lastenpsykiatri <a class="person" href="https://www.is.fi/haku/?query=raisa+cacciatore">Raisa Cacciatore </a>kirjoittaa verkkosivuillaan.<br /><br />Vanhemman on suojeltava lasta ja pyrittävä takaamaan turvalliset puitteet, mutta se ei saisi heikentää luottamusta. Se tosin vaatii aikuiselta vankkaa kärsivällisyyttä.<br /><br />Cacciatore kirjoittaa:<br /><br />&ndash;&thinsp;Jatkuva nuoren epäily, haistelu ja kuulustelu ei auta nuorta. Joskus se puolustaa paikkaansa, mutta ei saa leijua vakiotunteena nuoren kanssa oltaessa. Moni tosi luotettava ja parhaansa yrittävä nuori loukkaantuu: &rdquo;Ne salaa ei luota muhun! Koko ajan on syyllinen olo, enkä edes tiedä mistä mua epäillään.&rdquo; Se tuntuu epäoikeudenmukaiselta, kun luottamusta ei voi ikinä ansaita.<br /><br />&ndash;&thinsp;Se voi johtaa siihen, että sitten toimii niin, kuin jo epäillään. Lakkaa yrittämästä.<br /><br /><em>Lähteet: Terveystalo, Väestöliitto, Raisacacciatore.fi</em></p><p><a href="https://www.is.fi/haku/?query=Noora%20Valkonen,%20Josefiina%20Baraka">Noora Valkonen, Josefiina Baraka, Ilta-Sanomat 02.05.2018</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Teini-iän tunnemyrskyjen takaa voi löytyä myös mielenterveysongelmia.

Mielialanvaihtelut kuuluvat nuoruuteen, mutta niiden taustalla voi olla jotain vakavampaakin. Masennusoireita esiintyy yli 20 prosentilla nuorista ja 5–10 prosenttia nuorista sairastaa masennusta (THL).

Teini elää valtavassa hormonimyrskyssä ja vetäytyminen on usein täysin normaalia. Väestöliiton sivujen mukaan murrosiässä tunteiden vuoristoradat ovat myös täysin tavallisia ja herkkään ikään liittyviä asioita.

Tunteita on paljon. Melkein joka hetkeen omansa. Murrosiässä koetaan uudenlaisia ja voimakkaita tunteita, myös sellaisia mitä aiemmin ei ole tuntenut, Väestöliiton sivuilla kuvaillaan.

Sivuilla todetaan myös, että ”harva aikuinen selviäisi enää murrosiän kaltaisesta ajanjaksosta samalla tavoin kuin nuoret selviävät”.

Nuorella on myös tarve itsenäistymiseen ja suhde vanhempiin muuttuu. Se voi tuntua vanhemmista tuskalliselta, mutta nuorelle on myös annettava omaa tilaa ja osoittaa luottamusta häntä kohtaan. Toisin sanoen, ei pidä loukkaantua, jos nuori ei kaipaa vanhemman seuraa samalla tavalla kuin aiemmin.

Välittämisen ja rakkauden määrä vanhempia kohtaan ei ole muuttunut, mutta tapa ilmaista asioita on.

Nuori saattaa siis vetäytyä aika ajoin omiin oloihinsa, muuta mikä on vielä normaalia?

Terveystalon mukaan mielialan laskun erottaa masennustilasta se, että oireet ovat ajoittaisia ja nuoren toimintakyky säilyy: hän on kiinnostunut koulunkäynnistä, huolehtii terveydestään, harrastaa ja ylläpitää ihmissuhteita.

10 merkkiä, jotka voivat kertoa masennuksesta

  1. Masennuksen ydinoireita ovat kaksi viikkoa jatkunut masentunut mieliala, mielenkiinnon ja mielihyvän kokemisen katoaminen.
  2. Väsymys tai uupumus siitäkin huolimatta, että nukkuu riittävästi.
  3. Ärtyneisyys.
  4. Ruokahalumuutokset.
  5. Itsetuhoiset ajatukset.
  6. Keskittymisvaikeudet.
  7. Unihäiriöt.
  8. Itsetunnon heikkeneminen.
  9. Arvottomuuden, syyllisyyden ja tyhjyyden tunne.
  10. Fyysiset oireet, kuten päänsärky, vatsakipu tai jatkuva levottomuus.

Muista kysyä!

Nuorella itsellään ei välttämättä ole riittävää kykyä tunnistaa masennusta. ”Mitäs sinulle tänään kuuluu?” onkin varsin hyvä kysymys, muistutetaan Nuortenmielenterveystalo.fi-sivustolla.

Tärkeintä on se, että vanhemmat ovat kiinnostuneita nuoren arkisesta elämästä. Kuulumisien kysyminen osoittaa nuorelle, että hänestä ollaan kiinnostuneita ja hänestä välitetään, vaikka nuorelta ei saisikaan heti vastausta.

Nuorelta kannattaa aina kysyä asioista suoraan, oli vastaus mikä tahansa.

Hyvät suhteet vanhempiin yksi ehkäisevä tekijä

Mielenterveysseura toteaa verkkosivuillaan, että masennustilojen todennäköisyys lisääntyy voimakkaasti murrosiässä. Ajoittainen alakuloisuus ja surumielisyys ovat tavallisia.

Mielenterveysseuran mukaan nuoren ihmisen masennus voi poiketa aikuisen masennusoireista siinä, että nuoren mieliala on entistä useammin ärtynyt ja vihainen. Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota, jos käytös muuttuu täysin entisestä.

Sivuilla kerrotaan, että masentuneelle nuorelle sosiaalinen tuki on erittäin tärkeää. Tilanteen paranemista edistävät hyvät suhteet ystäviin ja vanhempiin.

Hyvät sosiaaliset suhteet voivat myös ehkäistä masennuksen kehittymistä, Potilaan Lääkärilehti kirjoittaa. Lehden mukaan yksi masennukselta suojaaviksi tekijöiksi on todettu esimerkiksi vanhempien ja muiden aikuisten tuki.

Luottamus on teinille tärkeää

Vaikka kyse ei olisikaan vakavasta masennuksesta tai muusta vastaavasta, teinin kanssa eläessä negatiiviset tunteet voivat olla kotona turhankin paljon läsnä.

Niin voi käydä, jos tilanteet ovat usein myrskyisiä ja rajoja koetellaan.

Jos tuntuu siltä, että nuorta on vaikea tukea ja auttaa riittävästi, ammattiapua kannattaa hakea ajoissa.

Kun negatiiviset tunteet mylläävät perheessä, vanhempi saattaa kokea olevansa epäonnistunut, vaikka katse pitäisi suunnata enemmän nuoren kehittymiseen ja olla myös armollinen sekä itselleen, että nuorelle.

Luottamuksen osoittaminen on myös yksi hyvin tärkeä asia nuoren kasvamisessa, hyvinvoinnissa ja kehittymisessä. Se voi tuntua vanhemmasta joskus erittäin vaikealta, jopa mahdottomalta.

– Sanotaan, että aikuinen, joka luottaa murrosikäiseen, on hullu. Ei siis saa luottaa, että nuori heti osaa, eikä erehtyisi! Toisaalta ei voi vaatia, että nuori osaa heti. Nuori saa harjoitella, kompastella ja välillä kaatua, kun harjoittelee pärjäämistä, lastenpsykiatri Raisa Cacciatore kirjoittaa verkkosivuillaan.

Vanhemman on suojeltava lasta ja pyrittävä takaamaan turvalliset puitteet, mutta se ei saisi heikentää luottamusta. Se tosin vaatii aikuiselta vankkaa kärsivällisyyttä.

Cacciatore kirjoittaa:

– Jatkuva nuoren epäily, haistelu ja kuulustelu ei auta nuorta. Joskus se puolustaa paikkaansa, mutta ei saa leijua vakiotunteena nuoren kanssa oltaessa. Moni tosi luotettava ja parhaansa yrittävä nuori loukkaantuu: ”Ne salaa ei luota muhun! Koko ajan on syyllinen olo, enkä edes tiedä mistä mua epäillään.” Se tuntuu epäoikeudenmukaiselta, kun luottamusta ei voi ikinä ansaita.

– Se voi johtaa siihen, että sitten toimii niin, kuin jo epäillään. Lakkaa yrittämästä.

Lähteet: Terveystalo, Väestöliitto, Raisacacciatore.fi

Noora Valkonen, Josefiina Baraka, Ilta-Sanomat 02.05.2018

]]>
0 http://kronberglena.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254759-10-halytysmerkkia-nuoren-masennuksesta#comments Ammatillinen koulutus syrjäytyminen nuoret työelämä Hyvä vanhemmuus Lapset ja nuoret Masennus Masennuslääkkeet Murrosikä Wed, 02 May 2018 16:42:06 +0000 Lena Kronberg http://kronberglena.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254759-10-halytysmerkkia-nuoren-masennuksesta
Ennaltaehkäisevät palvelut lisäämässä hyvin- ja/vai pahoinvointia? http://outimara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253979-ennaltaehkaisevat-palvelut-lisaamassa-hyvin-javai-pahoinvointia <p>Itselläni on kolme kouluikäistä lasta. Jokainen niin erilainen ja ihanan ainulaatuinen. Myös tarve huolenpitoon ja tukeen on lapsillani erilainen, aivan kuten muidenkin lasten kohdalla. Ei ole samasta puusta veistetty meistä ketään.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Osa lapsista, suurin osa, pärjää vanhempien ja perheen tuella läpi päiväkoti- ja koulumaailman, tarviten tueksi vain neuvolan tai kouluterveydenhoitajien peruskäynnit- ja tarkastukset. Mutta entäs jos lapsella on pulmia, mm käyttäytymisessä, oppimisessa, tunne-elämän hallinnassa? Avun saaminen voi olla melkoisen työn takana. Tästä on äitinä omaa kokemusta, mutta myös muiden vanhempien kertomana karuja kokemuksia. Avun saaminen on täysin riippuvainen lapsen kanssa päivittäin töitä tekevien (hoitajat, opettajat) sekä aktiivisten vanhempien varassa. Entä jos ongelmia ei huomata &rdquo;ajoissa&rdquo;, opettaja ei huomaa, vanhemmat ei huomaa, tai em eivät välitä tai osaa huomioida ongelmia? Ongelmien huomaaminen, tiedostaminen, tunnistaminen sekä niihin puuttuminen on ainoa keino ennaltaehkäisyyn. Lapset ja nuoret osaavat näistä kertoa myös itse ja ovat hyvinkin aloitteellisia, jos heille siihen annetaan mahdollisuus. Tarvitaan aikaa, turvallinen ihminen sekä keinot puuttua tilanteisiin mahdollisimman ajoissa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>No, mikä on tilanne esim koulumaailmassa? Yksi terveydenhoitaja käy koululla muutamana päivänä viikossa, resurssit myös kuraattorien ja koulupsykologien suhteen surkeat. Yhden terveydenhoitajan vastuulla saattaa olla satoja lapsia ja nuoria. Ja ei, tämä ei kerro yksittäisen työntekijän ammattitaidosta ja tehokkuudesta mitään, päinvastoin todistaa sen, ettei ammattitaitoisella joukolla ole riittävästi resursseja hoitaa lapsia ja nuoria. Omien lasteni kouluilla terveydenhoitajat tekevät aivan huippua, ammattitaitoista työtä. He hoitavat satoja terveystarkastuksia siinä samalla, kun pitäisi aikaa riittää myös lasten ja nuorten joka päiväiseen kohtaamiseen ilman ajanvarauksia. Koulussakin sattuu ja tapahtuu onnettomuuksia, joten terveydenhoitaja olisi silloinkin oikea ihminen oikeassa paikassa. Opettajan tehtävä on opettaa ja kasvattaa, mutta onko opettajan tehtävä hoitaa kaikki lapsen terveyteenkin liittyvät asiat? Mielestäni ei.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Terveydenhoitaminen on muutakin kuin fyysisten oireiden tai sairauksien poissulkua ja hoitamista. Lapsilla ja nuorilla pitäisi olla päivittäin mahdollisuus tavata terveydenhoitaja, jos siihen on tarvetta. Kyse on siis riittämättömistä resursseista. Tuttu, turvallinen terveydenhoitaja, voi olla se henkilö ja usein onkin se henkilö, jota voi lähestyä, kun on murheita, kaveripulmia tai muita ongelmia. Terveydenhoitaja on se henkilö, jolla on pätevyyttä arvioida jatkosuunnitelmia fyysisen, psyykkisen sekä sosiaalisen terveyden ylläpitämiseksi. Aivan kuten, työssäkäyville aikuisille on järjestytty päivittäinen työterveyshuolto. Mielestäni riittävien resurssien turvaaminen koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon (lue Suomeksi: lisää työntekijöitä, terveydenhoitajia, opoja, kuraattoreita, psykologeja) on poliittinen päätös. Lasten suojelun ja lasten- ja nuorten laitoshoidon lisääntyminen kertoo karua kieltään siitä, että ennaltaehkäisevä työ, ajoissa puuttuminen, on liian vähäistä, resurssit on ajettu alas. Perheissä on yhä enemmän ongelmia, liian isoja ongelmia, jotta niitä yksikseen pystyisi selvittämään. Kun apua tarjotaan ajoissa, lapsen ja nuoren itsensä tai perheen pyytämänä, hoitajan tai opettajan toimesta, terveydenhoitajan toimesta, pitää siihen olla resursseja. Siihen pitää puuttua viimeistään silloin, eikä valitella resurssien puuttumista. Jokainen huomiotta jättäminen, asian hoitamatta jättäminen, asian viivästyminen pitkittää hoitoon tai terapiaan pääsyä, johtaa kurjimmassa tapauksessa pitkään sairaalahoitojaksoon. Miksi? Kun kukaan ei aiemmin kuunnellut ja asialle ei ennaltaehkäisevästi tehty mitään.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Väitän, että yksikin kohtaminen osaavan aikuisen ihmisen kanssa voi pelastaa lapsen tai nuoren joutumasta suureen, surulliseen kierteeseen, jopa laitoshoitoon.&nbsp; Se, että lasta tai nuorta kuunnellaan, puututaan, tartutaan murheisiin ja ongelmiin ajoissa on parasta ennaltaehkäisyä!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itselläni on kolme kouluikäistä lasta. Jokainen niin erilainen ja ihanan ainulaatuinen. Myös tarve huolenpitoon ja tukeen on lapsillani erilainen, aivan kuten muidenkin lasten kohdalla. Ei ole samasta puusta veistetty meistä ketään.

 

Osa lapsista, suurin osa, pärjää vanhempien ja perheen tuella läpi päiväkoti- ja koulumaailman, tarviten tueksi vain neuvolan tai kouluterveydenhoitajien peruskäynnit- ja tarkastukset. Mutta entäs jos lapsella on pulmia, mm käyttäytymisessä, oppimisessa, tunne-elämän hallinnassa? Avun saaminen voi olla melkoisen työn takana. Tästä on äitinä omaa kokemusta, mutta myös muiden vanhempien kertomana karuja kokemuksia. Avun saaminen on täysin riippuvainen lapsen kanssa päivittäin töitä tekevien (hoitajat, opettajat) sekä aktiivisten vanhempien varassa. Entä jos ongelmia ei huomata ”ajoissa”, opettaja ei huomaa, vanhemmat ei huomaa, tai em eivät välitä tai osaa huomioida ongelmia? Ongelmien huomaaminen, tiedostaminen, tunnistaminen sekä niihin puuttuminen on ainoa keino ennaltaehkäisyyn. Lapset ja nuoret osaavat näistä kertoa myös itse ja ovat hyvinkin aloitteellisia, jos heille siihen annetaan mahdollisuus. Tarvitaan aikaa, turvallinen ihminen sekä keinot puuttua tilanteisiin mahdollisimman ajoissa.

 

No, mikä on tilanne esim koulumaailmassa? Yksi terveydenhoitaja käy koululla muutamana päivänä viikossa, resurssit myös kuraattorien ja koulupsykologien suhteen surkeat. Yhden terveydenhoitajan vastuulla saattaa olla satoja lapsia ja nuoria. Ja ei, tämä ei kerro yksittäisen työntekijän ammattitaidosta ja tehokkuudesta mitään, päinvastoin todistaa sen, ettei ammattitaitoisella joukolla ole riittävästi resursseja hoitaa lapsia ja nuoria. Omien lasteni kouluilla terveydenhoitajat tekevät aivan huippua, ammattitaitoista työtä. He hoitavat satoja terveystarkastuksia siinä samalla, kun pitäisi aikaa riittää myös lasten ja nuorten joka päiväiseen kohtaamiseen ilman ajanvarauksia. Koulussakin sattuu ja tapahtuu onnettomuuksia, joten terveydenhoitaja olisi silloinkin oikea ihminen oikeassa paikassa. Opettajan tehtävä on opettaa ja kasvattaa, mutta onko opettajan tehtävä hoitaa kaikki lapsen terveyteenkin liittyvät asiat? Mielestäni ei.

 

Terveydenhoitaminen on muutakin kuin fyysisten oireiden tai sairauksien poissulkua ja hoitamista. Lapsilla ja nuorilla pitäisi olla päivittäin mahdollisuus tavata terveydenhoitaja, jos siihen on tarvetta. Kyse on siis riittämättömistä resursseista. Tuttu, turvallinen terveydenhoitaja, voi olla se henkilö ja usein onkin se henkilö, jota voi lähestyä, kun on murheita, kaveripulmia tai muita ongelmia. Terveydenhoitaja on se henkilö, jolla on pätevyyttä arvioida jatkosuunnitelmia fyysisen, psyykkisen sekä sosiaalisen terveyden ylläpitämiseksi. Aivan kuten, työssäkäyville aikuisille on järjestytty päivittäinen työterveyshuolto. Mielestäni riittävien resurssien turvaaminen koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon (lue Suomeksi: lisää työntekijöitä, terveydenhoitajia, opoja, kuraattoreita, psykologeja) on poliittinen päätös. Lasten suojelun ja lasten- ja nuorten laitoshoidon lisääntyminen kertoo karua kieltään siitä, että ennaltaehkäisevä työ, ajoissa puuttuminen, on liian vähäistä, resurssit on ajettu alas. Perheissä on yhä enemmän ongelmia, liian isoja ongelmia, jotta niitä yksikseen pystyisi selvittämään. Kun apua tarjotaan ajoissa, lapsen ja nuoren itsensä tai perheen pyytämänä, hoitajan tai opettajan toimesta, terveydenhoitajan toimesta, pitää siihen olla resursseja. Siihen pitää puuttua viimeistään silloin, eikä valitella resurssien puuttumista. Jokainen huomiotta jättäminen, asian hoitamatta jättäminen, asian viivästyminen pitkittää hoitoon tai terapiaan pääsyä, johtaa kurjimmassa tapauksessa pitkään sairaalahoitojaksoon. Miksi? Kun kukaan ei aiemmin kuunnellut ja asialle ei ennaltaehkäisevästi tehty mitään. 

 

Väitän, että yksikin kohtaminen osaavan aikuisen ihmisen kanssa voi pelastaa lapsen tai nuoren joutumasta suureen, surulliseen kierteeseen, jopa laitoshoitoon.  Se, että lasta tai nuorta kuunnellaan, puututaan, tartutaan murheisiin ja ongelmiin ajoissa on parasta ennaltaehkäisyä!

]]>
2 http://outimara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253979-ennaltaehkaisevat-palvelut-lisaamassa-hyvin-javai-pahoinvointia#comments Ennaltaehkäisevät palvelut Lapset ja nuoret Wed, 18 Apr 2018 06:31:34 +0000 Outi Mara http://outimara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253979-ennaltaehkaisevat-palvelut-lisaamassa-hyvin-javai-pahoinvointia
Lasten hyväksikäyttö on yhtä iso rikos kuin kannabiksen kasvattaminen http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253500-lasten-hyvaksikaytto-on-yhta-iso-rikos-kuin-kannabiksen-kasvattaminen <p>Melko pimeää on välillä oikeusistuiten toiminta ja tuomioiden antaminen. Tästä kirjoittaa entinen valtakunnansyyttäjä.</p><p>Omasta mielestäni kannabiksen kasvattaminen omaan käyttöön on lievä rikos,jos rikos ensinkään. &nbsp;Sen sijaan uhrillinen seksuaalinen hyväksikäyttö on todella vakava rikos. Uhri kärsii siitä lopunelämänsä varmasti.</p><p>Huumeet on edelleen niin iso tabu, että tuomiot ovat ihan järjettömiä. Tolkkua niihin kaivataan.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei voi kuin ihmetellä asiaa.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ex-valtakunnansyyttaja-hs-ssa-kannabiksen-kasvattaminen-samanarvoinen-rikos-kuin-lapsen-hyvaksikaytto-ihmisten-silmissa-pahan-on-saa-tava-palkkansa/6849236#gs.knr84Jo">Ex-valtakunnansyyttäjä HS:ssa: Kannabiksen kasvattaminen samanarvoinen rikos kuin lapsen hyväksikäyttö &ndash; &quot;Ihmisten silmissä pahan on saa&shy;tava palkkansa&quot;</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/lapsen-hyvaksikaytto-ja-kannabis-samalla-viivalla-ex-valtakunnansyyttaja-ihmeissaan/">Hyväksikäyttö ja kannabis samalla viivalla &ndash; ex-syyttäjä ihmeissään</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Melko pimeää on välillä oikeusistuiten toiminta ja tuomioiden antaminen. Tästä kirjoittaa entinen valtakunnansyyttäjä.

Omasta mielestäni kannabiksen kasvattaminen omaan käyttöön on lievä rikos,jos rikos ensinkään.  Sen sijaan uhrillinen seksuaalinen hyväksikäyttö on todella vakava rikos. Uhri kärsii siitä lopunelämänsä varmasti.

Huumeet on edelleen niin iso tabu, että tuomiot ovat ihan järjettömiä. Tolkkua niihin kaivataan.

 

Ei voi kuin ihmetellä asiaa.

 

Ex-valtakunnansyyttäjä HS:ssa: Kannabiksen kasvattaminen samanarvoinen rikos kuin lapsen hyväksikäyttö – "Ihmisten silmissä pahan on saa­tava palkkansa"

 

Hyväksikäyttö ja kannabis samalla viivalla – ex-syyttäjä ihmeissään

]]>
5 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253500-lasten-hyvaksikaytto-on-yhta-iso-rikos-kuin-kannabiksen-kasvattaminen#comments kannabis Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Lapset ja nuoret Oikeuslaitos Sun, 08 Apr 2018 08:49:46 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253500-lasten-hyvaksikaytto-on-yhta-iso-rikos-kuin-kannabiksen-kasvattaminen
Millainen ihminen kannattaa huumeiden laittomia markkinoita? http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253435-millainen-ihminen-kannattaa-huumeiden-laittomia-markkinoita <p>Voisiko joku vastata tai kertoa miksi kannattaa laittomia huumemarkkinoita?</p><p>Täälläkin blogeihini monet kommentoi ja vakuuttaa että huumeet kannattaa pitää laittomana ja rikollisten kontrollissa.</p><p>Nykyisellä tavalla ei ainakaan estetä ongelmien syntyä ja lisäystä.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Voisiko joku vastata tai kertoa miksi kannattaa laittomia huumemarkkinoita?

Täälläkin blogeihini monet kommentoi ja vakuuttaa että huumeet kannattaa pitää laittomana ja rikollisten kontrollissa.

Nykyisellä tavalla ei ainakaan estetä ongelmien syntyä ja lisäystä. 

]]>
27 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253435-millainen-ihminen-kannattaa-huumeiden-laittomia-markkinoita#comments Huumeet Huumerikolliset järjestäytynyt rikollisuus Järjestäytynyt rikollisuus kannabis Lapset ja nuoret Fri, 06 Apr 2018 18:03:02 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253435-millainen-ihminen-kannattaa-huumeiden-laittomia-markkinoita
Rahanpuute ei saa estää opiskelua http://anettekarlsson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251416-rahanpuute-ei-saa-estaa-opiskelua <p>Sain viime vuonna mahdollisuuden tutustua reippaaseen 15-vuotiaaseen nuoreen TET-harjoittelun ansiosta. Keskustelimme viikon aikana tulevaisuuden suunnitelmista ja hänen jatko-opintotoiveistaan. Hänen pohdintansa nostivat pintaan muistot omasta nuoruudestani. Vaihtoehtoja oli paljon, mutta tietoa eri ammattien todellisuudesta oli vähän. Onko realistista odottaa, että 16-vuotias osaa valita ammatin, jossa hän viihtyy eläkeikään saakka? Minä en siihen kyennyt, eivätkä varmasti kaikki nykynuoretkaan siihen kykene. Onneksi se ei ole nykypäivänä iso ongelma, sillä on arvioitu, että nykynuori tekee työuransa useammassa ammatissa. Sen sijaan pelkän peruskoulun varaan jääminen voi muodostua ongelmaksi, koska useiden tutkimusten mukaan matala koulutustaso lisää köyhyyden ja työttömyyden riskiä.</p><p>Jo nyt viidesosa alle 25-vuotiaista miehistä ja yli 15 prosenttia nuorista naisista on työn tai koulutuksen ulkopuolella. Luku on korkea muihin Pohjoismaihin verrattuna. Maaliskuussa julkaistavan nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan rahanpuute on nuorille merkittävä kouluttautumisen este. Oppikirjat, välineet ja tarvikkeet ovat kaikki asioita, jotka opiskelijan tai tämän perheen on pystyttävä itse kustantamaan. Lukiotutkinnon suorittamisen kokonaiskustannukset voivat olla opiskelijalle jopa 2 600 euroa, joidenkin ammatillisten tutkintojen kustannukset ovat vielä korkeampia. Kaikilla perheillä ei ole tähän varaa, mikä näkyy lisääntyneinä opintojen keskeytyksinä ja suurin hätä onkin kaikkein pienituloisimmilla.</p><p>Erilaisiin nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäiseviin tukitoimiin käytetään vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Silti peruskoulun varaan jää yhtä moni kuin 30 vuotta sitten. Paras keino tukea nuoria jatkamaan opintiellä olisi oppivelvollisuusiän pidentäminen 18 vuoteen. Se olisi myös konkreettinen keino tehdä toisen asteen opiskelusta aidosti maksutonta. Jokainen koulupolulta tippunut nuori on liikaa. Sekä inhimilliset että yhteiskunnalliset kustannukset ovat jokaisen syrjäytyneen nuoren kohdalla kestämättömät. Yhteiskunta ei saa viestiä nuorille ja heidän perheille, että 16-vuotiaana saa jäädä kotiin.</p><p>Monet järjestöt (Pelastakaa Lapset ry, Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto &ndash; SAKKI ry, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Nuorten mielenterveysseura &ndash; Yeesi ry ja Suomen Nuorisoyhteistyö &ndash; Allianssi ry) vaativat kansalaisaloitteessa, että lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuus poistetaan. Yli 25 000 suomalaista on allekirjoittanut aloitteen, mutta maaliskuun 18. päivään mennessä tarvitaan vielä paljon enemmän nimiä, jotta asia käsitellään eduskunnassa. <strong>Aloitteen voi allekirjoittaa osoitteessa: <a href="http://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2607" target="_blank">www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2607</a></strong></p><p><strong>Anette Karlsson</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sain viime vuonna mahdollisuuden tutustua reippaaseen 15-vuotiaaseen nuoreen TET-harjoittelun ansiosta. Keskustelimme viikon aikana tulevaisuuden suunnitelmista ja hänen jatko-opintotoiveistaan. Hänen pohdintansa nostivat pintaan muistot omasta nuoruudestani. Vaihtoehtoja oli paljon, mutta tietoa eri ammattien todellisuudesta oli vähän. Onko realistista odottaa, että 16-vuotias osaa valita ammatin, jossa hän viihtyy eläkeikään saakka? Minä en siihen kyennyt, eivätkä varmasti kaikki nykynuoretkaan siihen kykene. Onneksi se ei ole nykypäivänä iso ongelma, sillä on arvioitu, että nykynuori tekee työuransa useammassa ammatissa. Sen sijaan pelkän peruskoulun varaan jääminen voi muodostua ongelmaksi, koska useiden tutkimusten mukaan matala koulutustaso lisää köyhyyden ja työttömyyden riskiä.

Jo nyt viidesosa alle 25-vuotiaista miehistä ja yli 15 prosenttia nuorista naisista on työn tai koulutuksen ulkopuolella. Luku on korkea muihin Pohjoismaihin verrattuna. Maaliskuussa julkaistavan nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan rahanpuute on nuorille merkittävä kouluttautumisen este. Oppikirjat, välineet ja tarvikkeet ovat kaikki asioita, jotka opiskelijan tai tämän perheen on pystyttävä itse kustantamaan. Lukiotutkinnon suorittamisen kokonaiskustannukset voivat olla opiskelijalle jopa 2 600 euroa, joidenkin ammatillisten tutkintojen kustannukset ovat vielä korkeampia. Kaikilla perheillä ei ole tähän varaa, mikä näkyy lisääntyneinä opintojen keskeytyksinä ja suurin hätä onkin kaikkein pienituloisimmilla.

Erilaisiin nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäiseviin tukitoimiin käytetään vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Silti peruskoulun varaan jää yhtä moni kuin 30 vuotta sitten. Paras keino tukea nuoria jatkamaan opintiellä olisi oppivelvollisuusiän pidentäminen 18 vuoteen. Se olisi myös konkreettinen keino tehdä toisen asteen opiskelusta aidosti maksutonta. Jokainen koulupolulta tippunut nuori on liikaa. Sekä inhimilliset että yhteiskunnalliset kustannukset ovat jokaisen syrjäytyneen nuoren kohdalla kestämättömät. Yhteiskunta ei saa viestiä nuorille ja heidän perheille, että 16-vuotiaana saa jäädä kotiin.

Monet järjestöt (Pelastakaa Lapset ry, Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry ja Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry) vaativat kansalaisaloitteessa, että lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuus poistetaan. Yli 25 000 suomalaista on allekirjoittanut aloitteen, mutta maaliskuun 18. päivään mennessä tarvitaan vielä paljon enemmän nimiä, jotta asia käsitellään eduskunnassa. Aloitteen voi allekirjoittaa osoitteessa: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2607

Anette Karlsson

]]>
0 http://anettekarlsson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251416-rahanpuute-ei-saa-estaa-opiskelua#comments Ammattikoulu Lapset ja nuoret Lukio Maksuton toinen aste Opiskelu Mon, 26 Feb 2018 16:39:42 +0000 Anette Karlsson http://anettekarlsson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251416-rahanpuute-ei-saa-estaa-opiskelua
Te jotka kannatatte kannabiksen kieltolakia, perusteluja, kiitos! http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250512-te-jotka-kannatatte-kannabiksen-kieltolakia-perusteluja-kiitos <p>Nyt on teille sana vapaa. Toki toivon perusteluja kantoihin. Eikä haittaa jos laitatte myös linkkejä&nbsp; sekä tieteellistä dataa mukaan.</p><p>Kieltolakia tukevilta harvoin kuulee mitään faktapohjaista perustelua. Nyt on hyvä aika niitä esittää.</p><p>Tämä asia koskettaa myös lääkekäyttöä.&nbsp;</p><p>Olisi kiva kuulla miksi kannabis ei auta kipuihin, epilepsiaan ja lukuisiin muihin vaivoihin.</p><p>Toki saa näitäkin perustella muuten kuin tunteella.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt on teille sana vapaa. Toki toivon perusteluja kantoihin. Eikä haittaa jos laitatte myös linkkejä  sekä tieteellistä dataa mukaan.

Kieltolakia tukevilta harvoin kuulee mitään faktapohjaista perustelua. Nyt on hyvä aika niitä esittää.

Tämä asia koskettaa myös lääkekäyttöä. 

Olisi kiva kuulla miksi kannabis ei auta kipuihin, epilepsiaan ja lukuisiin muihin vaivoihin.

Toki saa näitäkin perustella muuten kuin tunteella.

 

 

]]>
107 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250512-te-jotka-kannatatte-kannabiksen-kieltolakia-perusteluja-kiitos#comments kannabis Kannabisen laillistaminen Kannabiskeskustelu Lääkekannabis Lapset ja nuoret Tue, 06 Feb 2018 06:00:00 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250512-te-jotka-kannatatte-kannabiksen-kieltolakia-perusteluja-kiitos
Ei pakottamalla, vaan motivoimalla http://lilarahikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248719-ei-pakottamalla-vaan-motivoimalla <p>&nbsp;</p><p>Hallitus keskittyy potkimaan työttömiä persuksille, uhkailemaan karensseilla ja kertomaan, että ihan mitä tahansa työtä on haettava; Vaikka sitten väkisin. Työnantajan tuskailevat lukemattomien epäpätevien massahakemusten keskellä miettien, kannattaako työntekijöitä jatkossa hakeakaan&nbsp; mol.fi -sivuilta. Hakemuksia tulee satoja, päteviä tästä luvusta vain muutama. Ammattikorkeasta valmistunut nuori haaveilee opintolainan lyhennyksistä ja urasta, kunnes joutuukin hakemaan pakotettuna täysin erilaiseen tehtävään. Koulutus on kuin vessasta alas vedetty, kun restonomina päädyt kaupan kassalle tai paikalliseen räkälään tarjoilemaan. Samalla ammattikoulusta valmistuneet jäävät jalkoihin, kun ylemmällä koulutusasteella olevat marssivat heidän ylitseen.&nbsp;</p><p>Erityisesti nuorten syrjäytymistä ja työttömyyttä olisi hyvä ennalta ehkäistä ajoissa. On hullunkurista, kuinka työttömänä saa enemmän tukia, kuin täyspainoisesti opiskelemassa oleva opiskelija. Iltalehdessä koreilevat elämäntapa työttömät eivät joudu ottamaan lainaa ja porsaanreikiä systeemistä löytyy aina, mutta kun haluat kouluttautua luodaksesi uran, on lainan ottamiseen oltava valmis. Tätä perustellaan sillä, että opiskelu on oma valinta - työttömyys ei.&nbsp;</p><p>Ideologisesti työttömien määrä on loppujen lopuksi niin pieni, ettei työpaikat saati motivaatio uudella aktiivimallilla nouse eikä halpatyövoima pätkäsopimuksineen vähene.&nbsp;Syrjäytymisen riski on suurimmillaan nuorella, joka on jäänyt ilman koulu -tai työpaikkaa. Yleensä töitä on mahdotonta löytää, mikäli alla on vain peruskoulu tai kesken jäänyt toinen aste eikä juurikaan työkokemusta. Nuoria, miksei vanhempiakin, pitäisi kannustaa opiskelemaan mahdollisemman korkeasti alalle, joka motivoi kehittämään itseään. Yrittämisestä ja yrityksen perustamisesta saisi olla ulottuvilla enemmän tietoa: kursseja, ohjausta, neuvoja. TE-toimiston yrittäjyyskussien hakijamäärät ovat tietyillä paikkakunnilla korkeat, joten kiinnostusta selkeästi löytyy. </p><p>Kunnianhimo, laaja osaaminen ja hyvä itsetunto vievät eteenpäin. Laadukas opinto-ohjaus sekä yksilöllisten taitojen löytäminen heti peruskoulusta lähtien auttaisi eteenpäin. Paitsi yksilöä, myös yhteisöä. Uskoisin tämän vähentävän myös päihde -ja mielenterveysongelmia.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Hallitus keskittyy potkimaan työttömiä persuksille, uhkailemaan karensseilla ja kertomaan, että ihan mitä tahansa työtä on haettava; Vaikka sitten väkisin. Työnantajan tuskailevat lukemattomien epäpätevien massahakemusten keskellä miettien, kannattaako työntekijöitä jatkossa hakeakaan  mol.fi -sivuilta. Hakemuksia tulee satoja, päteviä tästä luvusta vain muutama. Ammattikorkeasta valmistunut nuori haaveilee opintolainan lyhennyksistä ja urasta, kunnes joutuukin hakemaan pakotettuna täysin erilaiseen tehtävään. Koulutus on kuin vessasta alas vedetty, kun restonomina päädyt kaupan kassalle tai paikalliseen räkälään tarjoilemaan. Samalla ammattikoulusta valmistuneet jäävät jalkoihin, kun ylemmällä koulutusasteella olevat marssivat heidän ylitseen. 

Erityisesti nuorten syrjäytymistä ja työttömyyttä olisi hyvä ennalta ehkäistä ajoissa. On hullunkurista, kuinka työttömänä saa enemmän tukia, kuin täyspainoisesti opiskelemassa oleva opiskelija. Iltalehdessä koreilevat elämäntapa työttömät eivät joudu ottamaan lainaa ja porsaanreikiä systeemistä löytyy aina, mutta kun haluat kouluttautua luodaksesi uran, on lainan ottamiseen oltava valmis. Tätä perustellaan sillä, että opiskelu on oma valinta - työttömyys ei. 

Ideologisesti työttömien määrä on loppujen lopuksi niin pieni, ettei työpaikat saati motivaatio uudella aktiivimallilla nouse eikä halpatyövoima pätkäsopimuksineen vähene. Syrjäytymisen riski on suurimmillaan nuorella, joka on jäänyt ilman koulu -tai työpaikkaa. Yleensä töitä on mahdotonta löytää, mikäli alla on vain peruskoulu tai kesken jäänyt toinen aste eikä juurikaan työkokemusta. Nuoria, miksei vanhempiakin, pitäisi kannustaa opiskelemaan mahdollisemman korkeasti alalle, joka motivoi kehittämään itseään. Yrittämisestä ja yrityksen perustamisesta saisi olla ulottuvilla enemmän tietoa: kursseja, ohjausta, neuvoja. TE-toimiston yrittäjyyskussien hakijamäärät ovat tietyillä paikkakunnilla korkeat, joten kiinnostusta selkeästi löytyy.

Kunnianhimo, laaja osaaminen ja hyvä itsetunto vievät eteenpäin. Laadukas opinto-ohjaus sekä yksilöllisten taitojen löytäminen heti peruskoulusta lähtien auttaisi eteenpäin. Paitsi yksilöä, myös yhteisöä. Uskoisin tämän vähentävän myös päihde -ja mielenterveysongelmia. 

]]>
1 http://lilarahikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248719-ei-pakottamalla-vaan-motivoimalla#comments Aktiivimalli Koulutus Lapset ja nuoret Työttömyys Sat, 06 Jan 2018 11:01:17 +0000 Lila Rahikka http://lilarahikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248719-ei-pakottamalla-vaan-motivoimalla
Kuka valistaisi poliisia kannabiksesta? http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247921-kuka-valistasi-poliisia-kannabiksesta <p>Karjalan Heili uutisoi lapsille&amp;nuorille suunnatusta tapahtumasta&nbsp;<a href="http://www.heili.fi/uutiset/item/4773-seksia-ja-huumeita-ja-rock-n-rollia?fb_action_ids=1540347602712209&amp;fb_action_types=og.comments"><strong>Seksiä ja huumeita ja rock&acute;n rollia</strong></a></p><p>Rikosylikonstaapeli Jari Kyllönen teki seiskaluokkalaisille tunnustuksen: hän on aineesta riippuvainen.(nuuska)</p><p>Tässä nyt ei ole mitään ihmeellistä. Mutta hänen puheensa kannabiksesta kyllä on suorastaan vaarallista, ei valistusta ainakaan. Lapsille ja nuorille ei pitäisi valistuksen nimissä valehdella.</p><p><strong>&quot;Rikosylikonstaapeli Kyllönen kertoi huumeista vailla hys hys, ei saa käyttää -moralisointia&quot; :)</strong></p><p>Tässä seuraavassa kommentissa huomaa, että Kyllönen ei tiedä mistä puhuu. Näin hän kertoo toimittajalle, toivottavasti näitä viisauksiaan ei ole lapsille tai nuorille kertonut.</p><p><strong>&quot;Yllätyin äsken, kun vain kaksi kättä nousi pystyyn. Helsingissä kaksi kättä jää nousematta, kun kysyn, kenen mielestä alkoholi on isompi myrkky kuin kannabis.</strong></p><p><strong>Kyllönen huomauttaa, että alkoholi on vaarallinen, kannabis vielä varallisempi.</strong></p><p><strong>&ndash;&thinsp; Alkoholi on vesiliukoinen aine, joka poistuu kehosta tietyn palamisprosessin jälkeen. Kannabis taas on rasvaliukoinen, ja se varastoituu ihmiskehoon. Mitä enemmän poltat, sitä enemmän kannabiksen vaikuttavaa ainetta varastoituu kehoosi, Kyllönen perustelee.&quot;</strong></p><p><strong>&nbsp;</strong>Alkoholi on kannabista vaarallisempi päihde, tämän todistaa lukuisat tutkimukset. Riippuvuus potenttiaalikin on alkoholia vähäisempää.</p><p>Kannabiksen vaikuttavaa ainetta ei varastoidu kehoon, sen hajoamistuotteita kyllä.&nbsp;</p><p><strong>Kysynkin kuka valistaisi poliisia puhumaan totta kannabiksesta, valehtelu on vaarallista ja johtaa ikäviin seurauksiin.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.heili.fi/uutiset/item/4773-seksia-ja-huumeita-ja-rock-n-rollia?fb_action_ids=1540347602712209&amp;fb_action_types=og.comments" title="http://www.heili.fi/uutiset/item/4773-seksia-ja-huumeita-ja-rock-n-rollia?fb_action_ids=1540347602712209&amp;fb_action_types=og.comments">http://www.heili.fi/uutiset/item/4773-seksia-ja-huumeita-ja-rock-n-rolli...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Karjalan Heili uutisoi lapsille&nuorille suunnatusta tapahtumasta Seksiä ja huumeita ja rock´n rollia

Rikosylikonstaapeli Jari Kyllönen teki seiskaluokkalaisille tunnustuksen: hän on aineesta riippuvainen.(nuuska)

Tässä nyt ei ole mitään ihmeellistä. Mutta hänen puheensa kannabiksesta kyllä on suorastaan vaarallista, ei valistusta ainakaan. Lapsille ja nuorille ei pitäisi valistuksen nimissä valehdella.

"Rikosylikonstaapeli Kyllönen kertoi huumeista vailla hys hys, ei saa käyttää -moralisointia" :)

Tässä seuraavassa kommentissa huomaa, että Kyllönen ei tiedä mistä puhuu. Näin hän kertoo toimittajalle, toivottavasti näitä viisauksiaan ei ole lapsille tai nuorille kertonut.

"Yllätyin äsken, kun vain kaksi kättä nousi pystyyn. Helsingissä kaksi kättä jää nousematta, kun kysyn, kenen mielestä alkoholi on isompi myrkky kuin kannabis.

Kyllönen huomauttaa, että alkoholi on vaarallinen, kannabis vielä varallisempi.

–  Alkoholi on vesiliukoinen aine, joka poistuu kehosta tietyn palamisprosessin jälkeen. Kannabis taas on rasvaliukoinen, ja se varastoituu ihmiskehoon. Mitä enemmän poltat, sitä enemmän kannabiksen vaikuttavaa ainetta varastoituu kehoosi, Kyllönen perustelee."

 Alkoholi on kannabista vaarallisempi päihde, tämän todistaa lukuisat tutkimukset. Riippuvuus potenttiaalikin on alkoholia vähäisempää.

Kannabiksen vaikuttavaa ainetta ei varastoidu kehoon, sen hajoamistuotteita kyllä. 

Kysynkin kuka valistaisi poliisia puhumaan totta kannabiksesta, valehtelu on vaarallista ja johtaa ikäviin seurauksiin.

 

http://www.heili.fi/uutiset/item/4773-seksia-ja-huumeita-ja-rock-n-rollia?fb_action_ids=1540347602712209&fb_action_types=og.comments

 

]]>
5 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247921-kuka-valistasi-poliisia-kannabiksesta#comments Huumepoliisi Kannabis huumeet päihdepolitiikka Lapset ja nuoret Tue, 19 Dec 2017 16:37:43 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247921-kuka-valistasi-poliisia-kannabiksesta
100 vuotias Suomi - Paljon onnea ja vähemmän pahaa oloa! http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247234-100-vuotias-suomi-paljon-onnea-ja-vahemman-pahaa-oloa <p>On onni asua Suomessa.&nbsp; Onnea meille&nbsp; ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!</p><p>Kaikille ei ole onnea suotu vaikka Suomessa asuukin. On kodittomuutta, päihdeongelmia, mielenterveysongelmia, köyhyyttä,leipäjonoja.&nbsp;&nbsp;</p><p>Molemmat isoisäni taistelivat itsenäisyyden puolesta, sen puolesta, että jokaisella olisi hyvä olla ja asua kauniissa maassamme. Ja jokaisesta pidettäisiin huoli.&nbsp; Vaikka olisikin ongelmia.</p><p>Moni veteraani jätettiin sodan jälkeen suorastaan heitteille, osa heistä kärsi mielenterveydenongelmista ja osa olivat koukussa morfiiniin, pervitiiniin, heroiiniin.&nbsp;</p><p>Itsenäinen Suomi meillä on, mutta silti on paljon ongelmia, joihin voisimme varmasti keksiä parempia ratkaisuja.&nbsp;</p><p>Politiikan teosta on inhimillisyys kateissa, vain ja ainoastaan raha merkitsee.</p><p>Ihmisiä holhotaan, kuin jokainen aikuinen olisi lapsi joka kaipaa ohjausta.&nbsp;</p><p>Ihmisiin ei luoteta, tältä ainakin tuntuu minusta.</p><p>Leipäjonot on yksi häpeä meillä. Se olisi kyllä ratkaistavissa melko helposti.</p><p>Toinen ongelma on suhtautuminen päihde/huumeongelmaan.Siitä on tyystin inhimillisyys kateissa.&nbsp; &nbsp;</p><p>Isoin ongelma on syrjäytyminen. Jos ratkaisemme tai edes oikeasti vähenetään syrjäytymistä yhteiskunnasta, monet muutkin ongelmat katoavat tai vähenevät.&nbsp;</p><p>Välittäminen on ratkaisu avain. Pitäkää ja olkaan läsnä lastenne elämässä. Antakaa heille aikaa ja kuunnelkaa heitä.</p><p>Islannissa on tehty sukupoven aikana mahtava muutos ja siinä kieltojen sijaan on luotettu ihmisiin. Eli nuorille tekemistä.&nbsp;</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9547038">Pyhtään mopotalli</a> on hyvä esimerkki onnistuneesta toiminnasta tai <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9951371">oli kunnes huhujen perusteella sen toiminta siirretään kunnan hallintaan.</a></p><p>P.s leipäjonosta tai päihteidenkäytön ongelmista ei voi syyttää ulkopuolisia. Se on Suomen sisäinen ongelma.&nbsp;</p><p><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/leipajonoissa-kayva-hannu-sodassa-taistellut-isani-hapeaisi-suomea/6686260#gs.aaFQJmo">Leipäjonoissa käyvä Hannu: Sodassa taistellut isäni häpeäisi Suomea</a></p><p><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005466772.html">Islannin nuoriso joi vielä 1990-luvulla eniten Euroopassa, nyt lähes kaikki ovat raittiita &ndash; Hurjaan muutokseen ei tarvittu valistusta vaan kotiintuloajat ja tekemistä</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9547038">Koko kylän sylkykupeista tuli kullanmuruja: Asukkaita häiriköineet nuoret saivat oman mopotallin &ndash; ilkivalta loppui</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9951371">Pyhtään kehutun mopotallin jatko uhattuna &ndash; kunnalle paljastui, että tallissa käytetään nuuskaa ja lipitetään energiajuomaa: &quot;Peli on vihellettävä poikki&quot;</a></p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711282200566788_u0.shtml"><strong>18-vuotias Julius paransi mopopoikien ja aikuisten välit Pyhtäällä - sai kutsun Linnan juhliin</strong></a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On onni asua Suomessa.  Onnea meille  ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Kaikille ei ole onnea suotu vaikka Suomessa asuukin. On kodittomuutta, päihdeongelmia, mielenterveysongelmia, köyhyyttä,leipäjonoja.  

Molemmat isoisäni taistelivat itsenäisyyden puolesta, sen puolesta, että jokaisella olisi hyvä olla ja asua kauniissa maassamme. Ja jokaisesta pidettäisiin huoli.  Vaikka olisikin ongelmia.

Moni veteraani jätettiin sodan jälkeen suorastaan heitteille, osa heistä kärsi mielenterveydenongelmista ja osa olivat koukussa morfiiniin, pervitiiniin, heroiiniin. 

Itsenäinen Suomi meillä on, mutta silti on paljon ongelmia, joihin voisimme varmasti keksiä parempia ratkaisuja. 

Politiikan teosta on inhimillisyys kateissa, vain ja ainoastaan raha merkitsee.

Ihmisiä holhotaan, kuin jokainen aikuinen olisi lapsi joka kaipaa ohjausta. 

Ihmisiin ei luoteta, tältä ainakin tuntuu minusta.

Leipäjonot on yksi häpeä meillä. Se olisi kyllä ratkaistavissa melko helposti.

Toinen ongelma on suhtautuminen päihde/huumeongelmaan.Siitä on tyystin inhimillisyys kateissa.   

Isoin ongelma on syrjäytyminen. Jos ratkaisemme tai edes oikeasti vähenetään syrjäytymistä yhteiskunnasta, monet muutkin ongelmat katoavat tai vähenevät. 

Välittäminen on ratkaisu avain. Pitäkää ja olkaan läsnä lastenne elämässä. Antakaa heille aikaa ja kuunnelkaa heitä.

Islannissa on tehty sukupoven aikana mahtava muutos ja siinä kieltojen sijaan on luotettu ihmisiin. Eli nuorille tekemistä. 

Pyhtään mopotalli on hyvä esimerkki onnistuneesta toiminnasta tai oli kunnes huhujen perusteella sen toiminta siirretään kunnan hallintaan.

P.s leipäjonosta tai päihteidenkäytön ongelmista ei voi syyttää ulkopuolisia. Se on Suomen sisäinen ongelma. 

Leipäjonoissa käyvä Hannu: Sodassa taistellut isäni häpeäisi Suomea

Islannin nuoriso joi vielä 1990-luvulla eniten Euroopassa, nyt lähes kaikki ovat raittiita – Hurjaan muutokseen ei tarvittu valistusta vaan kotiintuloajat ja tekemistä

Koko kylän sylkykupeista tuli kullanmuruja: Asukkaita häiriköineet nuoret saivat oman mopotallin – ilkivalta loppui

Pyhtään kehutun mopotallin jatko uhattuna – kunnalle paljastui, että tallissa käytetään nuuskaa ja lipitetään energiajuomaa: "Peli on vihellettävä poikki"

18-vuotias Julius paransi mopopoikien ja aikuisten välit Pyhtäällä - sai kutsun Linnan juhliin

 

]]>
3 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247234-100-vuotias-suomi-paljon-onnea-ja-vahemman-pahaa-oloa#comments köyhyys Lapset ja nuoret Leipäjonot Suomi100 Syrjäytyminen Wed, 06 Dec 2017 20:06:09 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247234-100-vuotias-suomi-paljon-onnea-ja-vahemman-pahaa-oloa
Poliitikot kusessa, valheet kannabiksesta ei uppoa nuoriin! http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246718-poliitikot-kusessa-valheet-kannabiksesta-ei-uppoa-nuoriin <p>Olisi aika tunnustaa valheet ja virheet, mitä tulee kannabikseen.</p><p><strong>Nuoret ei voi ottaa poliitikkoja vakavasti</strong>, jos he eivät uskalla puhua faktapohjalta kannabiksesta.</p><p>Nuoret kyseenalaistaa nykyisen kannabispolitiikan ja syy on aika ilmeinen. Poliitikot eivät pysty perustelemaan miksi kasvi on Suomessa laitonta. Varsinkin kuin länsimaissa sen laillisuutta on uudelleen tarkasteltu. Kanada laillistaa ensivuonna, useat Yhdysvaltain osavaltiot ovat sen laillistaneet, siis myös hupiganjan.</p><p>Nykyinen laki ei suojele lapsi, nuoria haitoilta joita laiton kannabis tuo mukanaan.</p><p>Mikä tahansa poliitikkojen, valistajien,poliisin propagandan ei enää mene läpi. Netti tuo tietoa, myös sitä oikeaa. <strong>Suomeksi paskapuhe ei enää uppoa kuin yksinkertaisille ihmisille.</strong></p><p>Ihmiset tiedostavat että kannabiksen laittomuus on todella typerää ja myös tuhoisaa.</p><p>Ne jotka siitä lääkinnällisesti hyötyy kärsivät melkoisesti, siksi 12 vuotiaan tytön perhe ja lakimies haastaa liittovaltion oikeuteen, voimia sille.</p><p>Voiko Suomessa haastaa päättäjät oikeuteen asian tiimoilta?</p><p>Sen tiedän, että moni laillinen lääkekannabispotilas taistelee Kelan kanssa tällä hetkellä maksajasta, osa ihmisistä vääntää vakuutusyhtiöiden kanssa.&nbsp;</p><p>Kannabiksen kieltolaki estää myös Suomessa lääkekäyttöä tehokkaasti.Se joka muuta väitää kusettaa itseään.</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/9lwjJ9Rt4ag?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/9lwjJ9Rt4ag?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olisi aika tunnustaa valheet ja virheet, mitä tulee kannabikseen.

Nuoret ei voi ottaa poliitikkoja vakavasti, jos he eivät uskalla puhua faktapohjalta kannabiksesta.

Nuoret kyseenalaistaa nykyisen kannabispolitiikan ja syy on aika ilmeinen. Poliitikot eivät pysty perustelemaan miksi kasvi on Suomessa laitonta. Varsinkin kuin länsimaissa sen laillisuutta on uudelleen tarkasteltu. Kanada laillistaa ensivuonna, useat Yhdysvaltain osavaltiot ovat sen laillistaneet, siis myös hupiganjan.

Nykyinen laki ei suojele lapsi, nuoria haitoilta joita laiton kannabis tuo mukanaan.

Mikä tahansa poliitikkojen, valistajien,poliisin propagandan ei enää mene läpi. Netti tuo tietoa, myös sitä oikeaa. Suomeksi paskapuhe ei enää uppoa kuin yksinkertaisille ihmisille.

Ihmiset tiedostavat että kannabiksen laittomuus on todella typerää ja myös tuhoisaa.

Ne jotka siitä lääkinnällisesti hyötyy kärsivät melkoisesti, siksi 12 vuotiaan tytön perhe ja lakimies haastaa liittovaltion oikeuteen, voimia sille.

Voiko Suomessa haastaa päättäjät oikeuteen asian tiimoilta?

Sen tiedän, että moni laillinen lääkekannabispotilas taistelee Kelan kanssa tällä hetkellä maksajasta, osa ihmisistä vääntää vakuutusyhtiöiden kanssa. 

Kannabiksen kieltolaki estää myös Suomessa lääkekäyttöä tehokkaasti.Se joka muuta väitää kusettaa itseään.

https://www.youtube.com/watch?v=9lwjJ9Rt4ag

]]>
11 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246718-poliitikot-kusessa-valheet-kannabiksesta-ei-uppoa-nuoriin#comments Kannabis huumeet päihdepolitiikka Lääkekannabis Lapset ja nuoret Viihdekannabis Tue, 28 Nov 2017 06:23:00 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246718-poliitikot-kusessa-valheet-kannabiksesta-ei-uppoa-nuoriin
Hjallis Harkimon bloggaus päihteistä! Hyvä avaus! http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246703-hjallis-harkimon-blogaus-paihteista-hyva-avaus <p>Harry &quot;Hjallis&quot; Harkimo kirjoittaa Savon sanomien blogissaan päihteistä. Joutuu antamaan kiitosta, koska harva kansanedustaja ottaa mitään kantaa asiaan.</p><p><strong>&quot;Kovasti kuvitellaan, että nuoriso alkaa ryypätä valtoimenaan, jos kaupasta saa lonkeroa. Selitys on, että jos alkoholin laillinen saatavuus paranee, käyttö kasvaa. Tässä syksyn pimeinä iltoina olen miettinyt, että huumeita ei saa laillisesti mistään, mutta silti niiden käyttö kasvaa koko ajan!&quot;</strong></p><p>Tässä on ehkä tärkein&nbsp; huomio kirjoituksesta:</p><p><strong>&quot;Suurin osa huumeiden käyttäjistä ei kuitenkaan ole ongelmakäyttäjiä. Nykyään tavallinen huumeiden käyttäjä on kouluikäinen nuori tai työssä käyvä aikuinen. Näitä huumeiden kokeilijoita on Suomessa noin 250 000 ja satunnaiskäyttäjiä noin 90 000 &ndash; yli kymmenen kertaa enemmän kuin ongelmakäyttäjiä. Olisi siis syytä puuttua jo aiemmin.</strong></p><p><strong>Mutta näin ei tehdä. Sosiaalihuollon huumehaittakustannukset ovat kasvaneet neljän vuoden aikana 22 prosentilla, mutta samaan aikaan ehkäisevään huumetyöhön kohdistetut avustukset ovat vähentyneet 23 prosenttia. Miksi ehkäisevään työhön panostetaan entistä vähemmän, vaikka ongelman hoitoon liittyvät menot kasvavat jatkuvasti?&quot;</strong></p><p><strong>Edit: </strong></p><p><strong>&quot;</strong>Resurssit kohdennetaan ihan vääriin paikkoihin. Huumelakeja pitää muuttaa niin, että voidaan säästää huumeita kokeilevien ja käyttävien nuorten henkiä.&quot;&nbsp;</p><p>Oppia vaikka Portugalista!</p><p>Linkki kirjoitukseen:&nbsp;<a href="https://blogit.savonsanomat.fi/harry-harkimo/kiva-luku-kunnan-budjetissa-voi-olla-myos-perheen-suurin-suru/comment-page-1/#comment-8752">Kiva luku kunnan budjetissa voi olla myös perheen suurin suru</a></p><p>Samaan aikaan tulee jatkuvati tälläisiä uutisointeja ja tutkittua tietoa:</p><p><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jarkyttava-tutkimustulos-valtaosa-ylakoululaisista-pitaa-huumeiden-hankkimista-helppona-osassa-kunnista-katso-kartalta-kotiseutusi-tilanne/6660338#gs.thD40xk">Järkyttävä tutkimustulos: Valtaosa yläkoululaisista pitää huumeiden hankkimista helppona osassa kunnista</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Harry "Hjallis" Harkimo kirjoittaa Savon sanomien blogissaan päihteistä. Joutuu antamaan kiitosta, koska harva kansanedustaja ottaa mitään kantaa asiaan.

"Kovasti kuvitellaan, että nuoriso alkaa ryypätä valtoimenaan, jos kaupasta saa lonkeroa. Selitys on, että jos alkoholin laillinen saatavuus paranee, käyttö kasvaa. Tässä syksyn pimeinä iltoina olen miettinyt, että huumeita ei saa laillisesti mistään, mutta silti niiden käyttö kasvaa koko ajan!"

Tässä on ehkä tärkein  huomio kirjoituksesta:

"Suurin osa huumeiden käyttäjistä ei kuitenkaan ole ongelmakäyttäjiä. Nykyään tavallinen huumeiden käyttäjä on kouluikäinen nuori tai työssä käyvä aikuinen. Näitä huumeiden kokeilijoita on Suomessa noin 250 000 ja satunnaiskäyttäjiä noin 90 000 – yli kymmenen kertaa enemmän kuin ongelmakäyttäjiä. Olisi siis syytä puuttua jo aiemmin.

Mutta näin ei tehdä. Sosiaalihuollon huumehaittakustannukset ovat kasvaneet neljän vuoden aikana 22 prosentilla, mutta samaan aikaan ehkäisevään huumetyöhön kohdistetut avustukset ovat vähentyneet 23 prosenttia. Miksi ehkäisevään työhön panostetaan entistä vähemmän, vaikka ongelman hoitoon liittyvät menot kasvavat jatkuvasti?"

Edit:

"Resurssit kohdennetaan ihan vääriin paikkoihin. Huumelakeja pitää muuttaa niin, että voidaan säästää huumeita kokeilevien ja käyttävien nuorten henkiä." 

Oppia vaikka Portugalista!

Linkki kirjoitukseen: Kiva luku kunnan budjetissa voi olla myös perheen suurin suru

Samaan aikaan tulee jatkuvati tälläisiä uutisointeja ja tutkittua tietoa:

Järkyttävä tutkimustulos: Valtaosa yläkoululaisista pitää huumeiden hankkimista helppona osassa kunnista

 

]]>
10 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246703-hjallis-harkimon-blogaus-paihteista-hyva-avaus#comments Ennaltaehkäisy Hjallis Harkimo Kannabis huumeet päihdepolitiikka Lapset ja nuoret WHO huumeet dekriminalisointi hallitus Mon, 27 Nov 2017 14:50:52 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246703-hjallis-harkimon-blogaus-paihteista-hyva-avaus
Iisalmen huumekohu http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246660-iisalmen-huumekohu <p>Iisalmessa kuohuu ja kovaa. Siellä on siis tullut ilmi alaikäisten alkoholin käyttöä sekä huumeiden vetoa.&nbsp;</p><p>Huumeista kiinni jääneet ovat noin 15-16 vuotiaita lapsia, heidän seurassaan on ollut vielä nuorempi lapsi juomassa alkoholia.</p><p>Jännä huomata kuinka poliisi suhtautuu lapsiin jotka käyttävät vain alkoholia, tuntuu että sitä jopa vähätellään. Kumminkin alkoholin nauttiminen alaikäisenä on laitonta.</p><p>No, joo. Omasta mielestäni tämäkin tapaus osoittaa poliisin ja uiden viranomaisten avuttomuuden torjua huumeiden käyttöä sekä haittoja. Jos huumeiden kieltolaki toimisi niin alaikäisille ei huumeita niin helposti päätyisi.</p><p>Poliisi toki ottaa kaiken ilon tapauksesta irti ja kenties jopa paisuttelee ongelmia.&nbsp;</p><p><strong>&quot;Iisalmen torin kulmalla linja-autoaseman edessä notkuneen nuorten alaikäisten tupakkaringin keskuudessa poliisin julkituloa pidetään liioitteluna.</strong></p><p><strong>- Luin sen uutisen ja aika paljon oli paisuteltu sitä juttua, sanoo nimettömänä pysyttelevä poika.&quot;</strong></p><p>Paisuttelua tai ei, kieltolaki ei estä tai edes vähennä huumekokeiluja.&nbsp;</p><p>Itseani ihmetyttää mikä tarve lapsilla on sekoittaa nuppinsa edes alkoholilla.&nbsp;</p><p>Jotain syitä siihen varmasti löytyy, syy ei aina ole perhetaustassa, koska niin köyhien kuin rikkaidenkin lapset sortuvat päihteisiin.</p><p>&quot;17 vuotta täyttävä Lukkarinen sanoo kokeilleensa kerran olutta ja vanhemmatkin sen tietävät.</p><p>-<strong> Jos jollain pää pitää saada sekaisin, niin kaljalla sitten</strong>. Ensi vuonna ehtii rellestää ihan tarpeeksi, hän vakuuttaa.&quot;</p><p>Se on totta että alkoholi sekoittaa pään, mutta miksi sitä pitäisi pää saada sekaisin?</p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711242200556811_u0.shtml?_ga=2.10657725.827938058.1511107146-875212987.1491199754">Poliisi pelkää mustaa joulua Iisalmessa - hengenvaarallisessa huumevyyhdissä mukana yli 30 lasta</a></p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711262200556813_u0.shtml">Uutinen huumeongelmasta ei yllättänyt Iisalmen nuoria: &rdquo;Kyllähän niitä näkee täällä sekaisin ja silmät punaisina&rdquo;</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Iisalmessa kuohuu ja kovaa. Siellä on siis tullut ilmi alaikäisten alkoholin käyttöä sekä huumeiden vetoa. 

Huumeista kiinni jääneet ovat noin 15-16 vuotiaita lapsia, heidän seurassaan on ollut vielä nuorempi lapsi juomassa alkoholia.

Jännä huomata kuinka poliisi suhtautuu lapsiin jotka käyttävät vain alkoholia, tuntuu että sitä jopa vähätellään. Kumminkin alkoholin nauttiminen alaikäisenä on laitonta.

No, joo. Omasta mielestäni tämäkin tapaus osoittaa poliisin ja uiden viranomaisten avuttomuuden torjua huumeiden käyttöä sekä haittoja. Jos huumeiden kieltolaki toimisi niin alaikäisille ei huumeita niin helposti päätyisi.

Poliisi toki ottaa kaiken ilon tapauksesta irti ja kenties jopa paisuttelee ongelmia. 

"Iisalmen torin kulmalla linja-autoaseman edessä notkuneen nuorten alaikäisten tupakkaringin keskuudessa poliisin julkituloa pidetään liioitteluna.

- Luin sen uutisen ja aika paljon oli paisuteltu sitä juttua, sanoo nimettömänä pysyttelevä poika."

Paisuttelua tai ei, kieltolaki ei estä tai edes vähennä huumekokeiluja. 

Itseani ihmetyttää mikä tarve lapsilla on sekoittaa nuppinsa edes alkoholilla. 

Jotain syitä siihen varmasti löytyy, syy ei aina ole perhetaustassa, koska niin köyhien kuin rikkaidenkin lapset sortuvat päihteisiin.

"17 vuotta täyttävä Lukkarinen sanoo kokeilleensa kerran olutta ja vanhemmatkin sen tietävät.

- Jos jollain pää pitää saada sekaisin, niin kaljalla sitten. Ensi vuonna ehtii rellestää ihan tarpeeksi, hän vakuuttaa."

Se on totta että alkoholi sekoittaa pään, mutta miksi sitä pitäisi pää saada sekaisin?

Poliisi pelkää mustaa joulua Iisalmessa - hengenvaarallisessa huumevyyhdissä mukana yli 30 lasta

Uutinen huumeongelmasta ei yllättänyt Iisalmen nuoria: ”Kyllähän niitä näkee täällä sekaisin ja silmät punaisina”

]]>
6 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246660-iisalmen-huumekohu#comments Alkoholi Huumekieltolaki Huumepoliisi Kannabis huumeet päihdepolitiikka Lapset ja nuoret Sun, 26 Nov 2017 16:27:10 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246660-iisalmen-huumekohu