Verotus http://airzero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132404/all Thu, 23 May 2019 18:11:20 +0300 fi Osinko http://lassinpalsta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276404-osinko <p>Osinko.</p><p>Hallitus neuvotteluissa ollaan mitä todennäköisemmin neuvottelemassa listaamattomien yritysten &rdquo;verottomien&rdquo; ??? osinkojen veron nostamisesta.</p><p>Mistä löytäisin sen verottoman osingon, ei sitä mistään löydy.</p><p>Ilman voitollista tilinpäätöstä vapaata pääomaa ei synny.</p><p>Arvonlisävero maksetaan kotimaan hommissa oston ja myynnin erotuksesta,</p><p>myös yhteisövero maksetaan ennen osingon jakoa.</p><p>Jos sitä vapaata pääomaa on saatu kerättyä, siitä 8 prosenttia voit nostaa osinkoa 7,5 prosentin verolla, siis ei verottomana.</p><p>On aivan turha yhden henkilön tai kymmanen henkilön yhtiössä jeesustella siitä että arvonlisävero kuuluu hintaan, yhteisövero tulokseen ja osingonjako pääoma siirtoihin, 24+20+7,5 = 51,5 %, tällä kaavalla ne eurot tililtä kuitenkin häipyy vastaanottajana verohallinto.</p><p>Jos ottaa ylimääräistä osinkoa se määräytyy pidätysprosentin mukaan esimerkiksi 24+20+40 = 84%.</p><p>Joku oikein vasemman jalan kantakävelijä tietenkin vääntää vaikka mitä mutta näin ne eurot kuitenkin verottajalle siirtyy.</p><p>Yleisesti mielletään että vero on osa jostain, yritysten verotuksessa seilataan sellaisilla vesillä että kun muutkin verot ja veroluontoiset maksut otetaan huomioon vero on ehdottomasti väärä sana näille maksuille.</p><p>Onko yrittäjän maksun nimi yhteiskunnalle suojelumaksu, jatkuva korvaus veronumerosta tai mikä hyvänsä, vero sana on väärä, se pitää muuttaa.</p><p>Verrataan vaikka siihen että myydään yhden tunnin työ, työpalkka on 20 &euro;, kun huomioidaan työajan lyhennykset lomat ym.kulut pitää olla vähintään toinen tunnin palkka, valtio haluaa vaikkapa kahden tunnin palkan ja pitöisihän sitä yksi tunti korkoja, vuokria, lainanlyhennyksiä ja yritysvoittoakin saada.</p><p>20 &euro; homma maksaa nyt vähintään satasen mutta ei huolta hintaanhan se pannaan, pannaan samantien valtiolle seitsemän tunnin palkka, eihän se 20 &euro; homman hinta ole vielä kuin kaksi sataa, no se että ostaako sitä kukaan ei huoleta pätkääkään, sehän on yrittäjän päänsärky.</p><p>Hyvä vaan jos toiminta loppuisi, päästään jakamaan uusia tukia ja avustuksia ja rakentamaan Kermalla Kuorrutettua Kolhoosia (KKK).</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Osinko.

Hallitus neuvotteluissa ollaan mitä todennäköisemmin neuvottelemassa listaamattomien yritysten ”verottomien” ??? osinkojen veron nostamisesta.

Mistä löytäisin sen verottoman osingon, ei sitä mistään löydy.

Ilman voitollista tilinpäätöstä vapaata pääomaa ei synny.

Arvonlisävero maksetaan kotimaan hommissa oston ja myynnin erotuksesta,

myös yhteisövero maksetaan ennen osingon jakoa.

Jos sitä vapaata pääomaa on saatu kerättyä, siitä 8 prosenttia voit nostaa osinkoa 7,5 prosentin verolla, siis ei verottomana.

On aivan turha yhden henkilön tai kymmanen henkilön yhtiössä jeesustella siitä että arvonlisävero kuuluu hintaan, yhteisövero tulokseen ja osingonjako pääoma siirtoihin, 24+20+7,5 = 51,5 %, tällä kaavalla ne eurot tililtä kuitenkin häipyy vastaanottajana verohallinto.

Jos ottaa ylimääräistä osinkoa se määräytyy pidätysprosentin mukaan esimerkiksi 24+20+40 = 84%.

Joku oikein vasemman jalan kantakävelijä tietenkin vääntää vaikka mitä mutta näin ne eurot kuitenkin verottajalle siirtyy.

Yleisesti mielletään että vero on osa jostain, yritysten verotuksessa seilataan sellaisilla vesillä että kun muutkin verot ja veroluontoiset maksut otetaan huomioon vero on ehdottomasti väärä sana näille maksuille.

Onko yrittäjän maksun nimi yhteiskunnalle suojelumaksu, jatkuva korvaus veronumerosta tai mikä hyvänsä, vero sana on väärä, se pitää muuttaa.

Verrataan vaikka siihen että myydään yhden tunnin työ, työpalkka on 20 €, kun huomioidaan työajan lyhennykset lomat ym.kulut pitää olla vähintään toinen tunnin palkka, valtio haluaa vaikkapa kahden tunnin palkan ja pitöisihän sitä yksi tunti korkoja, vuokria, lainanlyhennyksiä ja yritysvoittoakin saada.

20 € homma maksaa nyt vähintään satasen mutta ei huolta hintaanhan se pannaan, pannaan samantien valtiolle seitsemän tunnin palkka, eihän se 20 € homman hinta ole vielä kuin kaksi sataa, no se että ostaako sitä kukaan ei huoleta pätkääkään, sehän on yrittäjän päänsärky.

Hyvä vaan jos toiminta loppuisi, päästään jakamaan uusia tukia ja avustuksia ja rakentamaan Kermalla Kuorrutettua Kolhoosia (KKK).

 

 

]]>
3 http://lassinpalsta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276404-osinko#comments Verotus Thu, 23 May 2019 15:11:20 +0000 Lauri Turpeinen http://lassinpalsta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276404-osinko
Verotuksen porsaanreiät esillä hallitusneuvotteluissa http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276378-verotuksen-porsaanreiat-esilla-hallitusneuvotteluissa <p>Julkisuudessa on ollut tieto siitä, että hallitusneuvotteluissa on ollut esillä <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000006106849.html">listaamattomien yritysten osinkojen verotus</a>. Monimutkaiselta kuulostava asia kätkee sisälleen suuren poliittisen kysymyksen, joka on tärkeä hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta. Tällä hetkellä verojärjestelmä on epäoikeudenmukainen, mutta sen korjaaminen olisi melko helppoa ja vaatii ainoastaan poliittista tahtoa.</p><p>Eräs käännekohta suomalaisen hyvinvointivaltion historiassa oli pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen eriyttäminen toisistaan 1990-luvulla. Pääomatuloja verotetaan vähemmän kuin ansiotuloja, eli rikkaat maksavat vähemmän veroja kuin vähemmän rikkaat. Tämä muutos kasvatti tuloeroja ja lisäsi eriarvoisuutta. Samalla valtio menetti verotuloja.</p><p>Kehitys jatkui niin, että tällä hetkellä suuri osa pääomatuloista on kokonaan verottomia. Samalla monet etuoikeutetussa asemassa olevat ammattiryhmät, kuten lääkärit ja juristit kiertävät veroja muuntamalla tulonsa verottomiksi pääomatuloiksi esimerkiksi holding-yhtiöiden avulla. Vuonna 2014 tästä nousi kohu, kun silloinen Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.) jäi kiinni ansiotulojen muuntamisesta verottomiksi pääomatuloiksi.</p><p><strong>Nykyinen lainsäädäntö kuitenkin sallii tämän epäoikeudenmukaisen käytännön.</strong> Porsaanreikä syntyy siten, että listaamattomien yritysten (eli ei-pörssiyritysten) osinkojen verotus on kevyempää kuin pörssiyritysten. Tähän kun lisää holding-yhtiöiden (eli omistuksen hallintaa varten perustetun yhtiön) käytön ja sitä kautta syntyvät mahdollisuudet, on lopputuloksena laajamittainen veronkierto.</p><p>Tähän mennessä Korkein hallinto-oikeus (KHO) tai Verohallinto eivät ole puuttuneet veronkiertoon. Ilmeisesti lainsäädännön olisi oltava tiukempi, jotta viranomaiset ja tuomarit voisivat veronkiertoon puuttua.</p><p>Valtio menettää joka vuosi arviolta puoli miljardia euroa sen takia, että ihmiset muuntavat keinotekoisesti palkkatuloja verottomiksi pääomatuloiksi. Arvio perustuu siihen, että verovapaita osinkoja maksetaan noin 2 mrd. euroa vuodessa. Todennäköisesti suurin osa ellei kaikki näistä osingoista on keinotekoisesti pääomatuloiksi muutettuja ansiotuloja. Jos näistä osingoista maksettaisiin edes samat verot kuin pörssiyritysten osingoista, eli 25,5%, valtion kirstuun kilahtaisi noin puoli miljardia euroa lisää verotuloja joka vuosi.</p><p>Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vanhustenhuollosta puuttuu tällä hetkellä miljardi euroa verrattuna muihin pohjoismaihin. Oikeudenmukaisemmalla verotuksella kunnioitettavaan ikään ehtineet suomalaiset saisivat ansaitsemaansa hoivaa.</p><p><strong>Porsaanreikien tukkimiseen on monia keinoja. </strong>Tehokkain keino olisi verottaa kaikkia osinkoja samalla tavalla, kuten Ruotsissa ja Tanskassa tehdään. Tätä on <a href="https://sdp.fi/fi/vero-ohjelma-sdpn-paalinjat-verotuksessa-vuoteen-2030/">SDP ehdottanut</a>. Valtiovarainministeriö <a href="https://vm.fi/julkaisu?pubid=26201">on myös ehdottanut</a> listaamattomien yritysten osinkojen verotuksen kiristämistä muuttamalla veron laskentaperusteita.</p><p><a href="https://keskusta.fi/Suomeksi/Ohjelmia-ja-politiikkaa/Uusia-ohjelmia-ja-linjauksia/Talous--ja-verolinjaus">Keskusta on linjannut</a>, että osinkoverojärjestelmän pitää olla yrittäjyyteen kannustava. Keskusta kannattaa myös sitä, että osinkoverotus on sidonnainen yrityksen nettovarallisuuteen. Tämän linjauksen näkökulmasta lienee johdonmukaista, että verojärjestelmän pitää kannustaa ihmisiä aitoon yrittäjyyteen eikä siihen, että he muuntavat työnantajalta saamansa ansiotulot pääomatuloiksi.</p><p>Keskusta on myös linjannut, että Suomessa syntyvästä tulosta tulee maksaa verot Suomeen. Tällä hetkellä veroparatiisiyhtiöt käyttävät hyväkseen osinkojen verovapautta niin, ettei tämä keskustan tavoite toteudu.</p><p>Tärkeää olisi pienentää taloudellisia kannustimia muuntaa keinotekoisesti palkkatuloja pääomatuloiksi. Toivon, että hallitusneuvottelijat pyrkivät tässä asiassa aitoon kompromissiin niin, että voimme aloittaa työn oikeudenmukaisemman verojärjestelmän rakentamiseksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkisuudessa on ollut tieto siitä, että hallitusneuvotteluissa on ollut esillä listaamattomien yritysten osinkojen verotus. Monimutkaiselta kuulostava asia kätkee sisälleen suuren poliittisen kysymyksen, joka on tärkeä hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta. Tällä hetkellä verojärjestelmä on epäoikeudenmukainen, mutta sen korjaaminen olisi melko helppoa ja vaatii ainoastaan poliittista tahtoa.

Eräs käännekohta suomalaisen hyvinvointivaltion historiassa oli pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen eriyttäminen toisistaan 1990-luvulla. Pääomatuloja verotetaan vähemmän kuin ansiotuloja, eli rikkaat maksavat vähemmän veroja kuin vähemmän rikkaat. Tämä muutos kasvatti tuloeroja ja lisäsi eriarvoisuutta. Samalla valtio menetti verotuloja.

Kehitys jatkui niin, että tällä hetkellä suuri osa pääomatuloista on kokonaan verottomia. Samalla monet etuoikeutetussa asemassa olevat ammattiryhmät, kuten lääkärit ja juristit kiertävät veroja muuntamalla tulonsa verottomiksi pääomatuloiksi esimerkiksi holding-yhtiöiden avulla. Vuonna 2014 tästä nousi kohu, kun silloinen Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.) jäi kiinni ansiotulojen muuntamisesta verottomiksi pääomatuloiksi.

Nykyinen lainsäädäntö kuitenkin sallii tämän epäoikeudenmukaisen käytännön. Porsaanreikä syntyy siten, että listaamattomien yritysten (eli ei-pörssiyritysten) osinkojen verotus on kevyempää kuin pörssiyritysten. Tähän kun lisää holding-yhtiöiden (eli omistuksen hallintaa varten perustetun yhtiön) käytön ja sitä kautta syntyvät mahdollisuudet, on lopputuloksena laajamittainen veronkierto.

Tähän mennessä Korkein hallinto-oikeus (KHO) tai Verohallinto eivät ole puuttuneet veronkiertoon. Ilmeisesti lainsäädännön olisi oltava tiukempi, jotta viranomaiset ja tuomarit voisivat veronkiertoon puuttua.

Valtio menettää joka vuosi arviolta puoli miljardia euroa sen takia, että ihmiset muuntavat keinotekoisesti palkkatuloja verottomiksi pääomatuloiksi. Arvio perustuu siihen, että verovapaita osinkoja maksetaan noin 2 mrd. euroa vuodessa. Todennäköisesti suurin osa ellei kaikki näistä osingoista on keinotekoisesti pääomatuloiksi muutettuja ansiotuloja. Jos näistä osingoista maksettaisiin edes samat verot kuin pörssiyritysten osingoista, eli 25,5%, valtion kirstuun kilahtaisi noin puoli miljardia euroa lisää verotuloja joka vuosi.

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vanhustenhuollosta puuttuu tällä hetkellä miljardi euroa verrattuna muihin pohjoismaihin. Oikeudenmukaisemmalla verotuksella kunnioitettavaan ikään ehtineet suomalaiset saisivat ansaitsemaansa hoivaa.

Porsaanreikien tukkimiseen on monia keinoja. Tehokkain keino olisi verottaa kaikkia osinkoja samalla tavalla, kuten Ruotsissa ja Tanskassa tehdään. Tätä on SDP ehdottanut. Valtiovarainministeriö on myös ehdottanut listaamattomien yritysten osinkojen verotuksen kiristämistä muuttamalla veron laskentaperusteita.

Keskusta on linjannut, että osinkoverojärjestelmän pitää olla yrittäjyyteen kannustava. Keskusta kannattaa myös sitä, että osinkoverotus on sidonnainen yrityksen nettovarallisuuteen. Tämän linjauksen näkökulmasta lienee johdonmukaista, että verojärjestelmän pitää kannustaa ihmisiä aitoon yrittäjyyteen eikä siihen, että he muuntavat työnantajalta saamansa ansiotulot pääomatuloiksi.

Keskusta on myös linjannut, että Suomessa syntyvästä tulosta tulee maksaa verot Suomeen. Tällä hetkellä veroparatiisiyhtiöt käyttävät hyväkseen osinkojen verovapautta niin, ettei tämä keskustan tavoite toteudu.

Tärkeää olisi pienentää taloudellisia kannustimia muuntaa keinotekoisesti palkkatuloja pääomatuloiksi. Toivon, että hallitusneuvottelijat pyrkivät tässä asiassa aitoon kompromissiin niin, että voimme aloittaa työn oikeudenmukaisemman verojärjestelmän rakentamiseksi.

]]>
5 http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276378-verotuksen-porsaanreiat-esilla-hallitusneuvotteluissa#comments Hallitusneuvottelut Osinkoverotus Veronkierto Verotus Thu, 23 May 2019 08:11:46 +0000 Johannes Kananen http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276378-verotuksen-porsaanreiat-esilla-hallitusneuvotteluissa
Valtion tuloverosta http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276372-valtion-tuloverosta <p>Nyt kun hallitusneuvottelut ovat käynnissä on samaan aikaan mediassa käynnissä mieletön peloittelurumba siitä että verot nousee. Siinä keskustelussa nostetaan esille asioita hyvinkin valikoidusti, ja jätetään toiset asiat pimentoon, samaten tietoisesti hyvin valikoidusti. Kokonaisnäkemys jää vaillinaiseksi. Tässä yksi palapeli siihen sotkuun.</p><p>&nbsp;</p><p>Otetaanpa esimerkiksi henkilö, jonka nimen jätän mainitsematta. Olen sitä mieltä että tämä henkilö ei ole palkkansa täysin ansainnut, koska hän ei ole hoitanut niitä (työsopimuslain toisen kappaleen ensimmäisen pykälän mukaisia) lakisääteisiä tehtäviä, jotka hänelle &nbsp;kuuluu. Mutta jätetään yksityiskohdat tästä sikseen. Hänen tulonsa on kerrottu julkisuuteen. Ne olivat lehtitietojen mukaan viime vuonna 987764 euroa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuinka paljon tämä henkilö olisi maksanut valtion tuloveroa vuonna 1970 ?</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen Asetuskokoelman verotaulukon mukaan hän olisi maksanut valtion tuloveroa, lievimmän, eli kolmannen veroluokan mukaan 482259 euroa. Ankarimman, eli ensimmäisen veroluokan mukaan hän olisi maksanut tuloveroa valtiolle 502614 euroa.</p><p>&nbsp;</p><p>Sen jälkeen ovat veroluokat poistuneet valtion tuloverotuksesta. Kaikki verotetaan yhden ja saman veroluokan mukaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Katsotaan sitten tilannetta vuonna 2015. Lähteenä valtion tuloverotaulukko vuodelle 2015. Tällöin tämä henkilö olisi maksanut valtiolle tuloveroa enää 300530 euroa.</p><p>&nbsp;</p><p>Viimeisin hyväksytty verotaulukko valtion tuloverolle on vuodelle 2018. Sen mukaan tämän henkilön tulovero on alentunut entisestään niin että valtiolle maksetaan tuloveroa enää 295645 euroa.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos tuo vastuustaan laistava hyvätuloinen olisi maksanut tuloveronsa valtiolle vuoden 1970 verotaulukon mukaan, han olisi maksanut joko 206969 tai 186614 euro enemmän. Onhan se tietysti mukavaa kun saa runsaat 15000 tai 17000 lisää kuukaudessa puhtaana käteen. Monelle se on koko vuoden ansio. Tai jopa enemmän.</p><p>&nbsp;</p><p>Samaan aikaan Iltasanomat otsikoi 15.3.2019:</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006037288.html">&quot;Yllättävä havainto Sipilän käyrästä &ndash; veroaste on noussut eniten pieni&shy;tuloisimpien keskuudessa.&quot;</a></p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Yllättäen Sipilän käyrä osoittaa, että Sipilän hallituskaudella veroaste on noussut eniten kaikkein pienimmillä palkkatasoilla olevien keskuudessa.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Itse asiassa tuo käyrä näyttää osoittavan että se on noussut vain ja ainoastaan pienituloisten kohdalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Joten on kyllä perusteltua sanoa että Sipilän Keskusta-Kokoomus-Perussuomalaisten hallitus on siirtänyt verotaakkaa rikkailta köyhille.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt on julkisessa keskustelussa on puhuttu tulevasta vero-tsunaamista. Sen sijaan ei ole puhuttu paljoakaan siitä hiljaisesti etenevästä ilmaston lämpenemisestä, mikä on tapahtunut kaikessa hiljaisuudessa vuodesta 1970 eteenpäin, valtion tuloveron alenemisen muodossa. Toisaalta veden vetäytyminen rantaviivalta voi kyllä olla merkki alkavasta tsunaamista.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuloveroa ei edelleenkään haluta maksaa. Sehän on aivan totaalisen kauhea asia. Millä sitä yhteiskuntaa sitten pidetään pystyssä, jollei kukaan halua maksaa veroja? Yksityistämällä sini-oikeiston malliin?</p><p>&nbsp;</p><p>Onhan meillä tästäkin esimerkkejä. &quot;Lakimiesliiton Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan 45 prosenttia suomalaisista pelkäisi lähteä puolustamaan oikeuksiaan oikeudenkäynnissä korkeiden kustannusten takia.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Sini-oikeiston verovapaassa ihanneyhteiskunnassa kaikilla ei ole oikeusturvaa. Sitä on vain rikkailla. Köyhiä vastaan voidaan vapaasti tehdä vääryyksiä niin paljon kun sielu sietää. Ja sietäähän se, jos vältytään maksamasta tuloveroja valtiolle.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun ei haluta maksaa tuloveroa, on valtion tulot kerättävä sitten muilla veroilla, kuten esimerkiksi verottamalla lähdevettä. Tämäkin on eräänlainen tapa siirtää verotaakkaa köyhimpien harteille. Jos nyt esimerkiksi 2000 kuussa ansaitseva juo 45 litraa verotettua lähdevettä kuukaudessa, niin ei 82000 kuukaudessa ansaitseva juo niin paljon enemmän että sillä olisi suurempaa verotuksellista merkitystä. Suhteellisesti 2000 kuussa ansaitseva maksaa kuitenkin veronalaisesta lähdevedestään huomattavasti enemmän kuin 82000 kuukaudessa ansaitseva.</p><p>&nbsp;</p><p>Meitä yritetään koko ajan johtaa harhaan. Sillä ei ole käytännön merkitystä jos tuloveroja alennetaan hiukan, jos samaan aikaan nostetaan muita veroja sitäkin enemmän. Köyhemmät maksavat niistä sitten suhteellisesti enemmän. Siitä syystä käytetäänkin tuloverosta piilotermi. Puhutaan työverosta. Sellaista veroa kun työvero ei lainsäädäntö kuitenkaan tunne. Asiaa ei yhtään paranna se ettei edes valtiovarainministeri Petteri Orpo näyttää tietävän ettei Suomen lainsäädäntö tunne sellaista verotermiä kun työvero.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun tästä olemattomasta työverosta puhui taannoin myös SITRAN tutkija, herää pikkuhiljaa kysymys onko SITRA tutkimuslaitos vai propaganda-tehdas. Varsinkin kun nyt viimeksi SITRA on yrittänyt luoda kauhua ja tappiomieliala yhteiskuntaan kertomalla oman versionsa siitä mitä ilmastonmuutoksen ehkäiseminen vaatii. Hyvä alku sille voisi sen sijaan olla konkreettinen ehdotus siitä millä saadaan Helsingin kaupunki lopettamaan kivihiilen polttaminen nykyisessä mittakaavassa. Sillä nyt vaan ei luultavasti pystytä luomaan kovin paljon kauhua yhteiskuntaan. Jotenka ei ehkä kiinnosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Sini-oikeiston ajatusmaailmassa kuvitelma työverosta elää sitkeästi. Se on kuitenkin eräänlainen harha, koska tähän n.s. veroon lasketaan näköjään myös maksuja, jotka maksetaan muille yrityksille. Minusta mitään veroa ei koskaan makseta yrityksille, vaan yksinomaan yhteiskunnalle. Olkoonkin että se on lakisääteinen maksu, jos se maksetaan yritykselle, se ei ole vero, vaan jotain muuta.</p><p>&nbsp;</p><p>Arvoisa veroja välttävä ja kauhisteleva sini-oikeisto. Tuloverojen maksaminen on isänmaallinen teko! Välttäminen on muiden rosvoamista.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt kun hallitusneuvottelut ovat käynnissä on samaan aikaan mediassa käynnissä mieletön peloittelurumba siitä että verot nousee. Siinä keskustelussa nostetaan esille asioita hyvinkin valikoidusti, ja jätetään toiset asiat pimentoon, samaten tietoisesti hyvin valikoidusti. Kokonaisnäkemys jää vaillinaiseksi. Tässä yksi palapeli siihen sotkuun.

 

Otetaanpa esimerkiksi henkilö, jonka nimen jätän mainitsematta. Olen sitä mieltä että tämä henkilö ei ole palkkansa täysin ansainnut, koska hän ei ole hoitanut niitä (työsopimuslain toisen kappaleen ensimmäisen pykälän mukaisia) lakisääteisiä tehtäviä, jotka hänelle  kuuluu. Mutta jätetään yksityiskohdat tästä sikseen. Hänen tulonsa on kerrottu julkisuuteen. Ne olivat lehtitietojen mukaan viime vuonna 987764 euroa.

 

Kuinka paljon tämä henkilö olisi maksanut valtion tuloveroa vuonna 1970 ?

 

Suomen Asetuskokoelman verotaulukon mukaan hän olisi maksanut valtion tuloveroa, lievimmän, eli kolmannen veroluokan mukaan 482259 euroa. Ankarimman, eli ensimmäisen veroluokan mukaan hän olisi maksanut tuloveroa valtiolle 502614 euroa.

 

Sen jälkeen ovat veroluokat poistuneet valtion tuloverotuksesta. Kaikki verotetaan yhden ja saman veroluokan mukaan.

 

Katsotaan sitten tilannetta vuonna 2015. Lähteenä valtion tuloverotaulukko vuodelle 2015. Tällöin tämä henkilö olisi maksanut valtiolle tuloveroa enää 300530 euroa.

 

Viimeisin hyväksytty verotaulukko valtion tuloverolle on vuodelle 2018. Sen mukaan tämän henkilön tulovero on alentunut entisestään niin että valtiolle maksetaan tuloveroa enää 295645 euroa.

 

Jos tuo vastuustaan laistava hyvätuloinen olisi maksanut tuloveronsa valtiolle vuoden 1970 verotaulukon mukaan, han olisi maksanut joko 206969 tai 186614 euro enemmän. Onhan se tietysti mukavaa kun saa runsaat 15000 tai 17000 lisää kuukaudessa puhtaana käteen. Monelle se on koko vuoden ansio. Tai jopa enemmän.

 

Samaan aikaan Iltasanomat otsikoi 15.3.2019:

 

"Yllättävä havainto Sipilän käyrästä – veroaste on noussut eniten pieni­tuloisimpien keskuudessa."

 

"Yllättäen Sipilän käyrä osoittaa, että Sipilän hallituskaudella veroaste on noussut eniten kaikkein pienimmillä palkkatasoilla olevien keskuudessa."

 

Itse asiassa tuo käyrä näyttää osoittavan että se on noussut vain ja ainoastaan pienituloisten kohdalla.

 

Joten on kyllä perusteltua sanoa että Sipilän Keskusta-Kokoomus-Perussuomalaisten hallitus on siirtänyt verotaakkaa rikkailta köyhille.

 

Nyt on julkisessa keskustelussa on puhuttu tulevasta vero-tsunaamista. Sen sijaan ei ole puhuttu paljoakaan siitä hiljaisesti etenevästä ilmaston lämpenemisestä, mikä on tapahtunut kaikessa hiljaisuudessa vuodesta 1970 eteenpäin, valtion tuloveron alenemisen muodossa. Toisaalta veden vetäytyminen rantaviivalta voi kyllä olla merkki alkavasta tsunaamista.

 

Tuloveroa ei edelleenkään haluta maksaa. Sehän on aivan totaalisen kauhea asia. Millä sitä yhteiskuntaa sitten pidetään pystyssä, jollei kukaan halua maksaa veroja? Yksityistämällä sini-oikeiston malliin?

 

Onhan meillä tästäkin esimerkkejä. "Lakimiesliiton Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan 45 prosenttia suomalaisista pelkäisi lähteä puolustamaan oikeuksiaan oikeudenkäynnissä korkeiden kustannusten takia."

 

Sini-oikeiston verovapaassa ihanneyhteiskunnassa kaikilla ei ole oikeusturvaa. Sitä on vain rikkailla. Köyhiä vastaan voidaan vapaasti tehdä vääryyksiä niin paljon kun sielu sietää. Ja sietäähän se, jos vältytään maksamasta tuloveroja valtiolle.

 

Kun ei haluta maksaa tuloveroa, on valtion tulot kerättävä sitten muilla veroilla, kuten esimerkiksi verottamalla lähdevettä. Tämäkin on eräänlainen tapa siirtää verotaakkaa köyhimpien harteille. Jos nyt esimerkiksi 2000 kuussa ansaitseva juo 45 litraa verotettua lähdevettä kuukaudessa, niin ei 82000 kuukaudessa ansaitseva juo niin paljon enemmän että sillä olisi suurempaa verotuksellista merkitystä. Suhteellisesti 2000 kuussa ansaitseva maksaa kuitenkin veronalaisesta lähdevedestään huomattavasti enemmän kuin 82000 kuukaudessa ansaitseva.

 

Meitä yritetään koko ajan johtaa harhaan. Sillä ei ole käytännön merkitystä jos tuloveroja alennetaan hiukan, jos samaan aikaan nostetaan muita veroja sitäkin enemmän. Köyhemmät maksavat niistä sitten suhteellisesti enemmän. Siitä syystä käytetäänkin tuloverosta piilotermi. Puhutaan työverosta. Sellaista veroa kun työvero ei lainsäädäntö kuitenkaan tunne. Asiaa ei yhtään paranna se ettei edes valtiovarainministeri Petteri Orpo näyttää tietävän ettei Suomen lainsäädäntö tunne sellaista verotermiä kun työvero.

 

Kun tästä olemattomasta työverosta puhui taannoin myös SITRAN tutkija, herää pikkuhiljaa kysymys onko SITRA tutkimuslaitos vai propaganda-tehdas. Varsinkin kun nyt viimeksi SITRA on yrittänyt luoda kauhua ja tappiomieliala yhteiskuntaan kertomalla oman versionsa siitä mitä ilmastonmuutoksen ehkäiseminen vaatii. Hyvä alku sille voisi sen sijaan olla konkreettinen ehdotus siitä millä saadaan Helsingin kaupunki lopettamaan kivihiilen polttaminen nykyisessä mittakaavassa. Sillä nyt vaan ei luultavasti pystytä luomaan kovin paljon kauhua yhteiskuntaan. Jotenka ei ehkä kiinnosta.

 

Sini-oikeiston ajatusmaailmassa kuvitelma työverosta elää sitkeästi. Se on kuitenkin eräänlainen harha, koska tähän n.s. veroon lasketaan näköjään myös maksuja, jotka maksetaan muille yrityksille. Minusta mitään veroa ei koskaan makseta yrityksille, vaan yksinomaan yhteiskunnalle. Olkoonkin että se on lakisääteinen maksu, jos se maksetaan yritykselle, se ei ole vero, vaan jotain muuta.

 

Arvoisa veroja välttävä ja kauhisteleva sini-oikeisto. Tuloverojen maksaminen on isänmaallinen teko! Välttäminen on muiden rosvoamista.

 

]]>
3 http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276372-valtion-tuloverosta#comments Verotus Thu, 23 May 2019 06:39:58 +0000 Ingmar Forne http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276372-valtion-tuloverosta
Ei tarvitse leikata http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276289-ei-tarvitse-leikata <p><br />Pitäisikö tähän pääministerikandidaatti Antti Rinteen ilmoitukseen suhtautua ilolla; vihdoinkin ovat niukkuuden päivät ohi. Mieleen tulevat Mauno Koiviston usein toistamat Raamatun sanat &rdquo;Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat&rdquo;. Koivisto ei oikein uskonut ilosanomiin julkisten menojen (tuloista riippumattomasta) kasvusta ja voi vain kuvitella, mitä Väinö Tanner olisi sanonut näistä ilosanomista.&nbsp;<br />Hallituksen ohjelmaa tuskin julkaistaan ennen eurovaaleja, mutta jotain toki tiedämme jo etukäteen. Jo hallituksen koostumuksesta voimme päätellä, että menot kasvavat. Menojen kasvua leimaavat mediaseksikkäät erät investoinneista koulutukseen, infraan ja terveydenhoitoon. Oletettavasti myös &rdquo;maailman parantaminen&rdquo; saa osansa. Kaikkia menojen lisäyksiä kutsutaan investoinneiksi, joten niiden rahoittaminen velkarahalla tai valtion omaisuutta myymällä saataisiin näyttämään oikeutetulta.&nbsp;<br />Valtion omaisuuden myyminen, jota edellisetkin hallitukset ovat kilvan harjoittaneet, on epäilyttävää, jopa halpahintaista, jos tarkoituksena on välttää valtion velan kasvattaminen. Viime kädessä kyse on vain taseoperaatioista. Valtion saamiset ja velat supistuvat saman verran, mutta eivät valtion nettosaatavat tietenkään muutu miksikään. Jos nostan pankista 100 000 euron lainan ja laitan se tililleni, ei minun varallisuuteni muutu siitä miksikään.&nbsp;<br />On jotenkin mysteeri, miksi vasemmistossa suhtaudutaan velkaantumiseen, jos ei nyt innostuneesti, niin ainakin verraten välinpitämättömästi. Kuitenkin toisaalta ollaan tuohtuvinaan pikavippiyhtiöiden myöntämien velkojan kasvusta, mutta ehkä ongelmaksi koetaan vain nämä &rdquo;pahat&rdquo; yhtiöt, eivätkä velkoja hamuavat asiakkaat. Suomi on kautta aikojen ollut alhaisen valtion velan maa; velkaa on ollut keskimäärin vain 10 prosenttia suhteessa kokonaistuotannon arvoon. Nyt ollaan kuitenkin samalla tasolla kuin suuren laman aikaan 1990-luvun alussa ja jatkosodan loppuvaiheessa 1944 (kuvio). Väinö Tanner ei (valtiovarainministerinä olleessa 1942-1944) halunnut rahoittaa edes sotaa kokonaan velanotolla; suhde velkaantumiseen oli aika lailla erilainen kuin nykyään. Vähäisestä velan määrästä on ollut paljon sellaista hyötyä, joka ei helposti näy julkisuudessa; korot pysyvät alhaisina, velkojen juoksuaikaa (maturiteettia) voi tarvittaessa helposti pidentää ja yksityisen sektorin kanssa ei tarvitse kilpailla rahoituksesta. Alhainen velan taso mahdollistaa myös velanoton sellaisessa kriisitilanteessa, jossa todella tarvitaan velkarahoitusta. Siksi velan otto nykytilanteessa on huonoa politiikkaa, pelimerkkien käyttämistä tilanteessa, jossa niitä ei välttämättä tarvita. Sama koskee tietenkin myös valtion omaisuuden myyntiä; sitäkin tarvittaisiin kriisitilanteessa.<br />Hallituksen verokaavailut ovat toistaiseksi vielä arvailujen varassa, mutta oletettavasti kohteena on ainakin yritysverotus ehkä myös pääomaverotus. Jos kohta idea osinkojen lähdeverosta ei ole täysin mahdoton, on &rdquo;iso kuvio&rdquo; kuitenkin väärän suuntainen. Yhteisöveron osalta suunta maailmalla on kuitenkin selvästi alaspäin. Kun kaikki maat kuitenkin jollain tavoin kilpailevat kansainvälisestä rahoituksesta, on aika vaikea uida vastavirtaan ja ylläpitää Suomen tapaisessa pienessä maassa korkeampaa verokantaa kuin muualla. Helposti sitten päädytään perverssiin tilanteeseen, jossa yritysverotusta kiristetään ja syntyviä ongelmia yritetään paikata erilaisilla tukiaisilla. Toki on niin, että yhteisöverotuksessa on nyt omituisia vähennyksiä, joiden ansiosta verotus on kaikkea muuta kuin neutraalia. Mutta olen epäluuloinen sen suhteen, että Säätytalolla olisi sellainen tietämys, että yritysverotus nyt pantaisiin oikealle tolalle. Ongelma on vielä siinä, että esimerkiksi lähdeveron osalta kaikki hyvät tavoitteet voivat nollaantua siksi, että pääomat (ja yritykset) vain liikkuvat maasta toiseen.&nbsp; &nbsp;&nbsp;<br />Maailmalla on tehty &rdquo;valtavasti&rdquo; tutkimusta siitä, miten yhtäältä menojen leikkaukset ja toisaalta verotuksen kiristäminen vaikuttavat talouteen. Jonkinlainen konsensus näyttää olevan, että verotuksen kiristäminen on &rdquo;se paha&rdquo; vaihtoehto. Usein viitataan IMF:n tutkimuksiin, joissa vertaillaan näitä kohta vaihtoehtoa laskemalla ns. päätösperäisten leikkausten ja veronkorotusten BKT-vaikutukset. Tulos on ollut se, että verotuksen kiristäminen julkisen talouden tervehdyttämisessä on paljon huonompi vaihtoehto kuin menojen leikkaukset (ks. oheisen kuvan 2 vasteet ilmaistuna vuositason viiveinä). Päinvastoin kuin Suomessa yleisesti tunnutaan ajattelevan, verotuksen ja julkisten menojen olennaisimmat vaikutuskohteet eivät ole tulonjako vaan tulojen taso ja tulojen kasvuvauhti. Poliitikoilla vaan on aina ensi mielessä tulonjako, keltä otetaan ja kelle annetaan. Silloin vaan unohtuu, että talouselämä ei ole mitään nollasummapeli &rdquo;hyvin&rdquo; ja &rdquo;pahojen&rdquo; kesken.&nbsp;<br /><a href="https://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/2018/03/pdf/alesina.pdf" title="https://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/2018/03/pdf/alesina.pdf">https://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/2018/03/pdf/alesina.pdf</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Pitäisikö tähän pääministerikandidaatti Antti Rinteen ilmoitukseen suhtautua ilolla; vihdoinkin ovat niukkuuden päivät ohi. Mieleen tulevat Mauno Koiviston usein toistamat Raamatun sanat ”Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat”. Koivisto ei oikein uskonut ilosanomiin julkisten menojen (tuloista riippumattomasta) kasvusta ja voi vain kuvitella, mitä Väinö Tanner olisi sanonut näistä ilosanomista. 
Hallituksen ohjelmaa tuskin julkaistaan ennen eurovaaleja, mutta jotain toki tiedämme jo etukäteen. Jo hallituksen koostumuksesta voimme päätellä, että menot kasvavat. Menojen kasvua leimaavat mediaseksikkäät erät investoinneista koulutukseen, infraan ja terveydenhoitoon. Oletettavasti myös ”maailman parantaminen” saa osansa. Kaikkia menojen lisäyksiä kutsutaan investoinneiksi, joten niiden rahoittaminen velkarahalla tai valtion omaisuutta myymällä saataisiin näyttämään oikeutetulta. 
Valtion omaisuuden myyminen, jota edellisetkin hallitukset ovat kilvan harjoittaneet, on epäilyttävää, jopa halpahintaista, jos tarkoituksena on välttää valtion velan kasvattaminen. Viime kädessä kyse on vain taseoperaatioista. Valtion saamiset ja velat supistuvat saman verran, mutta eivät valtion nettosaatavat tietenkään muutu miksikään. Jos nostan pankista 100 000 euron lainan ja laitan se tililleni, ei minun varallisuuteni muutu siitä miksikään. 
On jotenkin mysteeri, miksi vasemmistossa suhtaudutaan velkaantumiseen, jos ei nyt innostuneesti, niin ainakin verraten välinpitämättömästi. Kuitenkin toisaalta ollaan tuohtuvinaan pikavippiyhtiöiden myöntämien velkojan kasvusta, mutta ehkä ongelmaksi koetaan vain nämä ”pahat” yhtiöt, eivätkä velkoja hamuavat asiakkaat. Suomi on kautta aikojen ollut alhaisen valtion velan maa; velkaa on ollut keskimäärin vain 10 prosenttia suhteessa kokonaistuotannon arvoon. Nyt ollaan kuitenkin samalla tasolla kuin suuren laman aikaan 1990-luvun alussa ja jatkosodan loppuvaiheessa 1944 (kuvio). Väinö Tanner ei (valtiovarainministerinä olleessa 1942-1944) halunnut rahoittaa edes sotaa kokonaan velanotolla; suhde velkaantumiseen oli aika lailla erilainen kuin nykyään. Vähäisestä velan määrästä on ollut paljon sellaista hyötyä, joka ei helposti näy julkisuudessa; korot pysyvät alhaisina, velkojen juoksuaikaa (maturiteettia) voi tarvittaessa helposti pidentää ja yksityisen sektorin kanssa ei tarvitse kilpailla rahoituksesta. Alhainen velan taso mahdollistaa myös velanoton sellaisessa kriisitilanteessa, jossa todella tarvitaan velkarahoitusta. Siksi velan otto nykytilanteessa on huonoa politiikkaa, pelimerkkien käyttämistä tilanteessa, jossa niitä ei välttämättä tarvita. Sama koskee tietenkin myös valtion omaisuuden myyntiä; sitäkin tarvittaisiin kriisitilanteessa.
Hallituksen verokaavailut ovat toistaiseksi vielä arvailujen varassa, mutta oletettavasti kohteena on ainakin yritysverotus ehkä myös pääomaverotus. Jos kohta idea osinkojen lähdeverosta ei ole täysin mahdoton, on ”iso kuvio” kuitenkin väärän suuntainen. Yhteisöveron osalta suunta maailmalla on kuitenkin selvästi alaspäin. Kun kaikki maat kuitenkin jollain tavoin kilpailevat kansainvälisestä rahoituksesta, on aika vaikea uida vastavirtaan ja ylläpitää Suomen tapaisessa pienessä maassa korkeampaa verokantaa kuin muualla. Helposti sitten päädytään perverssiin tilanteeseen, jossa yritysverotusta kiristetään ja syntyviä ongelmia yritetään paikata erilaisilla tukiaisilla. Toki on niin, että yhteisöverotuksessa on nyt omituisia vähennyksiä, joiden ansiosta verotus on kaikkea muuta kuin neutraalia. Mutta olen epäluuloinen sen suhteen, että Säätytalolla olisi sellainen tietämys, että yritysverotus nyt pantaisiin oikealle tolalle. Ongelma on vielä siinä, että esimerkiksi lähdeveron osalta kaikki hyvät tavoitteet voivat nollaantua siksi, että pääomat (ja yritykset) vain liikkuvat maasta toiseen.    
Maailmalla on tehty ”valtavasti” tutkimusta siitä, miten yhtäältä menojen leikkaukset ja toisaalta verotuksen kiristäminen vaikuttavat talouteen. Jonkinlainen konsensus näyttää olevan, että verotuksen kiristäminen on ”se paha” vaihtoehto. Usein viitataan IMF:n tutkimuksiin, joissa vertaillaan näitä kohta vaihtoehtoa laskemalla ns. päätösperäisten leikkausten ja veronkorotusten BKT-vaikutukset. Tulos on ollut se, että verotuksen kiristäminen julkisen talouden tervehdyttämisessä on paljon huonompi vaihtoehto kuin menojen leikkaukset (ks. oheisen kuvan 2 vasteet ilmaistuna vuositason viiveinä). Päinvastoin kuin Suomessa yleisesti tunnutaan ajattelevan, verotuksen ja julkisten menojen olennaisimmat vaikutuskohteet eivät ole tulonjako vaan tulojen taso ja tulojen kasvuvauhti. Poliitikoilla vaan on aina ensi mielessä tulonjako, keltä otetaan ja kelle annetaan. Silloin vaan unohtuu, että talouselämä ei ole mitään nollasummapeli ”hyvin” ja ”pahojen” kesken. 
https://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/2018/03/pdf/alesina.pdf

 

]]>
10 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276289-ei-tarvitse-leikata#comments Julkiset menot Valtion velka Verotus Tue, 21 May 2019 14:45:44 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276289-ei-tarvitse-leikata
Nettomaksajista ja Nettosaajista. http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276286-nettomaksajista-ja-nettosaajista <p>Nettomaksaja:<em>&nbsp;kansalainen, joka maksaa&nbsp;veroja&nbsp;enemmän kuin saa rahamääräisesti&nbsp;etuuksia&nbsp;ja julkisia palveluita</em>&nbsp;(<em>työssäkäyvät suurituloiset, joilla ei ole lapsia, ovat nettomaksajia</em>).</p><p>Nettosaaja:<em>&nbsp;kansalainen, joka maksaa&nbsp;veroja&nbsp;vähemmän kuin saa rahamääräisesti&nbsp;etuuksia&nbsp;ja julkisia palveluita (opiskelijat, työttömät ja pienituloiset ovat nettosaajia</em>)</p><p>&nbsp;</p><p>Aihe, joka herättää hirmuisesti tunnelatausta ja erisortin närää kaikissa työnantajapuolen ihmisissä, sekä niissä jotka näissä työpaikoissa työskentelevät työntekijöinä, sekä niissä jotka syystä tai toisesta eivät ole työmarkkinoiden oravanpyörään mukaan lähteneet &ndash; on nettomaksajien ja nettosaajien ero.</p><p>On varsin tyypillistä tehdä jakoa näiden kahden välillä. Heikommin toimeentulevien, jopa keskiluokkaan kuuluvien kansalaisten osa tässä ajattelumallissa on nettosaajan osuus. Tämä tarkoittaa yhteiskunnallista varallisuuden mukaan tehtyä jakoa siitä, kuinka paljon työllä itsensä elättävä kansalainen maksaa veroina sitä osuutta, jonka yhteiskunnan pyörittäminen edellyttää tulla maksetuksi. Toisinsanoen &ndash; mitä vähemmän tienaat, sitä vähemmän otat vastuuta yhteiskunnan talouden rattaista ja ennenkaikkea siitä, että nuo rattaat pyörivät.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustelua asian ympärillä pitää käydä ja ennenkaikkea - pitää voida käydä.</p><p>Perustelu itsessään ei ole, että koska meillä on nettosaajia ja nettomaksajia, pitää tämän olla kiveenkirjoitettu tilanne.</p><p>Tosiasia on, että nettomaksajien ja nettosaajien välisen kuilun kaventamiseksi pitää nähdä vaivaa ja tehdä asioita, tai ongelma &ndash; joka kenties tänään ei ole ongelma, muuttuu todellakin ongelmaksi &ndash; ja sitten me kaikki kärsimme siitä, jostain sellaisesta&nbsp; &ndash; <strong>mitä meidän olisi pitänyt tehdä.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>RISKIPELIÄ.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Ratkaisun löytäminen seuraa hallitsijan asennetta. Tämä on totuus myös puhuttaessa raha &ndash; ja talouspolitiikasta. <strong>Siinä missä hyvintoimeentulevan osapuolen</strong> &rdquo;alati kasvava&rdquo; &ndash; menestys on uhattuna, tulevat he tekemään kaikkensa sen eteen, ettei mikään muuttuisi vielä huonommaksi. Tätä perustellaan usein &rdquo;yhteisen hyvän&rdquo; tai &rdquo;kaikkien edun&rdquo; tai &rdquo;kansallisten arvojen&rdquo; mukaisella liturgialla.</p><p>On helppoa unohtaa, että kun vaaditaan esimerkiksi Suomen teollisuuden säilyttämistä &rdquo;Suomessa&rdquo; silläkin uhalla, että meiltä loppuu hengitettävä ilma, tai koska rannikkokaupunkimme tullevat jäämään merenpinnan alle ilmastonmuutoksen seurauksien vuoksi &ndash; että vaihtoehtoja todellakin on. Nämä vaihtoehdot ovat luonnollisestikin vaativia vaihtoehtoja. Pitää kehittää aivan eri lihaksia, kuin millä ollaan totuttu tulemaan toimeen.</p><p>Nämä lihakset tai oikeastaan &rdquo;lihakset&rdquo; sijaitsevat korviemme välissä ja vaativat kantajiltaan muutakin kuin &rdquo;lihasmuistia&rdquo; toimiakseen. Puhun tietenkin aivotyöskentelystä.</p><p>Meidän tulevaisuutemme, kaupankäynnin, teknologian ja teollisuuden saralla on kahdella tapaa poikkeuksellinen; joko me todella lähdemme kehittämään ja kehittymään kansakuntana ja tekniikan saralla etulinjassa kulkevana jälkiteollisena yhteiskuntana tekniikkaa, tai sitten me päädymme kilpailemaan halpatuotantoa jo valmiiksi tarjoavien maiden kanssa halpatuotannon helmistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Viimeisimmän vaihtoehdon kanssa tilanne tulee vaikuttamaan niin, että halpatuotannon tuottajat kyllä menestyvät (myös suomessa) mutta palkat ja palveluiden laatu heikkenee. Tämä johtuu suoraan siitä, että halpatuotanto on halpaa tuottaa &ndash; halpojen kustannusten ja heikkolaatuisten tuotteiden kovan menekin vuoksi. Ja koska palkat tulevat putoamaan kilpailussa muiden halpatuotannon maiden kanssa, ei palkalla saada ostettua mitään muuta kuin halpaa ja heikkolaatuista (työntekijäkustannukset/materiaalikustannukset).</p><p>Tästä johtuen nettomaksajien tilanne pysyy kohtuullisena, ellei hyvänä &ndash; mutta rajallisesti. Seuraavaksi käsissämme on&nbsp;<strong>Taloudellinen stagnaatio</strong>&nbsp;tai&nbsp;<strong>taloudellinen pysähtyneisyys</strong>&nbsp; eli yksinkertaisesti stagnaatio, joka tarkoittaa pitkä-aikaista jaksoa jolloin taloudellinen kasvu on hidasta. Taloudellinen kasvu mitataan tavallisesti&nbsp;BKT:n&nbsp;kasvun perusteella.</p><p>Tämä taas tulee johtamaan halpatuotannon määrälliseen lisääntymiseen ja markkinavarmojen ratkaisujen tekemiseen &ndash; mikä itsessään on perusteltua, mutta samaan aikaan kansantaloudelle todellista myrkkyä; tuotantoa ei uskalleta kehittää siellä, missä tuotantoa pitäisi kehittää, eli tuotekehityksen saralla &ndash; vaan pysytään pääasiassa varmassa massatuotannossa. Joka kylläkin tarjoaa voittoa omistajilleen &ndash; vaikkakin sitten ajassa mitattuna rajallisesti.</p><p>Lopputulos on, että kehitys muuttuu vähitellen markkinoiden perässä laahaavaksi, eikä edes etäisesti markkinoita luovaksi kehitykseksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lopuksi</strong></p><p>Tuotanto itsessään monisyinen juttu. Sen kanssa pitää voida laskelmoida, pitää voida luoda uutta, mutta myös säilyttää jotain vanhaa. Markkinatalouden näkökulmasta asiaa ei voida kuitenkaan ihan näin yksiselitteisesti. Meidän pitää uskaltaa hypätä ulos niistä malleista, joissa meillä on hyvä ja turvallinen olla. Pitää uskaltaa luoda uutta ja nähdä vanha sellaisena, josta voidaan jotain oppia. Vanhaan maailmaan ja vanhan maailman kultaisiin päiviin ei voida kuitenkaan takertua. Ne ovat osa menneisyyttämme ja tärkeää perinnettä matkalla tulevaisuuteen. Tulevaisuus itsessään ei kuitenkaan koskaan saavuta meitä, mikäli emme uskalla irroittaa niistä käytännön malleista, rajoista ja uskomuksista, joita olemme sitkeästi vaalineet. Jos Internet &ndash; ja internetissä tapahtuva markkinoiden uudelleen muovautuminen ovat osoitus tästä. Meidän on paljon parempi olla kehityksen, tekniikan ja teollisuuden uudessa eturintamassa &ndash; kuin siellä vanhassa maailmassa, jossa kaikki aiemmin oppimamme ja ymmärtämämme on syntynyt.</p><p>Mikäli me todella haluamme loistaa ja menestyä yhteiskuntana &ndash; on meidän päästettävä irti myös siitä uskosta, että on järkevää ja merkityksellistä vaalia nettomaksajien ja nettosaajien eroja. Se, että tämän päivän nettomaksajien asema on taloudellisesti turvattu &ndash; tämän päivän teknologian, teollisuuden ja innovaatioiden kautta ei saa olla Suomen suunta vain, koska halutaan pitää kiinni kynsin ja hampain tämän päivän teknologiasta ja teollisuudesta. Tulevaisuuden pitää olla kehitykseltään, arvoiltaan ja edistykseltään parempi meille kaikille, riippumatta siitä &ndash; kuulummeko nettomaksajien vaiko nettosaajien kansanryhmään.</p><p>&nbsp;</p><p>Anttiolavi Salonen</p><p><a href="https://www.mielenkartta.fi/politiikka/">https://www.mielenkartta.fi/politiikka/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nettomaksaja: kansalainen, joka maksaa veroja enemmän kuin saa rahamääräisesti etuuksia ja julkisia palveluita (työssäkäyvät suurituloiset, joilla ei ole lapsia, ovat nettomaksajia).

Nettosaaja: kansalainen, joka maksaa veroja vähemmän kuin saa rahamääräisesti etuuksia ja julkisia palveluita (opiskelijat, työttömät ja pienituloiset ovat nettosaajia)

 

Aihe, joka herättää hirmuisesti tunnelatausta ja erisortin närää kaikissa työnantajapuolen ihmisissä, sekä niissä jotka näissä työpaikoissa työskentelevät työntekijöinä, sekä niissä jotka syystä tai toisesta eivät ole työmarkkinoiden oravanpyörään mukaan lähteneet – on nettomaksajien ja nettosaajien ero.

On varsin tyypillistä tehdä jakoa näiden kahden välillä. Heikommin toimeentulevien, jopa keskiluokkaan kuuluvien kansalaisten osa tässä ajattelumallissa on nettosaajan osuus. Tämä tarkoittaa yhteiskunnallista varallisuuden mukaan tehtyä jakoa siitä, kuinka paljon työllä itsensä elättävä kansalainen maksaa veroina sitä osuutta, jonka yhteiskunnan pyörittäminen edellyttää tulla maksetuksi. Toisinsanoen – mitä vähemmän tienaat, sitä vähemmän otat vastuuta yhteiskunnan talouden rattaista ja ennenkaikkea siitä, että nuo rattaat pyörivät.

 

Keskustelua asian ympärillä pitää käydä ja ennenkaikkea - pitää voida käydä.

Perustelu itsessään ei ole, että koska meillä on nettosaajia ja nettomaksajia, pitää tämän olla kiveenkirjoitettu tilanne.

Tosiasia on, että nettomaksajien ja nettosaajien välisen kuilun kaventamiseksi pitää nähdä vaivaa ja tehdä asioita, tai ongelma – joka kenties tänään ei ole ongelma, muuttuu todellakin ongelmaksi – ja sitten me kaikki kärsimme siitä, jostain sellaisesta  – mitä meidän olisi pitänyt tehdä.

 

RISKIPELIÄ.

 

Ratkaisun löytäminen seuraa hallitsijan asennetta. Tämä on totuus myös puhuttaessa raha – ja talouspolitiikasta. Siinä missä hyvintoimeentulevan osapuolen ”alati kasvava” – menestys on uhattuna, tulevat he tekemään kaikkensa sen eteen, ettei mikään muuttuisi vielä huonommaksi. Tätä perustellaan usein ”yhteisen hyvän” tai ”kaikkien edun” tai ”kansallisten arvojen” mukaisella liturgialla.

On helppoa unohtaa, että kun vaaditaan esimerkiksi Suomen teollisuuden säilyttämistä ”Suomessa” silläkin uhalla, että meiltä loppuu hengitettävä ilma, tai koska rannikkokaupunkimme tullevat jäämään merenpinnan alle ilmastonmuutoksen seurauksien vuoksi – että vaihtoehtoja todellakin on. Nämä vaihtoehdot ovat luonnollisestikin vaativia vaihtoehtoja. Pitää kehittää aivan eri lihaksia, kuin millä ollaan totuttu tulemaan toimeen.

Nämä lihakset tai oikeastaan ”lihakset” sijaitsevat korviemme välissä ja vaativat kantajiltaan muutakin kuin ”lihasmuistia” toimiakseen. Puhun tietenkin aivotyöskentelystä.

Meidän tulevaisuutemme, kaupankäynnin, teknologian ja teollisuuden saralla on kahdella tapaa poikkeuksellinen; joko me todella lähdemme kehittämään ja kehittymään kansakuntana ja tekniikan saralla etulinjassa kulkevana jälkiteollisena yhteiskuntana tekniikkaa, tai sitten me päädymme kilpailemaan halpatuotantoa jo valmiiksi tarjoavien maiden kanssa halpatuotannon helmistä.

 

Viimeisimmän vaihtoehdon kanssa tilanne tulee vaikuttamaan niin, että halpatuotannon tuottajat kyllä menestyvät (myös suomessa) mutta palkat ja palveluiden laatu heikkenee. Tämä johtuu suoraan siitä, että halpatuotanto on halpaa tuottaa – halpojen kustannusten ja heikkolaatuisten tuotteiden kovan menekin vuoksi. Ja koska palkat tulevat putoamaan kilpailussa muiden halpatuotannon maiden kanssa, ei palkalla saada ostettua mitään muuta kuin halpaa ja heikkolaatuista (työntekijäkustannukset/materiaalikustannukset).

Tästä johtuen nettomaksajien tilanne pysyy kohtuullisena, ellei hyvänä – mutta rajallisesti. Seuraavaksi käsissämme on Taloudellinen stagnaatio tai taloudellinen pysähtyneisyys  eli yksinkertaisesti stagnaatio, joka tarkoittaa pitkä-aikaista jaksoa jolloin taloudellinen kasvu on hidasta. Taloudellinen kasvu mitataan tavallisesti BKT:n kasvun perusteella.

Tämä taas tulee johtamaan halpatuotannon määrälliseen lisääntymiseen ja markkinavarmojen ratkaisujen tekemiseen – mikä itsessään on perusteltua, mutta samaan aikaan kansantaloudelle todellista myrkkyä; tuotantoa ei uskalleta kehittää siellä, missä tuotantoa pitäisi kehittää, eli tuotekehityksen saralla – vaan pysytään pääasiassa varmassa massatuotannossa. Joka kylläkin tarjoaa voittoa omistajilleen – vaikkakin sitten ajassa mitattuna rajallisesti.

Lopputulos on, että kehitys muuttuu vähitellen markkinoiden perässä laahaavaksi, eikä edes etäisesti markkinoita luovaksi kehitykseksi.

 

Lopuksi

Tuotanto itsessään monisyinen juttu. Sen kanssa pitää voida laskelmoida, pitää voida luoda uutta, mutta myös säilyttää jotain vanhaa. Markkinatalouden näkökulmasta asiaa ei voida kuitenkaan ihan näin yksiselitteisesti. Meidän pitää uskaltaa hypätä ulos niistä malleista, joissa meillä on hyvä ja turvallinen olla. Pitää uskaltaa luoda uutta ja nähdä vanha sellaisena, josta voidaan jotain oppia. Vanhaan maailmaan ja vanhan maailman kultaisiin päiviin ei voida kuitenkaan takertua. Ne ovat osa menneisyyttämme ja tärkeää perinnettä matkalla tulevaisuuteen. Tulevaisuus itsessään ei kuitenkaan koskaan saavuta meitä, mikäli emme uskalla irroittaa niistä käytännön malleista, rajoista ja uskomuksista, joita olemme sitkeästi vaalineet. Jos Internet – ja internetissä tapahtuva markkinoiden uudelleen muovautuminen ovat osoitus tästä. Meidän on paljon parempi olla kehityksen, tekniikan ja teollisuuden uudessa eturintamassa – kuin siellä vanhassa maailmassa, jossa kaikki aiemmin oppimamme ja ymmärtämämme on syntynyt.

Mikäli me todella haluamme loistaa ja menestyä yhteiskuntana – on meidän päästettävä irti myös siitä uskosta, että on järkevää ja merkityksellistä vaalia nettomaksajien ja nettosaajien eroja. Se, että tämän päivän nettomaksajien asema on taloudellisesti turvattu – tämän päivän teknologian, teollisuuden ja innovaatioiden kautta ei saa olla Suomen suunta vain, koska halutaan pitää kiinni kynsin ja hampain tämän päivän teknologiasta ja teollisuudesta. Tulevaisuuden pitää olla kehitykseltään, arvoiltaan ja edistykseltään parempi meille kaikille, riippumatta siitä – kuulummeko nettomaksajien vaiko nettosaajien kansanryhmään.

 

Anttiolavi Salonen

https://www.mielenkartta.fi/politiikka/

]]>
0 http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276286-nettomaksajista-ja-nettosaajista#comments Kokoomus Nettomaksaja Persut Teollisuus Verotus Tue, 21 May 2019 13:18:23 +0000 Anttiolavi Salonen http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276286-nettomaksajista-ja-nettosaajista
Keskustan kynnyskysymys - miten selkäranka taipuu? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275973-keskustan-kynnyskysymys-miten-selkaranka-taipuu <p>Säätytalolla neuvotellaan parhaillaan SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n yhteisen hallituksen muodostamisesta alkaneelle vaalikaudelle. Koska kysymyksessä on viiden puolueen koalitio, voi yhteisen näkemyksen löytäminen esimerkiksi verotuksessa aikaan olla vaikeaa.</p><p>Keskusta antoi hallituksenmuodostaja Antti Rinteelle kymmenen kynnyskysymyksen listan ennen lähtemistään säätytalolle. Yksi niistä oli:&quot; Yrittäjien ja yritysten verotusta ei saa kiristää. Teollisuuden toimintaedellytyksiä ei saa heikentää&quot;. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kävi tänään säätytalolla kuultavana. Kaukoranta kertoi SAK:n näkemyksen siitä, mihin suuntaan Suomen verotusta tulisi nyt viedä. Alla Uuden Suomen artikkeli asiasta.</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280163-sak-iski-miljardin-esityksen-poytaan-saatytalolla-tama-lista-sai-kokoomuksen" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280163-sak-iski-miljardin-esityksen-poytaan-saatytalolla-tama-lista-sai-kokoomuksen">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280163-sak-iski-miljardin-esityksen-poy...</a></p><p>Näin puolestaan SDP ja vasemmistoliitto kertoivat omista veronäkemyksistään ennen vaaleja.</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/248803-nain-sdp-tiukentaisi-verotusta-rinteen-vero-ohjelma-odotettua-maltillisempi" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/248803-nain-sdp-tiukentaisi-verotusta-rinteen-vero-ohjelma-odotettua-maltillisempi">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/248803-nain-sdp-tiukentaisi-verotusta-r...</a></p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/274587-verotetaan-kaikkea-omaisuutta-jota-ei-nyt-veroteta-vasemmistoliitto-sanoo-suoraan" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/274587-verotetaan-kaikkea-omaisuutta-jota-ei-nyt-veroteta-vasemmistoliitto-sanoo-suoraan">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/274587-verotetaan-kaikkea-omaisuutta-jo...</a></p><p>Tietysti nyt neuvotellaan monipuoluehallituksesta, jossa jokainen osapuoli joutuu omista tavoitteistaan osittain luopumaan. Mutta miten käy keskustan kynnyskysymyksen, josta puolue ennen neuvotteluihin lähtöään kertoi pitävänsä tiukasti kiinni?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Säätytalolla neuvotellaan parhaillaan SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n yhteisen hallituksen muodostamisesta alkaneelle vaalikaudelle. Koska kysymyksessä on viiden puolueen koalitio, voi yhteisen näkemyksen löytäminen esimerkiksi verotuksessa aikaan olla vaikeaa.

Keskusta antoi hallituksenmuodostaja Antti Rinteelle kymmenen kynnyskysymyksen listan ennen lähtemistään säätytalolle. Yksi niistä oli:" Yrittäjien ja yritysten verotusta ei saa kiristää. Teollisuuden toimintaedellytyksiä ei saa heikentää". SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kävi tänään säätytalolla kuultavana. Kaukoranta kertoi SAK:n näkemyksen siitä, mihin suuntaan Suomen verotusta tulisi nyt viedä. Alla Uuden Suomen artikkeli asiasta.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280163-sak-iski-miljardin-esityksen-poytaan-saatytalolla-tama-lista-sai-kokoomuksen

Näin puolestaan SDP ja vasemmistoliitto kertoivat omista veronäkemyksistään ennen vaaleja.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/248803-nain-sdp-tiukentaisi-verotusta-rinteen-vero-ohjelma-odotettua-maltillisempi

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/274587-verotetaan-kaikkea-omaisuutta-jota-ei-nyt-veroteta-vasemmistoliitto-sanoo-suoraan

Tietysti nyt neuvotellaan monipuoluehallituksesta, jossa jokainen osapuoli joutuu omista tavoitteistaan osittain luopumaan. Mutta miten käy keskustan kynnyskysymyksen, josta puolue ennen neuvotteluihin lähtöään kertoi pitävänsä tiukasti kiinni?

 

]]>
88 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275973-keskustan-kynnyskysymys-miten-selkaranka-taipuu#comments Hallitusneuvottelut 2019 Keskusta Verotus Tue, 14 May 2019 15:36:33 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275973-keskustan-kynnyskysymys-miten-selkaranka-taipuu
Menot rahoittavat itsensä http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275848-menot-rahoittavat-itsensa <p>&rdquo;Eli vappusatanen jollakin ohjelmalla toteutettuna ensi kaudella, hoitajamitoitus, sitten on tulevaisuusinvestointeja, jotka maksavat itsensä takaisin ensi vaalikaudella, Rinne sanoi ja viittasi oppivelvollisuusiän pidentämiseen ja varhaiskasvatuksen maksuttomuuden laajentamiseen&rdquo;.</p><p>Näinhän se menee. Menot maksavat itsensä. Olen itsekin huomannut sen. Kun käyn Prismassa, niin kassalle jättämäni rahat palautetaan minulle ulko-ovella.</p><p>SDP ja Keskusta (Maalaisliitto) ovat olleet asialla, kun julkinen sektori on Suomessa kasvanut yhdeksi maailman suurimmista. Varsinainen läpimurto tehtiin 1970-luvulla Sorsan ja Virolaisen hallituksen aikana, kun menot ja veroaste hypähtivät muutamassa vuodessa usealla prosentilla ylöspäin (tarkemmin sanoen 33 prosentista 42 prosenttiin suhteessa kokonaistuotannon arvoon, ks. vanha blogikirjoitukseni). Ja aina kun menot on saatu kiskottua ylös, siellä ne pysyvät. Puolueet ovat olleet mestareita jakamaan rahaa omille kannattajilleen; veronmaksajista ei sen sijaan ole kannettu suurempaa huolta.</p><p>Ja sama meno varmaan jatkuu tulevaisuudessakin, jos kaakun jaosta päästään sopimukseen. Vasemmisto ja Vihreät eivät taatusti pane vastaan, jos kyse on julkisten menojen kasvattamisesta. Jos ette usko menojen kasvuun, käykää vaikka katsomassa SDP:n vaaliohjelmaa. Hämmästyksekseni huomasin, että tekstissä oli peräti kaksi &rdquo;vähentää&rdquo; sanaa, mutta sitten huomasin, että kyse olikin fosforimäärän ja köyhyyden vähentämisestä&rdquo;. Muuten verbien sisältö oli sitä tuttua ja turvallista (lisätään, kehitetään, parannetaan). Älkää turhaan hakeko &rdquo;leikkauksia&rdquo;, &rdquo;supistuksia&rdquo; tai muita vastenmielisiä ilmaisuja.</p><p>Toki SDP:n vaihtoehtobudjetissa hieman raotetaan veronkorotusten yhteistä linjaa: pääomatuloveroihin pari pinnaa lisää, yli 90&nbsp;000 euroa tienaaville lisävero (samaan tyyliin kuin Ranskassa Francois Hollandin aikana kokeiltu rikkaiden rangaistusvero) ja tietenkin kiinteistöveroon rutkasti lisää. Asuminenhan on liian halpaa Suomessa. Yhteisöverosta tietenkin pois kaikki vähennykset. Jonkinlaisena täkynä ohjelmassa oli yleishyödyllisille yhteisöille suunnattu vero, joka kuitenkin olisi lähinnä symbolinen (ja rokottaisi Hakaniemen miljardiomaisuutta vain pari miljoonalla).</p><p>En ole nähnyt ainuttakaan uskottavaa analyysiä, jossa näytettäisiin, että julkiset menot rahoittaisivat itsensä olivat ne nimeltään tai imagoltaan miten hyviä tahansa. Ainoa asia saattaisi rahoittaa itsensä on yhtiövero, jonka fiskaalisia ja taloudellisia vaikutuksia on tosin erityisen hankala ennakoida (ks. Barro). Yksi mielenkiintoinen kokeilu on Donald Trumpin verouudistus, jossa liittovaltion yhteisövero laskettiin 35 prosentista 21 prosenttiin (lukuihin pitää tosin lisätä osavaltiokohtaiset yhtiöverot, jotka nostavat veroastetta runsaalla viidellä prosentilla). Samalla liitovaltion tuloveroasteikkoa kevennettiin maksimissa vajaalla kolmella prosenttiyksiköllä. Kuten tunnettua USA:n taloudella menee hyvin, ja aika yleinen arvio on se, että suurin syy on juuri mainitut veronalennukset (aiheesta ks. esim. alla mainittu Robert Barron kirjoitus). Tulokseen on Suomessa suhtauduttu hyvin happamasti, koska pahinta on tietenkin se, että talous vaikuttaa vääränmerkkisesti Trumpin suosioon.</p><p>Suomessa ei kannata haaveilla veronalennuksista moneen vuoteen. Valtaan ovat tulossa ne, joiden mielestä verot eivät vaikuta lainkaan kielteisesti talouskasvuun vaan itse asiassa kiihdyttävät sitä, koska kiristyvä verotus lisää tasa-arvoa se puolestaan (jollain mystisellä mekanismilla) vaikuttaa positiivisesti kasvuun. Taloustieteen ja erityisesti julkistalouden tieteellinen kirjallisuus on siis yhtä tyhjän kanssa</p><p>Paradoksaalista on se, että ne, jotka pitävät suurinta ääntä koulutuksen ja tutkimuksen tärkeydestä, vähät välittävät tutkimustiedosta ja empiirisistä havainnoista (ks. esim. alla mainitut Kocherlakotan ja Kaplowin kirjat). &nbsp;</p><p>Pahinta ei välttämättä ole edes se, että veroasteet nousevat vaan se, että verotuksesta tulee entistä enemmän kielteisesti tuotantoon vaikuttavaa (&rdquo;distortiivista&rdquo;) sen vuoksi, että veroasteita eivät enää säätele fiskaaliset tai taloudelliset perustelut vaan erilaiset imagotekijät (ilmaston muutos, kestävä kehitys, terveys, taistelu &rdquo;paheita vastaan&rdquo;, jne.). Sille tielle kun lähtee, taloustieteelle voi sanoa hellät jäähyväiset ja keskittyä sosiaalipsykologian opintoihin.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259166-aikansa-kutakin">http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259166-aikansa-kutakin</a></p><p><a href="https://www.project-syndicate.org/commentary/trump-tax-cuts-boost-economic-growth-by-robert-j-barro-2019-04">https://www.project-syndicate.org/commentary/trump-tax-cuts-boost-economic-growth-by-robert-j-barro-2019-04</a></p><p><a href="https://press.princeton.edu/titles/9222.html">https://press.princeton.edu/titles/9222.html</a></p><p><a href="https://press.princeton.edu/titles/8656.html">https://press.princeton.edu/titles/8656.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ”Eli vappusatanen jollakin ohjelmalla toteutettuna ensi kaudella, hoitajamitoitus, sitten on tulevaisuusinvestointeja, jotka maksavat itsensä takaisin ensi vaalikaudella, Rinne sanoi ja viittasi oppivelvollisuusiän pidentämiseen ja varhaiskasvatuksen maksuttomuuden laajentamiseen”.

Näinhän se menee. Menot maksavat itsensä. Olen itsekin huomannut sen. Kun käyn Prismassa, niin kassalle jättämäni rahat palautetaan minulle ulko-ovella.

SDP ja Keskusta (Maalaisliitto) ovat olleet asialla, kun julkinen sektori on Suomessa kasvanut yhdeksi maailman suurimmista. Varsinainen läpimurto tehtiin 1970-luvulla Sorsan ja Virolaisen hallituksen aikana, kun menot ja veroaste hypähtivät muutamassa vuodessa usealla prosentilla ylöspäin (tarkemmin sanoen 33 prosentista 42 prosenttiin suhteessa kokonaistuotannon arvoon, ks. vanha blogikirjoitukseni). Ja aina kun menot on saatu kiskottua ylös, siellä ne pysyvät. Puolueet ovat olleet mestareita jakamaan rahaa omille kannattajilleen; veronmaksajista ei sen sijaan ole kannettu suurempaa huolta.

Ja sama meno varmaan jatkuu tulevaisuudessakin, jos kaakun jaosta päästään sopimukseen. Vasemmisto ja Vihreät eivät taatusti pane vastaan, jos kyse on julkisten menojen kasvattamisesta. Jos ette usko menojen kasvuun, käykää vaikka katsomassa SDP:n vaaliohjelmaa. Hämmästyksekseni huomasin, että tekstissä oli peräti kaksi ”vähentää” sanaa, mutta sitten huomasin, että kyse olikin fosforimäärän ja köyhyyden vähentämisestä”. Muuten verbien sisältö oli sitä tuttua ja turvallista (lisätään, kehitetään, parannetaan). Älkää turhaan hakeko ”leikkauksia”, ”supistuksia” tai muita vastenmielisiä ilmaisuja.

Toki SDP:n vaihtoehtobudjetissa hieman raotetaan veronkorotusten yhteistä linjaa: pääomatuloveroihin pari pinnaa lisää, yli 90 000 euroa tienaaville lisävero (samaan tyyliin kuin Ranskassa Francois Hollandin aikana kokeiltu rikkaiden rangaistusvero) ja tietenkin kiinteistöveroon rutkasti lisää. Asuminenhan on liian halpaa Suomessa. Yhteisöverosta tietenkin pois kaikki vähennykset. Jonkinlaisena täkynä ohjelmassa oli yleishyödyllisille yhteisöille suunnattu vero, joka kuitenkin olisi lähinnä symbolinen (ja rokottaisi Hakaniemen miljardiomaisuutta vain pari miljoonalla).

En ole nähnyt ainuttakaan uskottavaa analyysiä, jossa näytettäisiin, että julkiset menot rahoittaisivat itsensä olivat ne nimeltään tai imagoltaan miten hyviä tahansa. Ainoa asia saattaisi rahoittaa itsensä on yhtiövero, jonka fiskaalisia ja taloudellisia vaikutuksia on tosin erityisen hankala ennakoida (ks. Barro). Yksi mielenkiintoinen kokeilu on Donald Trumpin verouudistus, jossa liittovaltion yhteisövero laskettiin 35 prosentista 21 prosenttiin (lukuihin pitää tosin lisätä osavaltiokohtaiset yhtiöverot, jotka nostavat veroastetta runsaalla viidellä prosentilla). Samalla liitovaltion tuloveroasteikkoa kevennettiin maksimissa vajaalla kolmella prosenttiyksiköllä. Kuten tunnettua USA:n taloudella menee hyvin, ja aika yleinen arvio on se, että suurin syy on juuri mainitut veronalennukset (aiheesta ks. esim. alla mainittu Robert Barron kirjoitus). Tulokseen on Suomessa suhtauduttu hyvin happamasti, koska pahinta on tietenkin se, että talous vaikuttaa vääränmerkkisesti Trumpin suosioon.

Suomessa ei kannata haaveilla veronalennuksista moneen vuoteen. Valtaan ovat tulossa ne, joiden mielestä verot eivät vaikuta lainkaan kielteisesti talouskasvuun vaan itse asiassa kiihdyttävät sitä, koska kiristyvä verotus lisää tasa-arvoa se puolestaan (jollain mystisellä mekanismilla) vaikuttaa positiivisesti kasvuun. Taloustieteen ja erityisesti julkistalouden tieteellinen kirjallisuus on siis yhtä tyhjän kanssa

Paradoksaalista on se, että ne, jotka pitävät suurinta ääntä koulutuksen ja tutkimuksen tärkeydestä, vähät välittävät tutkimustiedosta ja empiirisistä havainnoista (ks. esim. alla mainitut Kocherlakotan ja Kaplowin kirjat).  

Pahinta ei välttämättä ole edes se, että veroasteet nousevat vaan se, että verotuksesta tulee entistä enemmän kielteisesti tuotantoon vaikuttavaa (”distortiivista”) sen vuoksi, että veroasteita eivät enää säätele fiskaaliset tai taloudelliset perustelut vaan erilaiset imagotekijät (ilmaston muutos, kestävä kehitys, terveys, taistelu ”paheita vastaan”, jne.). Sille tielle kun lähtee, taloustieteelle voi sanoa hellät jäähyväiset ja keskittyä sosiaalipsykologian opintoihin.

 

http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259166-aikansa-kutakin

https://www.project-syndicate.org/commentary/trump-tax-cuts-boost-economic-growth-by-robert-j-barro-2019-04

https://press.princeton.edu/titles/9222.html

https://press.princeton.edu/titles/8656.html

]]>
104 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275848-menot-rahoittavat-itsensa#comments Raha Hallitusohjelma Julkiset menot Verotus Sat, 11 May 2019 18:14:48 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275848-menot-rahoittavat-itsensa
Kutistuuko keskiluokka, murtuuko se – vai jaksaako paksusti? http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274992-kutistuuko-keskiluokka-murtuuko-se-vai-jaksaako-paksusti <p><em><strong>Kutistuuko keskiluokka, murtuuko se &ndash; vai jaksaako paksusti?</strong></em></p><p>*</p><p><strong>Keskiluokka &ndash; yhteiskunnan tukipylväs</strong></p><p>Lapsuudessani köyhän pienen evakkotilanniukkaan kotikirjastoon sisältyi ideologispedagoinen teos &rdquo;Koti yhteiskunnan tukipylväs&rdquo;.&nbsp; Historiallis-yhteiskunnallisesti orientoituneena omakotitaloni tuhansittaiseen kirjastoon voisi tänään pätevästi sisältyä kirja nimeltä &rdquo;<strong>Keskiluokka yhteiskunnan tukipylväs</strong>&rdquo;, mikäli sellainen kirja olisi kirjoitettu.&nbsp; Keskiluokka on tärkeä, mutta epäselvä käsitteenä ja monimutkainen ilmiönä. &rdquo;<em>Kaikkihan me nyky-Suomessa olemme keskiluokkaisia</em>&rdquo;.</p><p>Yhteiskunta on yhtä vahva kuin sen keskiluokka, sanotaan. Saksa päätyi niljakkaalle pohjalle ensimmäisen maailmansodan jälkeen kun sodan hävitys, talouspula ja poliittinen polarisaatio nujersi keskiluokan.&nbsp; Venäjän keskiluokkaa tarkkaillaan ja seurataan miten se voi; voimistuuko se ja löytääkö sijansa kvasidemokraattisessa yhteiskunnassa, jossa poliittinen liikkumavara on rajoitettu ja paine sopeutua pitkittyy pitkittymistään.</p><p>Miten menee keskiluokalla?&nbsp;</p><p>*</p><p><strong>Mikä keskiluokka?</strong></p><p>Keskiluokka tarkoittaa sosiologiassa ihmisjoukkoa, joka ei kuulu varakkaaseen yläluokkaan, mutta toisaalta ei myöskään vähävaraiseen alaluokkaan (proletariaattiin).&nbsp; Näin törkeän karkeasti Wikipedia määrittää keskiluokka-käsitteen.&nbsp; Siis negaation kautta: ei tätä eikä tuota, vaan ilmeisesti jotain siltä väliltä.&nbsp;</p><p>Mutta miten keskiluokka voidaan pätevästi määrittää sen itsensä kautta, kuvaamalla ja kertomalla siitä itsestään, keskiluokasta?</p><p>Jo tuo edellä oleva toisten kautta rajaavasti kuvaava määrittely on perin kuvaavaa: keskiluokka on todellakin jotain keskellä olevaa, vaikeasti rajattavaa ja määritettävää.</p><p>*</p><p><strong>Kameleonttimainen keskiluokka</strong></p><p>Helsingin Sanomien 2011 teettämän selvityksen (Wiki käyttää ilmaisua &rdquo;tutkimuksen&rdquo;, mutta tyytykäämme vähemmän vaatimattomaan &rdquo;selvityksen&rdquo; muotoon, vh) mukaan noin 55 % suomalaisista <strong>kokee kuuluvansa keskiluokkaan</strong>.&nbsp; Miten objektiivisena tällaista itseilmaisullista kokemuskertomusta voi pitää?&nbsp; Voiko ihminen &rdquo;kokea kuuluvansa&rdquo; väärään yhteiskuntaluokkaan?&nbsp; Miksei, meidän jokaisen tuttavuuspiirissä on varmastikin joitain, jotka kurottavat korkeammalle tai tyytyvät vaatimattomampaan viiteryhmään, kuin missä itse asiassa ovat? Kerronko esimerkkejä, no jääköön toiseen kertaan.</p><p>Henkilökohtaisen identifioitumisen ohella yleisin tapa määrittää keskiluokka on jakaa väestö tulojen mukaan siipaleisiin ja todeta, että se/<strong>ne keskimmäiset tulonsaajat ovat sitten keskiluokkaa</strong>.&nbsp; Monesti jätetään tarkentamatta, mitä tuloja tarkoitetaan: palkkatuloja, pääomatuloja, tulonsiirroilla ryyditettyjä tuloja, kokonaistuloja, käytettävissä olevia tuloja, kulutustasoja (paljonko rahaa kulutetaan).&nbsp; Yleensä jätetään huomioimatta varallisuus, hankittu, peritty, naitu tai voitettu.</p><p>Ks. lisää Tilastokeskus: <a href="https://www.stat.fi/til/tjt/2016/02/tjt_2016_02_2018-03-23_kat_002_fi.html"><u>https://www.stat.fi/til/tjt/2016/02/tjt_2016_02_2018-03-23_kat_002_fi.html</u></a></p><p>*</p><p>EU ja monet muut tahot pitävät populaation suhteellisen köyhyyden rajana 60 % tuloja keskimääräiseen netto mediaanituloon nähden.&nbsp; Saksalainen Deutche Institut fur Witscheftsforschung (DIW) pitää alarajana hieman korkeampaa, 70 %:n tuloa.&nbsp; Näin ollen Saksassa viime vuosina mediaanituloa vastaava nettoekvivalenttitulo on viime vuosina ollut noin 16.000 euroa yhden hengen talouksissa.&nbsp; Tämä tekee noin 1.300 euroa kuukaudessa. (Wiki).</p><p><strong>Ilta-Sanomat</strong> kirjoitti kesäkuussa 2016, että tiukimpien määritelmien mukaan keskiluokkaan kuuluva ansaitsee 2.062-4.419 euroa kuukaudessa, kun taas löyhemmät määritelmät laajentavat keskiluokan olennaisesti määrältään suuremmaksi 1.768-5.885 euroa kuukaudessa tienaaviin.&nbsp;</p><p>Ilta-Sanomat, 3.6.2016: Katso tulorajat: Kuulutko keskiluokkaan Suomessa? <a href="https://www.is.fi/tyoelama/art-2000001192930.html"><u>https://www.is.fi/tyoelama/art-2000001192930.html</u></a></p><p>Näiden lukujen pohjalta Wiki toteaakin aiheellisesti:</p><p>&rdquo;&hellip;keskiluokkaan kuuluva ihminen ansaitsisi vähintään noin 900 euroa (netto) kuukaudessa.&nbsp; Vahvistamattoman arvion mukaan tällä summalla on vaikea tulla toimeen asumiskustannusten kannalta Saksassakaan.&nbsp; Keskiluokkaan kuuluu näin (ollen) suuri joukko suhteellisen pienituloisia.</p><p><strong>Tilastokeskuksen</strong> mukaan parhaiten tienaavien 10 prosentin joukkoon (ylin desiili) vuonna 2014 pääsi Suomessa&nbsp; 4.911 euron kuukausiansioilla, ja eniten tienaavaan prosenttiin (ylin 1 %) vaadittiin yli 8.4.823 euron ansiot.</p><p>*</p><p><strong>Suomalaisista peräti 68 prosenttia kuuluu keskiluokkaan. </strong></p><p>Keskiluokan tulohaitari on kuitenkin laaja, toteaa Elinkeinoelän valtuuskunnan (<strong>EVA</strong>) vuosi sitten julkaisema selvitys.</p><p>&rdquo;Olivatko kuukausittaiset palkkatulosi toissa vuonna ennen veroja 1&thinsp;900 ja 6&thinsp;400 euron välillä? Jos näin on, kuulut keskiluokkaan&rdquo;, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta.</p><p>Keskiluokkaan kuuluvat käyvät pääsääntöisesti töissä. EVAn mukaan yksinasuvan palkansaajan ansiot ylittävät keskiluokan rajan melkein kaikissa ammateissa kokopäivätöissä. Jos näin&nbsp; on, silloin Petteri Orpon näkemys siitä, että ammattitaitoinen siivooja kuuluu keskiluokkaan, on faktaa.&nbsp; Toisaalta keskiluokkaan voi pudota ja sieltä voi myös nousta &rdquo;yläluokkaan&rdquo;. &ndash; Ja sinne voi nousta . &rdquo;alaluokasta&rdquo;.</p><p>Tätä säätyvaihtoa todella tapahtuu, sillä EVA toteaa:</p><p>&rdquo;Esimerkiksi ylempiin keskituloisiin kuuluvista noin joka toinen vaihtaa tuloluokkaa. Myös alemmista tuloluokista noustaan.<br /><br />&ndash;&thinsp;Kaikkein alimmastakin kymmenyksestä 48 prosenttia vaihtaa tulokymmenystään kolmessa vuodessa ylöspäin, osa jopa ylimpiin kymmenyksiin, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.</p><p>Taloussanomat, 29.5.2018; <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005698604.html"><u>https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005698604.html</u></a></p><p>*</p><p><strong>Tuloluokkien mediaanitulojen kehitys 1995-2016</strong></p><p>Tilastokeskuksen viisijakoinen tulotilasto kertoo käytettävissä olevien rahatulojen kehitys kuluttajaa kohden, euroa/kk, vuoden 2016 hinnoin);</p><p>Mediaanitulot vuonna 1995 &gt; mediaanitulojen nousu vuoteen 2016: prosenttia</p><p><strong>Korkeatuloiset</strong>: 3.302 euroa &gt; mediaanitulot 2016: 4.930 euroa (+ 1.628 &euro;) <strong>49,3 %</strong></p><p><strong>Ylemmät keskituloiset</strong>: 2.337 euroa &gt; 3.402 euroa (+1.065 &euro;) <strong>45,6 %</strong></p><p><strong>Keskimmäiset keskituloiset</strong>: 1.765 euroa &gt; 2.565 euroa (+ 800 &euro;) <strong>45,3 %</strong></p><p><strong>Alemmat keskituloiset</strong>: 1.296 euroa &gt; 1.875 euroa (+ 579 &euro;) <strong>44,7 %</strong></p><p><strong>Matalatuloiset</strong>: 900 euroa &gt; 1.227 euroa (+ 327 &euro;) <strong>36,3 %</strong></p><p>Tuloryhmien 2-5 tulokehitys on suhteellisen tasaista, se osuus 44,7 &ndash; 49,3 %:n haarukkaan, ja erityisesti kolmen keskimmäisen osalta nousuprosentit mahtuvat yhden %-yksikön sisään.</p><p>Alimmassa matalatuloisten tuloluokassa nousu on selvästi loivinta. Sitä osin selittää se, että alin tuloryhmä on tietyllä tapaa läpijuoksuryhmä, mutta vain osittain. Merkittävä joukko ihmisiä syntyy, elää ja kuolee juuri tässä yhdessä ja samassa tuloluokassa.</p><p>*</p><p><strong>Suomessa on Euroopan suurin keskiluokka</strong></p><p>EVA soveltaa OECD:n määritelmää keskiluokasta ja sen mukaan keskiluokkaan kuuluvat kotitaloudet, joissa käytettävissä olevat tulot ovat yli 75 prosenttia, mutta alle 200 prosenttia väestön mediaanitulosta.</p><p>Suomen keskiluokka on yksi Euroopan suurimmista, kun siihen kuuluu peräti <strong>68 prosenttia</strong> suomalaisista, eli <strong>3,7 miljoonaa ihmistä</strong>. Ruotsin keskiluokka on suunnilleen samankokoinen kuin Suomessa, Virossa keskiluokkaan kuuluu 58 prosenttia väestöstä.</p><p>Suomessa matalatuloisia on 26 % väestöstä ja korkeatuloisia 6 %.</p><p><a href="https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005698604.html"><u>https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005698604.html</u></a></p><p>*</p><p><strong>EVA:n &rdquo;Vankistuva keskiluokka&rdquo;</strong></p><p>Keskiluokka on pysynyt Suomessa vahvana.&nbsp; Se on pitänyt hyvin pintansa, vakuuttaa EVA.</p><p>EVA julkaisi vuosi sitten 29.5.2018 &nbsp;&rdquo;EVA Analyysi Vankistuva keskiluokka&rdquo; &ndash;julkaisun, jossa se toteaa:</p><p><strong>Työssäkäynti määrittelee voimakkaasti keskiluokkaa</strong>. Yksinasuvan palkansaajan ansiot ylittävät keskiluokan rajan miltei kaikissa ammateissa kokopäivätyössä. <a href="https://www.eva.fi/blog/2018/05/29/keskiluokka-on-pitanyt-hyvin-pintansa-lue-mita-keskiluokalle-kuuluu/"><u>https://www.eva.fi/blog/2018/05/29/keskiluokka-on-pitanyt-hyvin-pintansa-lue-mita-keskiluokalle-kuuluu/</u></a></p><p><strong><em>Keskiluokkaisuus ei ole pysyvä tila</em></strong>. <em>Liike tuloluokkien välillä</em> on tiiviisti kytköksissä muutoksiin työmarkkinoilla. Kolmen vuoden aikana <em>60 prosenttia suomalaisista vaihtaa tulokymmenystä</em>. Mikä tärkeintä: kaikkein <em>alimmastakin kymmenyksestä 48 prosenttia vaihtaa kolmessa vuodessa tulokymmenystään ylöspäin</em>. (huom.: Alimmasta tulokymmenyksestä ei voi vaihtaa enää alaspäin! sic, vh)</p><p><em>Keskiluokan kasvu näyttää Suomessa olevan kytköksissä heikkoon talouskasvuun</em>. <em>Keskiluokan koko kutistui</em> lähes yhtäjaksoisesti 1990-luvun laman jälkimainingeissa aina vuoteen 2007, kun <em>talouskasvu oli nopeaa.</em> Keskiluokan osuus väestöstä <em>pieneni tuona aikana 75 prosentista 66</em>:en. Kutistuminen päättyi finanssikriisin vuoteen 2008.</p><p>Lue lisää: EVA/Ilkka Haavisto, 29.5.2018: Vankistuva keskiluokka: &nbsp;<a href="https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2018/05/eva_analyysi_no_63.pdf"><u>https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2018/05/eva_analyysi_no_63.pdf</u></a></p><p>*</p><p><strong>Keskiluokkainen työväenluokka &ndash; työväenluokkainen keskiluokka</strong></p><p>Mikäli uskomme tähän, ja miksi emme uskoisi, Suomessa voisi tiivistää asian näin:</p><p>&rdquo;<strong>Suomessa keskiluokka on työväenluokka</strong>. Keskiluokka on Suomen suurin työläisjoukko.&nbsp; Suomessa työläiset ovat varsin keskiluokkaisia.&nbsp; Työläiset itseasiassa muodostavat Suomen työväenluokan&hellip;jne.&rdquo;</p><p>*</p><p>*</p><p><strong>Kaikki ei ole aivan niin kaunista</strong></p><p>kuin edellä EVA ja tilastot kertovat.</p><p>*</p><p><strong>Keskiluokan ahdinko</strong></p><p>OECD:n tuore raportti<strong> &rdquo;Paineen alla &ndash; Keskiluokka puristuksessa&rdquo;</strong></p><p>analysoi keskiluokan työllisyyttä, tuloja, varallisuutta ja hengenmaisemaa.</p><p>Tarkastelukulma on siis laajempi kuin edellä pelkkiin euroihin, tuloihin ja käytettävissä oleviin varoihin keskittynyt tilastokatsaus.</p><p>Raportin lähtökohta on yksinkertainen: Monissa OECD-maissa keskiluokan elintason kasvu on pysähtynyt tai jopa laskenut samaan aikaan, kun muut tuloluokat ovat kerännet lisää tuloja ja vaurautta.</p><p>Vahva keskiluokka on OECD:n mukaan pelastamisen arvoinen, koska se on menestyvän talouden elinehto.&nbsp; Lienee luonnollista, että teollisuusmaiden talousjärjestö tähtää primääristi talouden kasvuun. Sosiologinen ja yhteiskunnallinen tarkastelu lisäisi tuohon ilman muuta yhteiskunnan tasapainoisen kokonaiskehityksen ja ääri-ilmiöiden kasvuedellytysten luonnollisen vähenemisen.&nbsp;</p><p>Raporttia analysoi <strong>Tuomas Niskakangas/HS</strong> 11.4.2019:</p><p>&rdquo;<strong>Keskiluokka pitää yllä kulutusta ja rahoittaa veroillaan koulutusta, terveydenhoitoa ja sosiaaliturvaa</strong>. Vahvan keskiluokan omaavissa valtioissa rikollisuus on vähäisempää, tyytyväisyys elämään on korkeampaa ja poliittiset järjestelmät ovat vakaampia.&rdquo;</p><p>&rdquo;OECD kehottaa valtioiden johtajia puuttumaan tilanteeseen, joka on taloudellisesti ja poliittisesti epäkestävä ja syö ihmisten luottamusta järjestelmään. Keskiluokan pahoinvointi on usein mainittu syynä populististen poliitikkojen nousuun länsimaissa.&rdquo;</p><p>Järjestön mukaan keskiluokan ahdinko tiivistyy kolmeen asiaan, joihin poliitikkojen pitäisi löytää lääkkeet:<br /><br /><strong>1. Epäreiluuden tunne</strong><br /><br />Keskiluokka kokee, että nykyinen sosioekonominen <strong>järjestelmä on epäreilu</strong>. Tätä tukee se, että keskiluokan tulot ovat nousseet paljon hitaammin kuin korkeat tulot yli kolmen vuosikymmenen ajan.</p><p><br />Yhä suurempi osa keskiluokan edustajista kokee, että he <strong>antavat hyvinvointivaltiolle enemmän verotuloina kuin saavat vastineeksi</strong> etuina ja palveluina.<br /><br /><strong>2. Elämän kalleus</strong><br /><br />Keskiluokan elämäntyylin hinta on noussut tuloja nopeammin. Juuri keskiluokkaiseen elämään yhdistettyjen asioiden, kuten <strong>mukavan asumisen, hyvän terveydenhuollon ja kunnon koulutuksen, hinnat ovat nousseet</strong> muita hintoja nopeammin.</p><p><strong>3. Epävarmuuden lisääntyminen</strong><br /><br />Keskiluokka kokee tulevaisuutensa entistä epävarmemmaksi. Huoli digitaalisen vallankumouksen tuhoamista työpaikoista lisääntyy.<br /><br />OECD:n mukaan joka kuudes <strong>keskiluokan työpaikka </strong>on suuressa vaarassa automatisoitua. Tässä suhteessa keskiluokka on melkein samassa veneessä pienituloisten kanssa, joiden työpaikoista joka viides on vaarassa. Suurituloisilla vaarassa on joka kymmenes työpaikka.</p><p>Lue lisää: HS/Tuomas Niskakangas, 11.4.2019; <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000006066098.html"><u>https://www.hs.fi/talous/art-2000006066098.html</u></a></p><p>Niskakangas haastatteli Säästöpankkiryhmän pääekonomisti <strong>Timo Vesalaa</strong> OECD:n raportin pohjalta:</p><p>&rdquo;Työikäinen keskiluokka myös <em>aistii </em>sen, että <em>ajat eivät ole käymässä helpommiksi</em>, Vesala arvioi. <em>Verot syövät jo nyt ison siivun tulojen lisäyksestä</em>, mutta väestön ikääntyminen ja terveydenhoidon kustannusten kasvu <em>lisäävät painetta verojen tai esimerkiksi eläkemaksujen nostamiseen</em>.<br /><br />&rdquo;<strong><em>Epäreiluuden kokemuksen juurisyynä voi olla se, että nämä riskit ovat tulleet ilmeisemmäksi</em></strong>&rdquo;, Vesala sanoo.</p><p>*</p><p>OECD:n raportin mukaan Suomi on yksi maista, joissa <strong>keskiluokan osuus väestöstä on supistunut voimakkaimmin.</strong><br /><br />Keskimäärin OECD-maissa keskiluokkaan kuuluvien kotitalouksien osuus putosi 1980-luvun puolivälistä 2010-luvun <strong>puoliväliin 64 prosentista 61 prosenttiin</strong>.<br /><br /><strong><em>Yli 4,5 prosenttiyksikön supistuminen keskiluokassa nähtiin Suomessa, Israelissa, Saksassa, Luxemburgissa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa</em></strong>. Keskiluokan supistumisesta huolimatta Suomen keskiluokka on yksi teollisuusmaiden suurimmista väestön kokoon nähden.</p><p>Voidaankin kai sanoa:</p><p><strong><em>Kun Keskiluokka Suomessa huolestuu, silloin hyvin suuri osa suomalaisista huolestuu.</em></strong>&nbsp; Tämä huolestuminen ei voi olla heijastumatta maan ja kansan <em>henkiseen ilmapiiriin, elämään ja tulevaisuuden katseeseen.</em>&nbsp; Samalla &ndash; kieltämättä &ndash; sillä on vaikutuksensa myöskin politiikkaan, sen henkeen ja otteisiin?</p><p>*</p><p>Keskiluokka voi Suomessa paljon paremmin kuin 30 vuotta sitten &ndash; <strong><em>onko sen ahdistus siis harhaa?</em></strong></p><p>Näin kysyi HS/Elina Yrjölä, 16.4.2017, haastateltuaan professori <strong>Juha Siltalaa</strong>, tämän tuolloin ilmestyneen teoksen &rdquo;<em>Keskiluokan nousu, lasku ja pelot</em>&rdquo; pohjalta (Otava, 494 s. 2017).&nbsp;</p><p>Siltala kuvaa vakuuttavasti <strong><em>keskiluokkaa, joka tuntee itsensä petetyksi</em></strong>.&nbsp; Yksi jää huomaamatta: keskiluokka on itse ollut vankasti rakentamassa tätä petosta ja hyötymässä siitä.</p><p>Silti Keskiluokka tuntee, että ponnistuksista <em>ei saa oikeudenmukaista palkintoa</em>.&nbsp;</p><p>Siinä se on.&nbsp; Epäreiluuden kalvava tuntu.</p><p><a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005171677.html"><u>https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005171677.html</u></a></p><p>*</p><p>Tämä keskiluokan tilaa ja kehityssuuntia ruotiva katsaus jäisi vajaaksi, ellei käytettävissä olisi tuoreen <strong>Yhteiskuntapolitiikka</strong> &ndash;lehden tuoreinta numeroa 2/2019, ja siinä julkaistua Marja Riihelä &amp; Matti Tuomaala &ndash;yhteistyössä laatimaa artikkelia &rdquo;<strong>Polarisaatiosta ja keskiluokan kuihtumisesta&rdquo;. &nbsp;&ndash; </strong><em>YP, 12.4.2019; <a href="http://www.julkari.fi/handle/10024/137949"><u>http://www.julkari.fi/handle/10024/137949</u></a></em></p><p><strong>Keskiluokan </strong>kukoistuksesta tai ahdingosta puhutaan usein tilana ja ilmiönä, puuttumatta lähemmin sen aihesyihin ja muutostekijöihin.&nbsp; Riihelä &amp; Tuomala taustoittavat analyysinsa tiiviisti mutta kattavasti.</p><p>&rdquo;Työmarkkinoilla tapahtuvasta polarisaatiosta eli teknologisen kehityksen (automaatio, robotisaatio, tekoäly) aiheuttamasta rutiiniluontoisten töiden vähentymisestä on puhuttu pitkään.&nbsp; Tämän seurauksena työllisyys tulisi kasvamaan sekä paremmin palkatuissa ja enemmän koulutusta vaativissa töissä että matalapalkkaisissa palveluammateissa&rdquo;, kun taas lähes puolet työpaikoista tulee korvautumaan parissa vuosikymmenessä (v. 2037 mennessä?).</p><p>Keskipalkkaisten rutiinitehtävien väheneminen koskisi myös koulutettujen ryhmiä.&nbsp;</p><p>Rutiinitöiden katoamisesta kärsisi etenkin keskiluokka, ammattitaitoinen toimihenkilö- ja työntekijäjoukko, joka on aikaisemmin saanut nauttia vakinaisista työsuhteista.&nbsp; Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että myös Suomessa työllisyys on jo polarisoitunut eli keskipalkkaisten työpaikkojen ja rutiinitöiden osuus on vähentynyt.</p><p>Kirjoittajat soveltavat keskiluokan samaan tapaan kuin Atkinson ja Brandolini (2011), eli määrittelivät tulojen suuruusjärjestykseen asetettujen <strong>tulojen perusteella keskiluokaksi keskituloiset 60 % väestöstä.</strong>&nbsp; Silloin pienituloisiksi jää 20 prosenttia ja suurituloisiksi 20 prosenttia väestöstä.&nbsp; Näiden suureiden pitkittäisseurannalla saadaan tulonmuodostuksen ja tulonjaon suhteen omalla tavallaan selkeämpiä vertailulukuja kuin käyttämällä EU:n, DIW:n tai OECD:n prosenttiosuuspohjaisia jakoja.</p><p>Tilastokeskuksen tulonjakoaineistojen pohjalta kirjoittajat toteavat tulo-osuuksien saamien tulojen kehityksestä vuosien 1990-2014 aikana:</p><p>Alimman 20 % tulonsaajaryhmän tulo-osuus aleni 1,8 %;</p><p><em>Keskimmäisen 60 %:n tulo-osuus aleni 2,2 % mutta</em></p><p>Ylimmän 20 %:n tulo-osuus kasvoi 4,0 %.</p><p>*</p><p><strong>Tulojen mukainen keskiluokka</strong></p><p><strong>Tarkastellessaan keskiluokan tulonmuodostuksen muutoksia</strong> soveltamalla keskiluokka-määritettä siten, että siihen kuuluviksi laskettiin ne, joiden tulot olivat vähintään 75 % mediaanitulosta ja ylimmillään ylittivät mediaanitulon 25 %:lla (<strong>tulojen <em>suhde mediaanituloon haarukassa 75-125 %</em></strong>) tutkijat saavat seuraavanlaisen rakennemuutoksen:</p><p>Vuosien 1995-2015 aikaan alle 75 % mediaanitulotasosta ansaitsevien (pienituloisten) väestöosuus <strong>kasvoi peräti 6 prosentti</strong>a.&nbsp;</p><p>Keskituloisten väestöosuus puolestaan <strong>väheni 8 %-yksikköä.</strong></p><p>Suurituloisten osuus (enemmän kuin 125 % mediaanitulosta ansaitsevat) kasvoi 2 %-yksikköä.</p><p>Väestöosuusdet vuonna 2014 olivat:</p><p>Alle 75 % mediaanista ansaitsevia: 25 %</p><p>75-125 % mediaanista ansaitsevia: 46 %</p><p>yli 125 % mediaanista ansaitsevia: 20 %</p><p>*</p><p>Marja Riihelä &amp; Matti Tuomalan tutkimuksen tiivistelmä:</p><p>Havaitaan, että <strong>Suomessa keskiluokan tuloasema on heikentynyt ja keskituloisten väestöosuus on pienentynyt</strong> ekvivalentilla (pääluvunmukaisella) käytettävissä olevilla tuloilla mitattuna, kun keskiluokka määritellään ryhmäksi, joiden tulot ovat 75-125 prosenttia mediaanituloista.</p><p><em>Tuloilla arvioiden keskiluokka on siis kutistunut. </em></p><p>Sosioekonomisissa pääluokissa keskiluokan koko tällä tavalla tuloilla määriteltynä on pienentynyt.</p><p>Tosin ylimpien toimihenkilöiden kohdalla muutos on ollut kuitenkin olematonta.&nbsp; Erityisesti yrittäjien kohdalla todennäköisyys, että tulot ovat yli 25 % mediaanitulosta, on kasavanut.&nbsp;</p><p>Edelleen todetaan, että vaikka korkeatasoisen koulutuksen saaneiden työtulot ovat keskimäärin korkeampia kuin muiden, heitä on yhä enemmän myös mediaanin alapuolella.&nbsp; Koulutustaso ei siis yksin takaa hyvää työtulojen tasoa.</p><p>Lopuksi tutkijat arvioivat syy-tekijöiden osuutta polarisaatiossa:</p><p>Missä määrin tulojen/kulutusmenojen/varallisuuden polarisaatio heijastelee teknologian murrosta ja missä määrin niissä ilmenee verotuksen ja tulonsiirtojen kautta tapahtuva varallisuuden uudelleenjako?</p><p>Tästä kausaliteetista on todisteita toistaiseksi enemmän jälkimmäistä &ndash; eli uudelleenjaosta. Teknologiamurroksen vaikutukset ovat niin läpikäyviä, moninaisia ja moneen suuntaan vaikuttavia, että niiden suora vaikutus tulonmudostukseen ja siten keskiluokan asemaan jää tulevien perustavien tutkimusten varaan.</p><p>*</p><p>&nbsp;*</p><p>Alussa mainittu kotini kirja: Koti yhteiskunnan tukipylväs mainitaan täällä;</p><p><a href="http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2013/01/kotikasvatuksesta-osa-4.html"><u>http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2013/01/kotikasvatuksesta-osa-4.html</u></a></p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kutistuuko keskiluokka, murtuuko se – vai jaksaako paksusti?

*

Keskiluokka – yhteiskunnan tukipylväs

Lapsuudessani köyhän pienen evakkotilanniukkaan kotikirjastoon sisältyi ideologispedagoinen teos ”Koti yhteiskunnan tukipylväs”.  Historiallis-yhteiskunnallisesti orientoituneena omakotitaloni tuhansittaiseen kirjastoon voisi tänään pätevästi sisältyä kirja nimeltä ”Keskiluokka yhteiskunnan tukipylväs”, mikäli sellainen kirja olisi kirjoitettu.  Keskiluokka on tärkeä, mutta epäselvä käsitteenä ja monimutkainen ilmiönä. ”Kaikkihan me nyky-Suomessa olemme keskiluokkaisia”.

Yhteiskunta on yhtä vahva kuin sen keskiluokka, sanotaan. Saksa päätyi niljakkaalle pohjalle ensimmäisen maailmansodan jälkeen kun sodan hävitys, talouspula ja poliittinen polarisaatio nujersi keskiluokan.  Venäjän keskiluokkaa tarkkaillaan ja seurataan miten se voi; voimistuuko se ja löytääkö sijansa kvasidemokraattisessa yhteiskunnassa, jossa poliittinen liikkumavara on rajoitettu ja paine sopeutua pitkittyy pitkittymistään.

Miten menee keskiluokalla? 

*

Mikä keskiluokka?

Keskiluokka tarkoittaa sosiologiassa ihmisjoukkoa, joka ei kuulu varakkaaseen yläluokkaan, mutta toisaalta ei myöskään vähävaraiseen alaluokkaan (proletariaattiin).  Näin törkeän karkeasti Wikipedia määrittää keskiluokka-käsitteen.  Siis negaation kautta: ei tätä eikä tuota, vaan ilmeisesti jotain siltä väliltä. 

Mutta miten keskiluokka voidaan pätevästi määrittää sen itsensä kautta, kuvaamalla ja kertomalla siitä itsestään, keskiluokasta?

Jo tuo edellä oleva toisten kautta rajaavasti kuvaava määrittely on perin kuvaavaa: keskiluokka on todellakin jotain keskellä olevaa, vaikeasti rajattavaa ja määritettävää.

*

Kameleonttimainen keskiluokka

Helsingin Sanomien 2011 teettämän selvityksen (Wiki käyttää ilmaisua ”tutkimuksen”, mutta tyytykäämme vähemmän vaatimattomaan ”selvityksen” muotoon, vh) mukaan noin 55 % suomalaisista kokee kuuluvansa keskiluokkaan.  Miten objektiivisena tällaista itseilmaisullista kokemuskertomusta voi pitää?  Voiko ihminen ”kokea kuuluvansa” väärään yhteiskuntaluokkaan?  Miksei, meidän jokaisen tuttavuuspiirissä on varmastikin joitain, jotka kurottavat korkeammalle tai tyytyvät vaatimattomampaan viiteryhmään, kuin missä itse asiassa ovat? Kerronko esimerkkejä, no jääköön toiseen kertaan.

Henkilökohtaisen identifioitumisen ohella yleisin tapa määrittää keskiluokka on jakaa väestö tulojen mukaan siipaleisiin ja todeta, että se/ne keskimmäiset tulonsaajat ovat sitten keskiluokkaa.  Monesti jätetään tarkentamatta, mitä tuloja tarkoitetaan: palkkatuloja, pääomatuloja, tulonsiirroilla ryyditettyjä tuloja, kokonaistuloja, käytettävissä olevia tuloja, kulutustasoja (paljonko rahaa kulutetaan).  Yleensä jätetään huomioimatta varallisuus, hankittu, peritty, naitu tai voitettu.

Ks. lisää Tilastokeskus: https://www.stat.fi/til/tjt/2016/02/tjt_2016_02_2018-03-23_kat_002_fi.html

*

EU ja monet muut tahot pitävät populaation suhteellisen köyhyyden rajana 60 % tuloja keskimääräiseen netto mediaanituloon nähden.  Saksalainen Deutche Institut fur Witscheftsforschung (DIW) pitää alarajana hieman korkeampaa, 70 %:n tuloa.  Näin ollen Saksassa viime vuosina mediaanituloa vastaava nettoekvivalenttitulo on viime vuosina ollut noin 16.000 euroa yhden hengen talouksissa.  Tämä tekee noin 1.300 euroa kuukaudessa. (Wiki).

Ilta-Sanomat kirjoitti kesäkuussa 2016, että tiukimpien määritelmien mukaan keskiluokkaan kuuluva ansaitsee 2.062-4.419 euroa kuukaudessa, kun taas löyhemmät määritelmät laajentavat keskiluokan olennaisesti määrältään suuremmaksi 1.768-5.885 euroa kuukaudessa tienaaviin. 

Ilta-Sanomat, 3.6.2016: Katso tulorajat: Kuulutko keskiluokkaan Suomessa? https://www.is.fi/tyoelama/art-2000001192930.html

Näiden lukujen pohjalta Wiki toteaakin aiheellisesti:

”…keskiluokkaan kuuluva ihminen ansaitsisi vähintään noin 900 euroa (netto) kuukaudessa.  Vahvistamattoman arvion mukaan tällä summalla on vaikea tulla toimeen asumiskustannusten kannalta Saksassakaan.  Keskiluokkaan kuuluu näin (ollen) suuri joukko suhteellisen pienituloisia.

Tilastokeskuksen mukaan parhaiten tienaavien 10 prosentin joukkoon (ylin desiili) vuonna 2014 pääsi Suomessa  4.911 euron kuukausiansioilla, ja eniten tienaavaan prosenttiin (ylin 1 %) vaadittiin yli 8.4.823 euron ansiot.

*

Suomalaisista peräti 68 prosenttia kuuluu keskiluokkaan.

Keskiluokan tulohaitari on kuitenkin laaja, toteaa Elinkeinoelän valtuuskunnan (EVA) vuosi sitten julkaisema selvitys.

”Olivatko kuukausittaiset palkkatulosi toissa vuonna ennen veroja 1 900 ja 6 400 euron välillä? Jos näin on, kuulut keskiluokkaan”, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta.

Keskiluokkaan kuuluvat käyvät pääsääntöisesti töissä. EVAn mukaan yksinasuvan palkansaajan ansiot ylittävät keskiluokan rajan melkein kaikissa ammateissa kokopäivätöissä. Jos näin  on, silloin Petteri Orpon näkemys siitä, että ammattitaitoinen siivooja kuuluu keskiluokkaan, on faktaa.  Toisaalta keskiluokkaan voi pudota ja sieltä voi myös nousta ”yläluokkaan”. – Ja sinne voi nousta . ”alaluokasta”.

Tätä säätyvaihtoa todella tapahtuu, sillä EVA toteaa:

”Esimerkiksi ylempiin keskituloisiin kuuluvista noin joka toinen vaihtaa tuloluokkaa. Myös alemmista tuloluokista noustaan.

– Kaikkein alimmastakin kymmenyksestä 48 prosenttia vaihtaa tulokymmenystään kolmessa vuodessa ylöspäin, osa jopa ylimpiin kymmenyksiin, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Taloussanomat, 29.5.2018; https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005698604.html

*

Tuloluokkien mediaanitulojen kehitys 1995-2016

Tilastokeskuksen viisijakoinen tulotilasto kertoo käytettävissä olevien rahatulojen kehitys kuluttajaa kohden, euroa/kk, vuoden 2016 hinnoin);

Mediaanitulot vuonna 1995 > mediaanitulojen nousu vuoteen 2016: prosenttia

Korkeatuloiset: 3.302 euroa > mediaanitulot 2016: 4.930 euroa (+ 1.628 €) 49,3 %

Ylemmät keskituloiset: 2.337 euroa > 3.402 euroa (+1.065 €) 45,6 %

Keskimmäiset keskituloiset: 1.765 euroa > 2.565 euroa (+ 800 €) 45,3 %

Alemmat keskituloiset: 1.296 euroa > 1.875 euroa (+ 579 €) 44,7 %

Matalatuloiset: 900 euroa > 1.227 euroa (+ 327 €) 36,3 %

Tuloryhmien 2-5 tulokehitys on suhteellisen tasaista, se osuus 44,7 – 49,3 %:n haarukkaan, ja erityisesti kolmen keskimmäisen osalta nousuprosentit mahtuvat yhden %-yksikön sisään.

Alimmassa matalatuloisten tuloluokassa nousu on selvästi loivinta. Sitä osin selittää se, että alin tuloryhmä on tietyllä tapaa läpijuoksuryhmä, mutta vain osittain. Merkittävä joukko ihmisiä syntyy, elää ja kuolee juuri tässä yhdessä ja samassa tuloluokassa.

*

Suomessa on Euroopan suurin keskiluokka

EVA soveltaa OECD:n määritelmää keskiluokasta ja sen mukaan keskiluokkaan kuuluvat kotitaloudet, joissa käytettävissä olevat tulot ovat yli 75 prosenttia, mutta alle 200 prosenttia väestön mediaanitulosta.

Suomen keskiluokka on yksi Euroopan suurimmista, kun siihen kuuluu peräti 68 prosenttia suomalaisista, eli 3,7 miljoonaa ihmistä. Ruotsin keskiluokka on suunnilleen samankokoinen kuin Suomessa, Virossa keskiluokkaan kuuluu 58 prosenttia väestöstä.

Suomessa matalatuloisia on 26 % väestöstä ja korkeatuloisia 6 %.

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005698604.html

*

EVA:n ”Vankistuva keskiluokka”

Keskiluokka on pysynyt Suomessa vahvana.  Se on pitänyt hyvin pintansa, vakuuttaa EVA.

EVA julkaisi vuosi sitten 29.5.2018  ”EVA Analyysi Vankistuva keskiluokka” –julkaisun, jossa se toteaa:

Työssäkäynti määrittelee voimakkaasti keskiluokkaa. Yksinasuvan palkansaajan ansiot ylittävät keskiluokan rajan miltei kaikissa ammateissa kokopäivätyössä. https://www.eva.fi/blog/2018/05/29/keskiluokka-on-pitanyt-hyvin-pintansa-lue-mita-keskiluokalle-kuuluu/

Keskiluokkaisuus ei ole pysyvä tila. Liike tuloluokkien välillä on tiiviisti kytköksissä muutoksiin työmarkkinoilla. Kolmen vuoden aikana 60 prosenttia suomalaisista vaihtaa tulokymmenystä. Mikä tärkeintä: kaikkein alimmastakin kymmenyksestä 48 prosenttia vaihtaa kolmessa vuodessa tulokymmenystään ylöspäin. (huom.: Alimmasta tulokymmenyksestä ei voi vaihtaa enää alaspäin! sic, vh)

Keskiluokan kasvu näyttää Suomessa olevan kytköksissä heikkoon talouskasvuun. Keskiluokan koko kutistui lähes yhtäjaksoisesti 1990-luvun laman jälkimainingeissa aina vuoteen 2007, kun talouskasvu oli nopeaa. Keskiluokan osuus väestöstä pieneni tuona aikana 75 prosentista 66:en. Kutistuminen päättyi finanssikriisin vuoteen 2008.

Lue lisää: EVA/Ilkka Haavisto, 29.5.2018: Vankistuva keskiluokka:  https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2018/05/eva_analyysi_no_63.pdf

*

Keskiluokkainen työväenluokka – työväenluokkainen keskiluokka

Mikäli uskomme tähän, ja miksi emme uskoisi, Suomessa voisi tiivistää asian näin:

Suomessa keskiluokka on työväenluokka. Keskiluokka on Suomen suurin työläisjoukko.  Suomessa työläiset ovat varsin keskiluokkaisia.  Työläiset itseasiassa muodostavat Suomen työväenluokan…jne.”

*

*

Kaikki ei ole aivan niin kaunista

kuin edellä EVA ja tilastot kertovat.

*

Keskiluokan ahdinko

OECD:n tuore raportti ”Paineen alla – Keskiluokka puristuksessa”

analysoi keskiluokan työllisyyttä, tuloja, varallisuutta ja hengenmaisemaa.

Tarkastelukulma on siis laajempi kuin edellä pelkkiin euroihin, tuloihin ja käytettävissä oleviin varoihin keskittynyt tilastokatsaus.

Raportin lähtökohta on yksinkertainen: Monissa OECD-maissa keskiluokan elintason kasvu on pysähtynyt tai jopa laskenut samaan aikaan, kun muut tuloluokat ovat kerännet lisää tuloja ja vaurautta.

Vahva keskiluokka on OECD:n mukaan pelastamisen arvoinen, koska se on menestyvän talouden elinehto.  Lienee luonnollista, että teollisuusmaiden talousjärjestö tähtää primääristi talouden kasvuun. Sosiologinen ja yhteiskunnallinen tarkastelu lisäisi tuohon ilman muuta yhteiskunnan tasapainoisen kokonaiskehityksen ja ääri-ilmiöiden kasvuedellytysten luonnollisen vähenemisen. 

Raporttia analysoi Tuomas Niskakangas/HS 11.4.2019:

Keskiluokka pitää yllä kulutusta ja rahoittaa veroillaan koulutusta, terveydenhoitoa ja sosiaaliturvaa. Vahvan keskiluokan omaavissa valtioissa rikollisuus on vähäisempää, tyytyväisyys elämään on korkeampaa ja poliittiset järjestelmät ovat vakaampia.”

”OECD kehottaa valtioiden johtajia puuttumaan tilanteeseen, joka on taloudellisesti ja poliittisesti epäkestävä ja syö ihmisten luottamusta järjestelmään. Keskiluokan pahoinvointi on usein mainittu syynä populististen poliitikkojen nousuun länsimaissa.”

Järjestön mukaan keskiluokan ahdinko tiivistyy kolmeen asiaan, joihin poliitikkojen pitäisi löytää lääkkeet:

1. Epäreiluuden tunne

Keskiluokka kokee, että nykyinen sosioekonominen järjestelmä on epäreilu. Tätä tukee se, että keskiluokan tulot ovat nousseet paljon hitaammin kuin korkeat tulot yli kolmen vuosikymmenen ajan.


Yhä suurempi osa keskiluokan edustajista kokee, että he antavat hyvinvointivaltiolle enemmän verotuloina kuin saavat vastineeksi etuina ja palveluina.

2. Elämän kalleus

Keskiluokan elämäntyylin hinta on noussut tuloja nopeammin. Juuri keskiluokkaiseen elämään yhdistettyjen asioiden, kuten mukavan asumisen, hyvän terveydenhuollon ja kunnon koulutuksen, hinnat ovat nousseet muita hintoja nopeammin.

3. Epävarmuuden lisääntyminen

Keskiluokka kokee tulevaisuutensa entistä epävarmemmaksi. Huoli digitaalisen vallankumouksen tuhoamista työpaikoista lisääntyy.

OECD:n mukaan joka kuudes keskiluokan työpaikka on suuressa vaarassa automatisoitua. Tässä suhteessa keskiluokka on melkein samassa veneessä pienituloisten kanssa, joiden työpaikoista joka viides on vaarassa. Suurituloisilla vaarassa on joka kymmenes työpaikka.

Lue lisää: HS/Tuomas Niskakangas, 11.4.2019; https://www.hs.fi/talous/art-2000006066098.html

Niskakangas haastatteli Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesalaa OECD:n raportin pohjalta:

”Työikäinen keskiluokka myös aistii sen, että ajat eivät ole käymässä helpommiksi, Vesala arvioi. Verot syövät jo nyt ison siivun tulojen lisäyksestä, mutta väestön ikääntyminen ja terveydenhoidon kustannusten kasvu lisäävät painetta verojen tai esimerkiksi eläkemaksujen nostamiseen.

Epäreiluuden kokemuksen juurisyynä voi olla se, että nämä riskit ovat tulleet ilmeisemmäksi”, Vesala sanoo.

*

OECD:n raportin mukaan Suomi on yksi maista, joissa keskiluokan osuus väestöstä on supistunut voimakkaimmin.

Keskimäärin OECD-maissa keskiluokkaan kuuluvien kotitalouksien osuus putosi 1980-luvun puolivälistä 2010-luvun puoliväliin 64 prosentista 61 prosenttiin.

Yli 4,5 prosenttiyksikön supistuminen keskiluokassa nähtiin Suomessa, Israelissa, Saksassa, Luxemburgissa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Keskiluokan supistumisesta huolimatta Suomen keskiluokka on yksi teollisuusmaiden suurimmista väestön kokoon nähden.

Voidaankin kai sanoa:

Kun Keskiluokka Suomessa huolestuu, silloin hyvin suuri osa suomalaisista huolestuu.  Tämä huolestuminen ei voi olla heijastumatta maan ja kansan henkiseen ilmapiiriin, elämään ja tulevaisuuden katseeseen.  Samalla – kieltämättä – sillä on vaikutuksensa myöskin politiikkaan, sen henkeen ja otteisiin?

*

Keskiluokka voi Suomessa paljon paremmin kuin 30 vuotta sitten – onko sen ahdistus siis harhaa?

Näin kysyi HS/Elina Yrjölä, 16.4.2017, haastateltuaan professori Juha Siltalaa, tämän tuolloin ilmestyneen teoksen ”Keskiluokan nousu, lasku ja pelot” pohjalta (Otava, 494 s. 2017). 

Siltala kuvaa vakuuttavasti keskiluokkaa, joka tuntee itsensä petetyksi.  Yksi jää huomaamatta: keskiluokka on itse ollut vankasti rakentamassa tätä petosta ja hyötymässä siitä.

Silti Keskiluokka tuntee, että ponnistuksista ei saa oikeudenmukaista palkintoa

Siinä se on.  Epäreiluuden kalvava tuntu.

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005171677.html

*

Tämä keskiluokan tilaa ja kehityssuuntia ruotiva katsaus jäisi vajaaksi, ellei käytettävissä olisi tuoreen Yhteiskuntapolitiikka –lehden tuoreinta numeroa 2/2019, ja siinä julkaistua Marja Riihelä & Matti Tuomaala –yhteistyössä laatimaa artikkelia ”Polarisaatiosta ja keskiluokan kuihtumisesta”.  – YP, 12.4.2019; http://www.julkari.fi/handle/10024/137949

Keskiluokan kukoistuksesta tai ahdingosta puhutaan usein tilana ja ilmiönä, puuttumatta lähemmin sen aihesyihin ja muutostekijöihin.  Riihelä & Tuomala taustoittavat analyysinsa tiiviisti mutta kattavasti.

”Työmarkkinoilla tapahtuvasta polarisaatiosta eli teknologisen kehityksen (automaatio, robotisaatio, tekoäly) aiheuttamasta rutiiniluontoisten töiden vähentymisestä on puhuttu pitkään.  Tämän seurauksena työllisyys tulisi kasvamaan sekä paremmin palkatuissa ja enemmän koulutusta vaativissa töissä että matalapalkkaisissa palveluammateissa”, kun taas lähes puolet työpaikoista tulee korvautumaan parissa vuosikymmenessä (v. 2037 mennessä?).

Keskipalkkaisten rutiinitehtävien väheneminen koskisi myös koulutettujen ryhmiä. 

Rutiinitöiden katoamisesta kärsisi etenkin keskiluokka, ammattitaitoinen toimihenkilö- ja työntekijäjoukko, joka on aikaisemmin saanut nauttia vakinaisista työsuhteista.  Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että myös Suomessa työllisyys on jo polarisoitunut eli keskipalkkaisten työpaikkojen ja rutiinitöiden osuus on vähentynyt.

Kirjoittajat soveltavat keskiluokan samaan tapaan kuin Atkinson ja Brandolini (2011), eli määrittelivät tulojen suuruusjärjestykseen asetettujen tulojen perusteella keskiluokaksi keskituloiset 60 % väestöstä.  Silloin pienituloisiksi jää 20 prosenttia ja suurituloisiksi 20 prosenttia väestöstä.  Näiden suureiden pitkittäisseurannalla saadaan tulonmuodostuksen ja tulonjaon suhteen omalla tavallaan selkeämpiä vertailulukuja kuin käyttämällä EU:n, DIW:n tai OECD:n prosenttiosuuspohjaisia jakoja.

Tilastokeskuksen tulonjakoaineistojen pohjalta kirjoittajat toteavat tulo-osuuksien saamien tulojen kehityksestä vuosien 1990-2014 aikana:

Alimman 20 % tulonsaajaryhmän tulo-osuus aleni 1,8 %;

Keskimmäisen 60 %:n tulo-osuus aleni 2,2 % mutta

Ylimmän 20 %:n tulo-osuus kasvoi 4,0 %.

*

Tulojen mukainen keskiluokka

Tarkastellessaan keskiluokan tulonmuodostuksen muutoksia soveltamalla keskiluokka-määritettä siten, että siihen kuuluviksi laskettiin ne, joiden tulot olivat vähintään 75 % mediaanitulosta ja ylimmillään ylittivät mediaanitulon 25 %:lla (tulojen suhde mediaanituloon haarukassa 75-125 %) tutkijat saavat seuraavanlaisen rakennemuutoksen:

Vuosien 1995-2015 aikaan alle 75 % mediaanitulotasosta ansaitsevien (pienituloisten) väestöosuus kasvoi peräti 6 prosenttia. 

Keskituloisten väestöosuus puolestaan väheni 8 %-yksikköä.

Suurituloisten osuus (enemmän kuin 125 % mediaanitulosta ansaitsevat) kasvoi 2 %-yksikköä.

Väestöosuusdet vuonna 2014 olivat:

Alle 75 % mediaanista ansaitsevia: 25 %

75-125 % mediaanista ansaitsevia: 46 %

yli 125 % mediaanista ansaitsevia: 20 %

*

Marja Riihelä & Matti Tuomalan tutkimuksen tiivistelmä:

Havaitaan, että Suomessa keskiluokan tuloasema on heikentynyt ja keskituloisten väestöosuus on pienentynyt ekvivalentilla (pääluvunmukaisella) käytettävissä olevilla tuloilla mitattuna, kun keskiluokka määritellään ryhmäksi, joiden tulot ovat 75-125 prosenttia mediaanituloista.

Tuloilla arvioiden keskiluokka on siis kutistunut.

Sosioekonomisissa pääluokissa keskiluokan koko tällä tavalla tuloilla määriteltynä on pienentynyt.

Tosin ylimpien toimihenkilöiden kohdalla muutos on ollut kuitenkin olematonta.  Erityisesti yrittäjien kohdalla todennäköisyys, että tulot ovat yli 25 % mediaanitulosta, on kasavanut. 

Edelleen todetaan, että vaikka korkeatasoisen koulutuksen saaneiden työtulot ovat keskimäärin korkeampia kuin muiden, heitä on yhä enemmän myös mediaanin alapuolella.  Koulutustaso ei siis yksin takaa hyvää työtulojen tasoa.

Lopuksi tutkijat arvioivat syy-tekijöiden osuutta polarisaatiossa:

Missä määrin tulojen/kulutusmenojen/varallisuuden polarisaatio heijastelee teknologian murrosta ja missä määrin niissä ilmenee verotuksen ja tulonsiirtojen kautta tapahtuva varallisuuden uudelleenjako?

Tästä kausaliteetista on todisteita toistaiseksi enemmän jälkimmäistä – eli uudelleenjaosta. Teknologiamurroksen vaikutukset ovat niin läpikäyviä, moninaisia ja moneen suuntaan vaikuttavia, että niiden suora vaikutus tulonmudostukseen ja siten keskiluokan asemaan jää tulevien perustavien tutkimusten varaan.

*

 *

Alussa mainittu kotini kirja: Koti yhteiskunnan tukipylväs mainitaan täällä;

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2013/01/kotikasvatuksesta-osa-4.html

*

]]>
8 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274992-kutistuuko-keskiluokka-murtuuko-se-vai-jaksaako-paksusti#comments Keskiluokka Murtuva keskiluokka Tulonjako Tulonsiirrot Verotus Wed, 24 Apr 2019 11:55:05 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274992-kutistuuko-keskiluokka-murtuuko-se-vai-jaksaako-paksusti
SDP:n ja Antti Rinteen vaalivoitto tuli valehtelun avulla http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274774-sdpn-ja-antti-rinteen-vaalivoitto-tuli-valehtelun-avulla <p>&nbsp;</p><p>Antti Rinne lupasi vappusatasen eläkeläisille ja tämä lupaus toi suuren kannatuksen vaaleissa. Tiedämme myös, että SDP:n kannatuksesta valtaosa tuli eläkeläisiltä, sillä puolueen kannatus nuorten keskuudessa on noin 10% tasolla. Asiassa on kuitenkin yksi ongelma. Ne pieneläkeläiset, joille Antti Rinne lupasi sadan euron veroedun vaaleissa, eivät maksa lainkaan valtion tuloveroa, jonka takia Rinne ei voi mitenkään keventää heidän verotustaan, vaan lupaus oli täysin katteeton ja puhdasta valehtelua. Alin tuloluokka, joka maksaa valtion tuloveroa on 16 700 euroa vuodessa tienaavat. Heidän kuukausiansionsa on siis noin 1392 euroa kuussa. &quot;Sattumalta&quot; Rinne lupasi satasen juuri alle 1400 euroa eläkettä saaville, joka viittaa vahvasti siihen, että kyseessä on tietoinen petos.</p><p>Nyt näyttääkin siltä, että sen sijaan, että eläkeläiset saavat vappusatasen Rinteeltä ja SDP:ltä, heille on puolueen toimesta tulossa uusia kuluja ilmastonsuojelun nimissä. SDP on nimittäin suhtautunut myönteisesti Sitran uuteen veroehdotukseen, jossa ansiotulojen verotusta lasketaan ja verotuksen painopistettä siirretään tasaveroihin, jotka ovat kääntäen progressiivisia ja jotka iskevät erityisesti pienituloisiin, joita eläkeläiset usein ovat.</p><p>Sitran ehdotuksen mukaan palkkaverotusta tulee keventää ja verotuksen painopistettä tulee siirtää köyhiä kurittaviin tasaveroihin, kuten autoilun kustannuksiin ja asunnon lämmitykseen. Suurin kärsijä tällaisesta verouudistuksesta on autoa tarvitseva ja maakunnissa asuva pienituloinen eläkeläinen. Suurin hyötyjä on puolestaan hyvätuloinen palkansaaja, joka asuu suuressa kaupungissa. Tämä johtuu siitä, että vähennysten jälkeen valtion tuloveroa aletaan maksaa vasta yli 30 000 euron vuosituloista, eli valtio voi käytännössä pienentää vain hyvässä asemassa olevien verotusta.</p><p>SDP:n Timo Harakka&nbsp;pitää Sitran&nbsp;uudistusta hyvänä ja jatkaa valehtelemalla, koska lupaa estää lisäkustannukset alentamalla pienituloisten veroja. Tässä hän iloisesti unohtaa edellä kerrotun, eli sen että pienituloiset eivät maksa valtiolle veroja. Näin helppoa on saavuttaa vaalivoitto Suomessa&nbsp;valehtelemalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Antti Rinne lupasi vappusatasen eläkeläisille ja tämä lupaus toi suuren kannatuksen vaaleissa. Tiedämme myös, että SDP:n kannatuksesta valtaosa tuli eläkeläisiltä, sillä puolueen kannatus nuorten keskuudessa on noin 10% tasolla. Asiassa on kuitenkin yksi ongelma. Ne pieneläkeläiset, joille Antti Rinne lupasi sadan euron veroedun vaaleissa, eivät maksa lainkaan valtion tuloveroa, jonka takia Rinne ei voi mitenkään keventää heidän verotustaan, vaan lupaus oli täysin katteeton ja puhdasta valehtelua. Alin tuloluokka, joka maksaa valtion tuloveroa on 16 700 euroa vuodessa tienaavat. Heidän kuukausiansionsa on siis noin 1392 euroa kuussa. "Sattumalta" Rinne lupasi satasen juuri alle 1400 euroa eläkettä saaville, joka viittaa vahvasti siihen, että kyseessä on tietoinen petos.

Nyt näyttääkin siltä, että sen sijaan, että eläkeläiset saavat vappusatasen Rinteeltä ja SDP:ltä, heille on puolueen toimesta tulossa uusia kuluja ilmastonsuojelun nimissä. SDP on nimittäin suhtautunut myönteisesti Sitran uuteen veroehdotukseen, jossa ansiotulojen verotusta lasketaan ja verotuksen painopistettä siirretään tasaveroihin, jotka ovat kääntäen progressiivisia ja jotka iskevät erityisesti pienituloisiin, joita eläkeläiset usein ovat.

Sitran ehdotuksen mukaan palkkaverotusta tulee keventää ja verotuksen painopistettä tulee siirtää köyhiä kurittaviin tasaveroihin, kuten autoilun kustannuksiin ja asunnon lämmitykseen. Suurin kärsijä tällaisesta verouudistuksesta on autoa tarvitseva ja maakunnissa asuva pienituloinen eläkeläinen. Suurin hyötyjä on puolestaan hyvätuloinen palkansaaja, joka asuu suuressa kaupungissa. Tämä johtuu siitä, että vähennysten jälkeen valtion tuloveroa aletaan maksaa vasta yli 30 000 euron vuosituloista, eli valtio voi käytännössä pienentää vain hyvässä asemassa olevien verotusta.

SDP:n Timo Harakka pitää Sitran uudistusta hyvänä ja jatkaa valehtelemalla, koska lupaa estää lisäkustannukset alentamalla pienituloisten veroja. Tässä hän iloisesti unohtaa edellä kerrotun, eli sen että pienituloiset eivät maksa valtiolle veroja. Näin helppoa on saavuttaa vaalivoitto Suomessa valehtelemalla.

]]>
29 http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274774-sdpn-ja-antti-rinteen-vaalivoitto-tuli-valehtelun-avulla#comments Eläkeläiset köyhyys Vaalit Vappusatanen Verotus Fri, 19 Apr 2019 09:28:13 +0000 Risto Huovinen http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274774-sdpn-ja-antti-rinteen-vaalivoitto-tuli-valehtelun-avulla
Taloustieteilijöiden esitys verouudistukseksi http://kaakkuriniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274621-taloustieteilijoiden-esitys-verouudistukseksi <p>SITRA on julkaissut seuraavalle hallitukselle neljän taloustietäjän (Saara Tamminen, Juha Honkatukia, Tatu Leinonen, Outi Haanperä tässä järjestyksessä) ideapaperin nimeltä <a href="https://media.sitra.fi/2019/04/11153727/kestavan-kehityksen-verouudistus.pdf"><strong>Kestävän kehityksen vero&shy;uudistus: kohti päästötöntä Suomea</strong>.</a> Itse verotusmallien osuus kattaa 12 sivua. &rdquo;Verotusta uudistettaessa hienosäätö ei enää riitä, vaan nyt tarvitaan koko-naisvaltainen reformi.&rdquo;</p><p>Hyvä että tällaisia pohditaan, mutta alustavan silmäilyn perusteella myös epäilen veroilla rankaisemista ja ohjaamista. Ilmeisesti kirjoittajatkin epäröivät, koska kysyvät:</p><p>&rdquo;Kun keskustelu kääntyy päästöveroihin, esiin nousee usein kaksi huolta. Miten muutokset vaikuttavat sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja tuloeroihin? Entä miten käy yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn?&rdquo;</p><p>Ensimmäinen kysymys jää julkaisussa huonolle vastaamiselle. Jotakin siitä ehkä voisi sanoa.</p><p>Raportin &rdquo;mallinnuspaketit&rdquo; (ekonometriassa käytetty termi) pyrikivät vähentämään palkkatulojen verotusta ja lisäämään tuotannon ja kulutuksen energiankäyttöön liittyvää verotusta. Ennen vanhaan meillä tuloverotuksessa puri progressio, eli köyhemmät maksoivat prosentuaalisesti vähemmän veroa ja rikkaammat enemmän. Jos tulojen verotusta nyt lasketaan ideologisen pakon riivaamana ja sitten lisätään lämmityksen, liikkumisen ynnä muun kulutuksen &ndash; myös välttämättömän kulutuksen &ndash; verotusta, se merkitsee tasaveromallia. Tuloverotuksen progressiotahan on parin viime hallituksen toimesta laskettu, ja se on tehty nimenomaan ideologisista syistä. Täytyy lukea tuo raportti tarkkaan ja miettiä tätä tarkemmin.</p><p>Ylen uutisten haastattelussa kansantaloustieteen tohtori ja Sitran johtava asiantuntija Saara Tamminen esitteli aikaansaannostaan:</p><p>&rdquo;Me suunnittelimme tämän seuraavalle hallitukselle, että he lähtis miettiin nyt tällaista laaja-alaisempaa verotuksen uudistusta, hyvin pitkän aikavälin tiekarttaa sinne, ett vähitellen lähettäisiin kiristämään myöskin ympäristöveroja sieltä, ohjaaan meidän päästöjä tehokkaammin. Heijän pitäisi tehdä todella hyvät vaikutusarviot siitä kyseisestä paketista, minkä he sitten valitseekin, ja sitten lähteä vielä toteuttaan sitä verouudistuspakettia seuraavan hallituskauden aikana.&rdquo;</p><p>Ja edelleen:</p><p>&rdquo;Käytännöllisesti katsottuna nähdään tässä paketeissa että meillä lähtee työllisyys ylöspäin, eli tavallisen ihmisen näkökulmasta se tarkoittaa tietysti tätä että palkasta jää enemmän käteen ja tulee enemmän työpaikkoja, jolloin meidän talous kasvaa vähän nopeammin kuin mitä se kasvais muuten.&rdquo;</p><p>Hyvä jos työllisyys kasvaa, mutta kasvaako se tosiaan sillä, että tuloverotuksen alentamisella vähennetään valtion tuloja? Jos Suomen tuloverotus olisi pidetty vaikkapa viiden vuoden takaisella tasolla, niin Sipilän hallituksen ei olisi tarvinnut tehdä pahaa verta ja kapinamieltä herättäneitä kiky- ynnä muita ratkaisuja.</p><p>Ylen uutisen mukaan verouudistus pitäisi toteuttaa useiden vuosien aikana, jotta kotitaloudet ja yritykset ehtisivät sopeutua tilanteeseen. Vaalikausien yli ulottuva suurhanke pitäisi käytännössä valmistella hallitus&ndash;oppositio -rajan yli. Siis uusi sote?</p><p>Ilmeisesti Sitran kabinetissa on päätetty jo seuraavan ja sitä seuraavan hallituksen verolinja.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SITRA on julkaissut seuraavalle hallitukselle neljän taloustietäjän (Saara Tamminen, Juha Honkatukia, Tatu Leinonen, Outi Haanperä tässä järjestyksessä) ideapaperin nimeltä Kestävän kehityksen vero­uudistus: kohti päästötöntä Suomea. Itse verotusmallien osuus kattaa 12 sivua. ”Verotusta uudistettaessa hienosäätö ei enää riitä, vaan nyt tarvitaan koko-naisvaltainen reformi.”

Hyvä että tällaisia pohditaan, mutta alustavan silmäilyn perusteella myös epäilen veroilla rankaisemista ja ohjaamista. Ilmeisesti kirjoittajatkin epäröivät, koska kysyvät:

”Kun keskustelu kääntyy päästöveroihin, esiin nousee usein kaksi huolta. Miten muutokset vaikuttavat sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja tuloeroihin? Entä miten käy yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn?”

Ensimmäinen kysymys jää julkaisussa huonolle vastaamiselle. Jotakin siitä ehkä voisi sanoa.

Raportin ”mallinnuspaketit” (ekonometriassa käytetty termi) pyrikivät vähentämään palkkatulojen verotusta ja lisäämään tuotannon ja kulutuksen energiankäyttöön liittyvää verotusta. Ennen vanhaan meillä tuloverotuksessa puri progressio, eli köyhemmät maksoivat prosentuaalisesti vähemmän veroa ja rikkaammat enemmän. Jos tulojen verotusta nyt lasketaan ideologisen pakon riivaamana ja sitten lisätään lämmityksen, liikkumisen ynnä muun kulutuksen – myös välttämättömän kulutuksen – verotusta, se merkitsee tasaveromallia. Tuloverotuksen progressiotahan on parin viime hallituksen toimesta laskettu, ja se on tehty nimenomaan ideologisista syistä. Täytyy lukea tuo raportti tarkkaan ja miettiä tätä tarkemmin.

Ylen uutisten haastattelussa kansantaloustieteen tohtori ja Sitran johtava asiantuntija Saara Tamminen esitteli aikaansaannostaan:

”Me suunnittelimme tämän seuraavalle hallitukselle, että he lähtis miettiin nyt tällaista laaja-alaisempaa verotuksen uudistusta, hyvin pitkän aikavälin tiekarttaa sinne, ett vähitellen lähettäisiin kiristämään myöskin ympäristöveroja sieltä, ohjaaan meidän päästöjä tehokkaammin. Heijän pitäisi tehdä todella hyvät vaikutusarviot siitä kyseisestä paketista, minkä he sitten valitseekin, ja sitten lähteä vielä toteuttaan sitä verouudistuspakettia seuraavan hallituskauden aikana.”

Ja edelleen:

”Käytännöllisesti katsottuna nähdään tässä paketeissa että meillä lähtee työllisyys ylöspäin, eli tavallisen ihmisen näkökulmasta se tarkoittaa tietysti tätä että palkasta jää enemmän käteen ja tulee enemmän työpaikkoja, jolloin meidän talous kasvaa vähän nopeammin kuin mitä se kasvais muuten.”

Hyvä jos työllisyys kasvaa, mutta kasvaako se tosiaan sillä, että tuloverotuksen alentamisella vähennetään valtion tuloja? Jos Suomen tuloverotus olisi pidetty vaikkapa viiden vuoden takaisella tasolla, niin Sipilän hallituksen ei olisi tarvinnut tehdä pahaa verta ja kapinamieltä herättäneitä kiky- ynnä muita ratkaisuja.

Ylen uutisen mukaan verouudistus pitäisi toteuttaa useiden vuosien aikana, jotta kotitaloudet ja yritykset ehtisivät sopeutua tilanteeseen. Vaalikausien yli ulottuva suurhanke pitäisi käytännössä valmistella hallitus–oppositio -rajan yli. Siis uusi sote?

Ilmeisesti Sitran kabinetissa on päätetty jo seuraavan ja sitä seuraavan hallituksen verolinja.

 

]]>
6 http://kaakkuriniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274621-taloustieteilijoiden-esitys-verouudistukseksi#comments Tuloverotus Työllisyys Verotus Ympäristöpolitiikka Yritysverotus Wed, 17 Apr 2019 07:44:49 +0000 Tapani Kaakkuriniemi http://kaakkuriniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274621-taloustieteilijoiden-esitys-verouudistukseksi
Koulutusta, kyvykkyyttä ja kannustavuutta http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274078-koulutusta-kyvykkyytta-ja-kannustavuutta <p>Suomen menestysreseptin voi tiivistää kahteen osatekijään: kasvattaa meistä maailman kyvykkäin kansakunta ja kannustaa meitä kaikkia käyttämään kykyjämme maksimaalisesti. Vain nämä yhdessä luovat kukoistavan tulevaisuuden.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Pisa-tulostemme sekä luku- ja kirjoitustaitojemme heikentyminen on äärimmäisen huolestuttavaa. Yhteiskunnallisessakin keskustelussa heijastuu valitettavan usein yleissivistyksen ja kriittisen ajattelun puute. Näihin ongelmiin tulee tarttua nostamalla peruskoulun vaatimustasoa ja keskittymällä mainittujen perustavanlaatuisten taitojen harjaannuttamiseen kaikilla koulutusasteilla. Myös kielitaitomme tulee monipuolistua ja parantua, sillä pelkkä yhden vieraan kielen taito ei vielä riitä. Olkaamme tyytyväisiä vasta sitten, kun olemme ykkössijalla Pisa-tuloksissa kaikkien mittareiden osalta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Itsensä kehittämisen ja kykyjensä käyttämisen on oltava kannustavaa kaikille suomalaisille. Ankara verotus ja tiukka sääntely tukahduttavat toimeliaisuutta. Muun muassa SAK:n vaalitavoitteinaan esittämät korotukset perintöveroon, varallisuusveron käyttöönotto ja solidaarisuusveron pysyväksi tekeminen heikentävät entisestään työnteon, yrittämisen ja toimeliaisuuden kannustavuutta. Kokoomuksen visio on päinvastainen: me tahdomme kannustaa suomalaisia yrittämään ja käyttämään osaamistaan.</p> <p>&nbsp;</p> <p>On mieletöntä ensin kouluttaa ja kasvattaa ihmisiä kyvykkäiksi ja sen jälkeen verotuksella ja sääntelyllä tukahduttaa heiltä mahdollisuudet käyttää kykyjään. Valtion tulee keskittyä parantamaan eikä hankaloittamaan yrittämisen olosuhteita. Osaava kansakunta kaipaa vapautta ja uskoa yksilöön, ei lisää vero- ja hallintotaakkaa. Osaamisen edistäminen ja kannustava toimintaympäristö ovat mahdollisuuksien tasa-arvoa parhaimmillaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen menestysreseptin voi tiivistää kahteen osatekijään: kasvattaa meistä maailman kyvykkäin kansakunta ja kannustaa meitä kaikkia käyttämään kykyjämme maksimaalisesti. Vain nämä yhdessä luovat kukoistavan tulevaisuuden.

 

Pisa-tulostemme sekä luku- ja kirjoitustaitojemme heikentyminen on äärimmäisen huolestuttavaa. Yhteiskunnallisessakin keskustelussa heijastuu valitettavan usein yleissivistyksen ja kriittisen ajattelun puute. Näihin ongelmiin tulee tarttua nostamalla peruskoulun vaatimustasoa ja keskittymällä mainittujen perustavanlaatuisten taitojen harjaannuttamiseen kaikilla koulutusasteilla. Myös kielitaitomme tulee monipuolistua ja parantua, sillä pelkkä yhden vieraan kielen taito ei vielä riitä. Olkaamme tyytyväisiä vasta sitten, kun olemme ykkössijalla Pisa-tuloksissa kaikkien mittareiden osalta.

 

Itsensä kehittämisen ja kykyjensä käyttämisen on oltava kannustavaa kaikille suomalaisille. Ankara verotus ja tiukka sääntely tukahduttavat toimeliaisuutta. Muun muassa SAK:n vaalitavoitteinaan esittämät korotukset perintöveroon, varallisuusveron käyttöönotto ja solidaarisuusveron pysyväksi tekeminen heikentävät entisestään työnteon, yrittämisen ja toimeliaisuuden kannustavuutta. Kokoomuksen visio on päinvastainen: me tahdomme kannustaa suomalaisia yrittämään ja käyttämään osaamistaan.

 

On mieletöntä ensin kouluttaa ja kasvattaa ihmisiä kyvykkäiksi ja sen jälkeen verotuksella ja sääntelyllä tukahduttaa heiltä mahdollisuudet käyttää kykyjään. Valtion tulee keskittyä parantamaan eikä hankaloittamaan yrittämisen olosuhteita. Osaava kansakunta kaipaa vapautta ja uskoa yksilöön, ei lisää vero- ja hallintotaakkaa. Osaamisen edistäminen ja kannustava toimintaympäristö ovat mahdollisuuksien tasa-arvoa parhaimmillaan.

]]>
1 http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274078-koulutusta-kyvykkyytta-ja-kannustavuutta#comments Kannustavuus Koulutus Osaaminen Työ Verotus Thu, 11 Apr 2019 10:59:18 +0000 Petri Rajala http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274078-koulutusta-kyvykkyytta-ja-kannustavuutta
SDPn vaalirahoitus oikeudenmukaista, suomalaisen palkka ahneutta? http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274038-sdpn-vaalirahoitus-oikeudenmukaista-suomalaisen-palkka-ahneutta <p>SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi eilen IS-vaalitentissä, ettei hänen mielestään ole epäoikeudenmukaista, kun AY-järjestetöt antavat verovapaita tulojaan SDP:n ja Vasemmistoliiton vaalityöhön. Tästä olen toki samaa mieltä - myös järjestöillä tulee olla oikeus antaa vaalirahoitusta.</p><p>Mutta miksi näin on vain silloin, kun kyse on vasemmistopuolueille annettavasta tuesta tai kuittaamistaan verovapaista osinkotuloista? Koska vasemmiston mielestä ei kuitenkaan ole oikeudenmukaista, että suomalainen:</p><p>- Tukee jälkikasvuaan taloudellisesti (lahja- ja perintövero).</p><p>- Myy palveluita asiakkailleen tuodakseen perheelleen leipää pöytään (tulovero, ALV).</p><p>- Kerryttää pääomaa eläkkeensä turvaksi (varallisuusvero, pääomatulovero).</p><p>- Tekee kovemmin töitä elintasonsa nostamiseksi ja perheensä elättämiseksi (tuloveron progressio, solidaarisuusvero).</p><p>Lista on lähes loputon ja lisää on kuulemma tulossa, jos vaalirulettiin isoimmat panokset laittaneet pääsevät toteuttamaan miljardilupauksensa.</p><p>Ja tämä mua politiikassa niin välillä sieppaa niin maan pärkkeleesti. Että oman edun häikäilemätön puolustaminen valkopestään oikeudenmukaisuudeksi vaikka rahat olisi revitty duunareiden ja työttömien taskuista. Mutta tavan suomalaisten ponnistelut parantaa elintasoaan omalla työllään nähdään ahneutena ja epäoikeudenmukaisuutena, jota pitää kaikin keinoin rajoittaa.</p><p>Kaikki hyvinvointi syntyy työstä, eikä toisen suomalaisen menestys ole meiltä muilta pois. Suomen menestyksen jarru on liian korkea työn ja pääomien verotus, se asia pitää muuttaa välittömästi. #terestroika</p><p>Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:<br /><a href="https://www.facebook.com/SammallahtiTere/" target="_blank">FACEBOOK</a><br /><a href="http://www.youtube.com/TereSammallahti" target="_blank">YOUTUBE</a><br /><a href="https://twitter.com/TereSammallahti" target="_blank">TWITTER</a><br /><a href="https://www.instagram.com/terestroika/" target="_blank">INSTA (politiikka)</a><br /><a href="https://www.instagram.com/teresammallahti/" target="_blank">INSTA (vapaa-aika)</a><br />&nbsp;</p><p><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006065124.html" title="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006065124.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006065124.html</a> (37:15)</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi eilen IS-vaalitentissä, ettei hänen mielestään ole epäoikeudenmukaista, kun AY-järjestetöt antavat verovapaita tulojaan SDP:n ja Vasemmistoliiton vaalityöhön. Tästä olen toki samaa mieltä - myös järjestöillä tulee olla oikeus antaa vaalirahoitusta.

Mutta miksi näin on vain silloin, kun kyse on vasemmistopuolueille annettavasta tuesta tai kuittaamistaan verovapaista osinkotuloista? Koska vasemmiston mielestä ei kuitenkaan ole oikeudenmukaista, että suomalainen:

- Tukee jälkikasvuaan taloudellisesti (lahja- ja perintövero).

- Myy palveluita asiakkailleen tuodakseen perheelleen leipää pöytään (tulovero, ALV).

- Kerryttää pääomaa eläkkeensä turvaksi (varallisuusvero, pääomatulovero).

- Tekee kovemmin töitä elintasonsa nostamiseksi ja perheensä elättämiseksi (tuloveron progressio, solidaarisuusvero).

Lista on lähes loputon ja lisää on kuulemma tulossa, jos vaalirulettiin isoimmat panokset laittaneet pääsevät toteuttamaan miljardilupauksensa.

Ja tämä mua politiikassa niin välillä sieppaa niin maan pärkkeleesti. Että oman edun häikäilemätön puolustaminen valkopestään oikeudenmukaisuudeksi vaikka rahat olisi revitty duunareiden ja työttömien taskuista. Mutta tavan suomalaisten ponnistelut parantaa elintasoaan omalla työllään nähdään ahneutena ja epäoikeudenmukaisuutena, jota pitää kaikin keinoin rajoittaa.

Kaikki hyvinvointi syntyy työstä, eikä toisen suomalaisen menestys ole meiltä muilta pois. Suomen menestyksen jarru on liian korkea työn ja pääomien verotus, se asia pitää muuttaa välittömästi. #terestroika

Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:
FACEBOOK
YOUTUBE
TWITTER
INSTA (politiikka)
INSTA (vapaa-aika)
 

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006065124.html (37:15)

 

]]>
1 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274038-sdpn-vaalirahoitus-oikeudenmukaista-suomalaisen-palkka-ahneutta#comments Kaksoisstandardi Perintövero SDP Vaalirahoitus Verotus Thu, 11 Apr 2019 06:19:44 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274038-sdpn-vaalirahoitus-oikeudenmukaista-suomalaisen-palkka-ahneutta
Mahdottoman kallis hyvinvointivaltio? http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273754-mahdottoman-kallis-hyvinvointivaltio <p>Suomessa on joukko totuuksia, joita vastaan ei kannata väittää. Yksi näistä on ilmainen terveydenhuolto.</p><p>Viime kuussa yhdysvaltalainen demokraatti Bernie Sanders twiittasi, että Yhdysvalloissa lapsen saaminen maksaa keskimäärin 12 000 dollaria ja Suomessa kuusikymmentä dollaria. Tähän republikaani Nikki Haley vastasi, ettei vertaaminen ole näin yksinkertaista - ja sai verbaalisesti kimppuunsa arviolta puolet suomalaisista Twitterin käyttajistä. Haley nimittain tietämättään koski suomalaiseen tabuun: hyvinvointivaltion pyhyyteen.</p><p>Eri arvioiden mukaan jopa yli 80 % suomalaisista kannattaa hyvinvointivaltiota [1]. Ei siis ihme, että Nikki Haleyn kommentit saivat aikaan kiivaitakin puheenvuoroja.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta tutkitaanpa asiaa rationaalisesti: <strong>Paljonko synnyttäminen oikeasti maksaa?</strong></p><p>Synnyttämisen hinta on tietysti monimutkainen kysymys, sillä synnytystapoja on erilaisia - esimerkiksi ilman komplikaatioita tapahtuva alatiesynnytys on yksinkertaisempi ja nopeampi ja täten siis kuluiltaan edullisempi mitä sektiolla tapahtuva synnytys. Tämän lisaksi on huomioitava, että yksityissairaalat Yhdysvalloissa usein laskuttavat eri palveluista eri tavoilla, sekä vakuutuksien ehdot ja hinnat vaihtelevat suuresti.</p><p>Vuonna 2015 Health Affairs -lehdessä julkaistu vertaisarvioitu tutkimus keräsi tiedot yli 200 000 synnytyksestä ja näiden sairaalamaksuista. Näiden tietojen perusteella Yhdysvalloissa synnytyksen sairaalamaksujen keskihinta vaihtelee 1189 dollarista 11986 dollariin, mediaanihinnan ollessa 4215 dollaria eli noin 3752 euroa. [2]</p><p>FAIR Health on yhdysvaltalainen terveydenhuollon hintojen tutkimusjarjestö, joka käy vuosittain läpi yli puolitoista miljardia terveydenhuollon vakuutuskorvaushakemusta ja näiden tietojen perusteella laskee eri lääketieteellisten operaatioiden keskihinnat. FAIR Healthin mukaan synnytyksen&nbsp; lääkarikäyntikulut Yhdysvalloissa ovat keskimäärin 5200 dollaria. [3]</p><p>Näistä kahdesta luvusta voimme siis laskea, että keskimäärin synntyksen hinta Yhdysvalloissa on todellakin Bernie Sandersin mainitseman 10 000 dollarin luokkaa eli noin 8 900 euroa.</p><p>Vastaavien numeroiden löytaminen Suomesta on haastavampaa. Esimerkiksi mediassa on esitelty lukuja synnytyksen hinnasta Suomessa alkaen 2140 eurosta aina 9500 euroon asti. Halvimmissa hinnoissa ei kuitenkaan ole huomioitu kaikkia kuluja, esimerkiksi sairaalarakennusten rakentamista ja yllapitoa vaan ainoastaan synnytyksen suorat kulut palveluntuottajalle, kuten kaytetty henkilokunnan aika, lääkkeet ja tarvikkeet. Jotta saamme mukaan kaikki kulut ja täten vertailukelpoisen hinnan on perusteltua käyttää yksityisen HYKsin Oy:n hinnastoa. HYKSin Oy tuottaa yliopis&shy;to&shy;sai&shy;raa&shy;la&shy;ta&shy;soisia palve&shy;luita yksityi&shy;sesti suoma&shy;lai&shy;sille ja ulkomaa&shy;lai&shy;sille potilaille ja heidän hinnastonsa mukaan synnytys maksaa 7500 euroa alatiesynnytyksena ja 9500 euroa sektiona. Suomessa keskimaarin 83 % synnytyksista on alatiesynntyksiä, joten tästa voimme laskea Suomessa tapahtuvan synnytyksen keskimääräishinnaksi 7885 euroa. [4, 5]</p><p>&nbsp;</p><p>Voimme siis huomata, että synnytyksen kokonaishinta ei merkittavasti eroa Yhdysvaltojen (noin 8900 euroa) ja Suomen välillä (noin 7885 euroa). Erityisesti jos huomioimme, että Yhdysvalloissa ihmisillä on merkittävästi suurempi ostovoima.</p><p><br />Seuraava kysymys on tietysti kuka maksaa synnytyksen. Yhdysvalloissa noin 85 %:lla synnyttajista on vakuutus, joka kattaa synnytyksen kulut joko kokonaan tai ositain, ja loput maksavat synnytyksen kulut joko itse rahastoimastaan potista tai muilla keinoin. [2]</p><p>Suomessa pysyvästi asuvalta laskutetaan synnytyksen hinnasta yleensä vain sairaalan vuodeosaston vuorokausimaksut, joka on noin 50 euroa vuorokaudelta ja loput maksetaan verorahoista. Keskimäärin Suomessa synnytykset vaativat kolmen vuorokauden vuodeosastoajan, josta maksettavaa kertyy siis yhteensa noin 150 euroa (hinta on noin 300 euroa mikali potilas haluaa isomman perhehuoneen). [6, 7]</p><p>Edellä mainitut luvut eivät tietenkaan ole vielä vertailukelpoisia, koska suomalaiset maksavat lahes koko terveydenhuollon kulut verotuksensa kautta ja Yhdysvalloissa suuri osa terveydenhuollon kuluista katetaan yksityisesti, kuten vakuutusten kautta.</p><p><br />Joten seuraava kysymys on, että paljonko siis Suomessa maksetaan veroja. Tähän kysymykseen moni kuvittelee vastauksen löytyvän helposti verokortin tuloveroprosentista. Tämä on kuitenkin vain yksi vero, eikä kerro meille koko totuutta.</p><p>Suomessa keskiansio on noin 3400 euroa kuukaudessa. Joten otetaan keskimääräinen suomalainen, joka ansaitsee suomalaista keskiansiota, asuu Helsingissä keskihintaisessa keskisuuressa asunnossa. Hän maksaa 3400 euron keskisuuresta palkastaan 27 % nimenllistä tuloveroprosenttia. Kun huomioimme kaikki palkasta maksettavat verot, sosiaalimaksut, eläkemaksut, työnantajamaksut ja muut verojenkaltaiset maksut, sekä huomioimme miten esimerkkihenkilömme kuluttaa kuten keskivertosuomalainen hän maksaa veroja joka kuukausi kokonaisuudessaan vähintään 2035 euroa. Tällöin hänen todellinen, kokonaisveroprosenttinsa on 49.3 % eikä vain verokortin 27 % tuloveroprosentti. [8, 9, 10]</p><p>Näistä luvuista voimme arvioida, että mikäli keskivertosuomalaisemme tekee 40 vuoden työuran ja hän saavuttaa 3400 euron keskiansionsa kymmenen vuoden työskentelyn jälkeen, jonka jälkeen hänen palkkansa ei koskaan enää nouse ja mikäli huomioimme tälle 40 vuoden aikana kertyvälle pääomalle vaatimatttoman 5 % markkinakoron, keskivertosuomalaisen hyvinvointivaltion kassaan tuottama potti on vähintään 3 miljoonaa euroa. [10, 11]</p><p>Kun siis huomioimme miten paljon todella maksamme veroja - yli kolme miljoonaa euroa keskimääräisen työuran aikana - on perusteltua kysyä kuinka kalliiksi hyvinvointivaltion tarjoama &quot;ilmainen&quot; terveydenhuolto oikeasti tulee? Toki voidaan sanoa, että hyvinvointivaltio takaa kaikille suomalaiselle &quot;ilmaisen&quot; koulutuksen, terveydenhuollon, työttömyysturvan ja eläkkeen - toisaalta, kolmen miljoonan euron potilla esimerkkikansalaisemme voisi helposti kustantaa vastaavat palvelut myös itse ja rahaa jäisi luultavasti vielä jälkipolvillekin. Tämän lisäksi on mainittava, että jos esimerkkikansalaisemme voisi itse hallinoida kolmen miljoonan euron pääomaansa, hän voisi itse valita esimerkiksi minkälaista hoitoa hän haluaa ja minkä ikäisenä hän jää eläkkeelle.</p><p><br />Tarkastellaan asiaa seuraavaksi valtion budjetin tasolla. Vuonna 1970, suomalaisen terveydenhuollon kulut olivat 691 euroa jokaista suomalaista kohden, rahan arvon muuttuminen huomioituna. Vuoteen 1985 mennessä kulut olivat jo tuplaantuneet. Seuraavan kerran kulut tuplaantuivat uudestaan vuoteen 2007 mennessä. [12] Olen piirtänyt tämän kehityksen seuraavaan kuvaajaan:</p><p><img src="http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/biggest/domain-4784/kuvat/kuvaaja1.png" /></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Terveydenhuolto on tietysti vain yksi hyvinvointivaltion menoerä, eikä valttämättää pidä sisällään aivan kaikkia terveydenhuollon kuluja, sillä niistä osa voidaan laskea sosiaalikulujen alle. Tarkastelkaamme seuraavaksi siis Suomen valtion kokonaiskulutusta, käyttamäni mittari on ns. General government final consumption expenditure -luku Maailmanpankin tietokannasta. Tämä luku pitää sisallään lähes kaiken valtion kulutuksen (mutta ei aivan kaikkea). Vuonna 1970, suomalaisen hyvinvointivaltion kustantamiseksi valtio käytti rahaa noin 4300 dollaria jokaista suomalaista kohden, rahan arvon muuttuminen huomioituna. Vuoteenn 1987 mennessa menot olivat tuplaantuneet. [13] Olen piirtänyt tämän kehityksen seuraavaan kuvaajaan:</p><p><img src="http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/biggest/domain-4784/kuvat/kuvaaja2.png" /></p><p><br />Näitä kahta kuvaajaa tarkastellessa on syytä huomioida miten Suomen valtion menot ovat kasvaneet lähes joka vuosi. Ainoa suurempi hidaste menojen kasvulle oli 90-luvun lama, jolloin valtion menoja leikattiin. Tämä leikkaus oli kuitenkin hyvin lyhytkestoinen - jo vuonna 1998, valtion kulutus oli noussut leikkauksia edeltävän tason yli ja tämän jälkeen menot ovat jatkaneet kasvuaan.</p><p>Jonkinlainen hyvinvointivaltion menojen kasvu väeston keski-iän kasvaessa on tietysti ymmärrettavää. Mutta Suomessa valtion menojen kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa mitä vaestön ikääntyminen. Voidaan myös kysyä miksi kehittyvä teknologia ei ole laskenut terveydenhuollon kuluja samoin mitä teknologinen kehitys on laskenut monia kuluttajahintoja yksityisellä sektorilla.</p><p><br />Onko synnyttäminen Suomessa siis kallista vai halpaa? Kuten asian tarkastelu osoitti, kyseessä on huomattavan monimutkainen kysymys. Bernie Sandersin puheet 60 dollarista ovat selvästi vähintäänkin harhaanjohtavia sillä jos puhumme synnytyksen todellisesta hinnasta, hinta on lähes sama Suomessa ja Yhdysvalloissa. Jos tarkastelemme paljonko synnyttäminen tai yleisemmin ottaen hyvinvointivaltiossa eläminen kokonaisuudessaan maksaa, hintalappu on todellisuudessa huomattavasti kalliimpi mita ihmiset yleensä ajattelevat. Kaikkea ei tietenkään voi mitata rahassa ja joku voi sanoa, että hyvinvointivaltion luoma turvallisuudentunne on itsessään arvokas. Mutta onko todella niin, että vain hyvinvointivaltio pystyy luomaan turvallisuudentunteen ja mihin hintaan? Sen lisäksi meidän pitaa kysyä kuinka kauan voimme edes luottaa suomalaisen hyvinvointivaltion kykyyn toimia, sillä kuten huomasimme sen kulujen kasvavan jatkuvasti eikä tämä kehitys voi jatkua loputtomasti. Suomalaistyylinen hyvinvointivaltio on kestämättöman kallis ja tarvitsemme lähitulevaisuudessa asia- eikä tunnepohjaista keskustelua ja ennen kaikkea toimia tämän kestävyysvajeen korjaamiseksi.</p><p><br />===<br /><em>Lähteet:</em></p><p><em>1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. <a href="http://www.julkari.fi/handle/10024/125340" title="http://www.julkari.fi/handle/10024/125340">http://www.julkari.fi/handle/10024/125340</a><br />2) Health Affairs journal. <a href="https://www.healthaffairs.org/doi/full/10.1377/hlthaff.2014.1088" title="https://www.healthaffairs.org/doi/full/10.1377/hlthaff.2014.1088">https://www.healthaffairs.org/doi/full/10.1377/hlthaff.2014.1088</a><br />3) FAIR Consumer -tutkimusjärjestö. <a href="https://www.fairhealthconsumer.org/" title="https://www.fairhealthconsumer.org/">https://www.fairhealthconsumer.org/</a><br />4) Ilta Sanomat. <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005716866.html" title="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005716866.html">https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005716866.html</a><br />5) Hyksin Oy. <a href="https://www.hyksin.com/palvelut/hinnat/" title="https://www.hyksin.com/palvelut/hinnat/">https://www.hyksin.com/palvelut/hinnat/</a><br />6) Suomen laki. <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920912" title="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920912">http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920912</a><br />7) HUS. <a href="https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaalat/hyvinkaan-sairaala/synnytys/naistentautien-ja-synnytysten-vuodeosasto/Sivut/default.aspx" title="https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaalat/hyvinkaan-sairaala/synnytys/naistentautien-ja-synnytysten-vuodeosasto/Sivut/default.aspx">https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaalat/hyvinkaan-sairaala/synnytys/na...</a><br />8) Tilastokeskus. <a href="https://www.tilastokeskus.fi/til/ati/2018/04/ati_2018_04_2019-02-06_fi.pdf" title="https://www.tilastokeskus.fi/til/ati/2018/04/ati_2018_04_2019-02-06_fi.pdf">https://www.tilastokeskus.fi/til/ati/2018/04/ati_2018_04_2019-02-06_fi.pdf</a><br />9) Tilastokeskus. <a href="http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html" title="http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html">http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html</a><br />10) EVA:n verokone. <a href="http://www.totuusveroistasi.fi" title="http://www.totuusveroistasi.fi">http://www.totuusveroistasi.fi</a><br />11) Korkoa korolle -laskuri. <a href="https://www.rikaserakko.com/p/korkoa-korolle-laskuri.html" title="https://www.rikaserakko.com/p/korkoa-korolle-laskuri.html">https://www.rikaserakko.com/p/korkoa-korolle-laskuri.html</a><br />12) OECD. Total health expenditure, Finland, 1970-2017. Per capita, constant prices, OECD base year. <a href="https://stats.oecd.org/" title="https://stats.oecd.org/">https://stats.oecd.org/</a><br />13) Maailmanpankki. General government final consumption expenditure, Finland, 1970-2017. Per capita, constant 2010 USD. https://databank.worldbank.org/data/home.aspx</em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on joukko totuuksia, joita vastaan ei kannata väittää. Yksi näistä on ilmainen terveydenhuolto.

Viime kuussa yhdysvaltalainen demokraatti Bernie Sanders twiittasi, että Yhdysvalloissa lapsen saaminen maksaa keskimäärin 12 000 dollaria ja Suomessa kuusikymmentä dollaria. Tähän republikaani Nikki Haley vastasi, ettei vertaaminen ole näin yksinkertaista - ja sai verbaalisesti kimppuunsa arviolta puolet suomalaisista Twitterin käyttajistä. Haley nimittain tietämättään koski suomalaiseen tabuun: hyvinvointivaltion pyhyyteen.

Eri arvioiden mukaan jopa yli 80 % suomalaisista kannattaa hyvinvointivaltiota [1]. Ei siis ihme, että Nikki Haleyn kommentit saivat aikaan kiivaitakin puheenvuoroja.

 

Mutta tutkitaanpa asiaa rationaalisesti: Paljonko synnyttäminen oikeasti maksaa?

Synnyttämisen hinta on tietysti monimutkainen kysymys, sillä synnytystapoja on erilaisia - esimerkiksi ilman komplikaatioita tapahtuva alatiesynnytys on yksinkertaisempi ja nopeampi ja täten siis kuluiltaan edullisempi mitä sektiolla tapahtuva synnytys. Tämän lisaksi on huomioitava, että yksityissairaalat Yhdysvalloissa usein laskuttavat eri palveluista eri tavoilla, sekä vakuutuksien ehdot ja hinnat vaihtelevat suuresti.

Vuonna 2015 Health Affairs -lehdessä julkaistu vertaisarvioitu tutkimus keräsi tiedot yli 200 000 synnytyksestä ja näiden sairaalamaksuista. Näiden tietojen perusteella Yhdysvalloissa synnytyksen sairaalamaksujen keskihinta vaihtelee 1189 dollarista 11986 dollariin, mediaanihinnan ollessa 4215 dollaria eli noin 3752 euroa. [2]

FAIR Health on yhdysvaltalainen terveydenhuollon hintojen tutkimusjarjestö, joka käy vuosittain läpi yli puolitoista miljardia terveydenhuollon vakuutuskorvaushakemusta ja näiden tietojen perusteella laskee eri lääketieteellisten operaatioiden keskihinnat. FAIR Healthin mukaan synnytyksen  lääkarikäyntikulut Yhdysvalloissa ovat keskimäärin 5200 dollaria. [3]

Näistä kahdesta luvusta voimme siis laskea, että keskimäärin synntyksen hinta Yhdysvalloissa on todellakin Bernie Sandersin mainitseman 10 000 dollarin luokkaa eli noin 8 900 euroa.

Vastaavien numeroiden löytaminen Suomesta on haastavampaa. Esimerkiksi mediassa on esitelty lukuja synnytyksen hinnasta Suomessa alkaen 2140 eurosta aina 9500 euroon asti. Halvimmissa hinnoissa ei kuitenkaan ole huomioitu kaikkia kuluja, esimerkiksi sairaalarakennusten rakentamista ja yllapitoa vaan ainoastaan synnytyksen suorat kulut palveluntuottajalle, kuten kaytetty henkilokunnan aika, lääkkeet ja tarvikkeet. Jotta saamme mukaan kaikki kulut ja täten vertailukelpoisen hinnan on perusteltua käyttää yksityisen HYKsin Oy:n hinnastoa. HYKSin Oy tuottaa yliopis­to­sai­raa­la­ta­soisia palve­luita yksityi­sesti suoma­lai­sille ja ulkomaa­lai­sille potilaille ja heidän hinnastonsa mukaan synnytys maksaa 7500 euroa alatiesynnytyksena ja 9500 euroa sektiona. Suomessa keskimaarin 83 % synnytyksista on alatiesynntyksiä, joten tästa voimme laskea Suomessa tapahtuvan synnytyksen keskimääräishinnaksi 7885 euroa. [4, 5]

 

Voimme siis huomata, että synnytyksen kokonaishinta ei merkittavasti eroa Yhdysvaltojen (noin 8900 euroa) ja Suomen välillä (noin 7885 euroa). Erityisesti jos huomioimme, että Yhdysvalloissa ihmisillä on merkittävästi suurempi ostovoima.


Seuraava kysymys on tietysti kuka maksaa synnytyksen. Yhdysvalloissa noin 85 %:lla synnyttajista on vakuutus, joka kattaa synnytyksen kulut joko kokonaan tai ositain, ja loput maksavat synnytyksen kulut joko itse rahastoimastaan potista tai muilla keinoin. [2]

Suomessa pysyvästi asuvalta laskutetaan synnytyksen hinnasta yleensä vain sairaalan vuodeosaston vuorokausimaksut, joka on noin 50 euroa vuorokaudelta ja loput maksetaan verorahoista. Keskimäärin Suomessa synnytykset vaativat kolmen vuorokauden vuodeosastoajan, josta maksettavaa kertyy siis yhteensa noin 150 euroa (hinta on noin 300 euroa mikali potilas haluaa isomman perhehuoneen). [6, 7]

Edellä mainitut luvut eivät tietenkaan ole vielä vertailukelpoisia, koska suomalaiset maksavat lahes koko terveydenhuollon kulut verotuksensa kautta ja Yhdysvalloissa suuri osa terveydenhuollon kuluista katetaan yksityisesti, kuten vakuutusten kautta.


Joten seuraava kysymys on, että paljonko siis Suomessa maksetaan veroja. Tähän kysymykseen moni kuvittelee vastauksen löytyvän helposti verokortin tuloveroprosentista. Tämä on kuitenkin vain yksi vero, eikä kerro meille koko totuutta.

Suomessa keskiansio on noin 3400 euroa kuukaudessa. Joten otetaan keskimääräinen suomalainen, joka ansaitsee suomalaista keskiansiota, asuu Helsingissä keskihintaisessa keskisuuressa asunnossa. Hän maksaa 3400 euron keskisuuresta palkastaan 27 % nimenllistä tuloveroprosenttia. Kun huomioimme kaikki palkasta maksettavat verot, sosiaalimaksut, eläkemaksut, työnantajamaksut ja muut verojenkaltaiset maksut, sekä huomioimme miten esimerkkihenkilömme kuluttaa kuten keskivertosuomalainen hän maksaa veroja joka kuukausi kokonaisuudessaan vähintään 2035 euroa. Tällöin hänen todellinen, kokonaisveroprosenttinsa on 49.3 % eikä vain verokortin 27 % tuloveroprosentti. [8, 9, 10]

Näistä luvuista voimme arvioida, että mikäli keskivertosuomalaisemme tekee 40 vuoden työuran ja hän saavuttaa 3400 euron keskiansionsa kymmenen vuoden työskentelyn jälkeen, jonka jälkeen hänen palkkansa ei koskaan enää nouse ja mikäli huomioimme tälle 40 vuoden aikana kertyvälle pääomalle vaatimatttoman 5 % markkinakoron, keskivertosuomalaisen hyvinvointivaltion kassaan tuottama potti on vähintään 3 miljoonaa euroa. [10, 11]

Kun siis huomioimme miten paljon todella maksamme veroja - yli kolme miljoonaa euroa keskimääräisen työuran aikana - on perusteltua kysyä kuinka kalliiksi hyvinvointivaltion tarjoama "ilmainen" terveydenhuolto oikeasti tulee? Toki voidaan sanoa, että hyvinvointivaltio takaa kaikille suomalaiselle "ilmaisen" koulutuksen, terveydenhuollon, työttömyysturvan ja eläkkeen - toisaalta, kolmen miljoonan euron potilla esimerkkikansalaisemme voisi helposti kustantaa vastaavat palvelut myös itse ja rahaa jäisi luultavasti vielä jälkipolvillekin. Tämän lisäksi on mainittava, että jos esimerkkikansalaisemme voisi itse hallinoida kolmen miljoonan euron pääomaansa, hän voisi itse valita esimerkiksi minkälaista hoitoa hän haluaa ja minkä ikäisenä hän jää eläkkeelle.


Tarkastellaan asiaa seuraavaksi valtion budjetin tasolla. Vuonna 1970, suomalaisen terveydenhuollon kulut olivat 691 euroa jokaista suomalaista kohden, rahan arvon muuttuminen huomioituna. Vuoteen 1985 mennessä kulut olivat jo tuplaantuneet. Seuraavan kerran kulut tuplaantuivat uudestaan vuoteen 2007 mennessä. [12] Olen piirtänyt tämän kehityksen seuraavaan kuvaajaan:

 

 

 

Terveydenhuolto on tietysti vain yksi hyvinvointivaltion menoerä, eikä valttämättää pidä sisällään aivan kaikkia terveydenhuollon kuluja, sillä niistä osa voidaan laskea sosiaalikulujen alle. Tarkastelkaamme seuraavaksi siis Suomen valtion kokonaiskulutusta, käyttamäni mittari on ns. General government final consumption expenditure -luku Maailmanpankin tietokannasta. Tämä luku pitää sisallään lähes kaiken valtion kulutuksen (mutta ei aivan kaikkea). Vuonna 1970, suomalaisen hyvinvointivaltion kustantamiseksi valtio käytti rahaa noin 4300 dollaria jokaista suomalaista kohden, rahan arvon muuttuminen huomioituna. Vuoteenn 1987 mennessa menot olivat tuplaantuneet. [13] Olen piirtänyt tämän kehityksen seuraavaan kuvaajaan:


Näitä kahta kuvaajaa tarkastellessa on syytä huomioida miten Suomen valtion menot ovat kasvaneet lähes joka vuosi. Ainoa suurempi hidaste menojen kasvulle oli 90-luvun lama, jolloin valtion menoja leikattiin. Tämä leikkaus oli kuitenkin hyvin lyhytkestoinen - jo vuonna 1998, valtion kulutus oli noussut leikkauksia edeltävän tason yli ja tämän jälkeen menot ovat jatkaneet kasvuaan.

Jonkinlainen hyvinvointivaltion menojen kasvu väeston keski-iän kasvaessa on tietysti ymmärrettavää. Mutta Suomessa valtion menojen kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa mitä vaestön ikääntyminen. Voidaan myös kysyä miksi kehittyvä teknologia ei ole laskenut terveydenhuollon kuluja samoin mitä teknologinen kehitys on laskenut monia kuluttajahintoja yksityisellä sektorilla.


Onko synnyttäminen Suomessa siis kallista vai halpaa? Kuten asian tarkastelu osoitti, kyseessä on huomattavan monimutkainen kysymys. Bernie Sandersin puheet 60 dollarista ovat selvästi vähintäänkin harhaanjohtavia sillä jos puhumme synnytyksen todellisesta hinnasta, hinta on lähes sama Suomessa ja Yhdysvalloissa. Jos tarkastelemme paljonko synnyttäminen tai yleisemmin ottaen hyvinvointivaltiossa eläminen kokonaisuudessaan maksaa, hintalappu on todellisuudessa huomattavasti kalliimpi mita ihmiset yleensä ajattelevat. Kaikkea ei tietenkään voi mitata rahassa ja joku voi sanoa, että hyvinvointivaltion luoma turvallisuudentunne on itsessään arvokas. Mutta onko todella niin, että vain hyvinvointivaltio pystyy luomaan turvallisuudentunteen ja mihin hintaan? Sen lisäksi meidän pitaa kysyä kuinka kauan voimme edes luottaa suomalaisen hyvinvointivaltion kykyyn toimia, sillä kuten huomasimme sen kulujen kasvavan jatkuvasti eikä tämä kehitys voi jatkua loputtomasti. Suomalaistyylinen hyvinvointivaltio on kestämättöman kallis ja tarvitsemme lähitulevaisuudessa asia- eikä tunnepohjaista keskustelua ja ennen kaikkea toimia tämän kestävyysvajeen korjaamiseksi.


===
Lähteet:

1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.julkari.fi/handle/10024/125340
2) Health Affairs journal. https://www.healthaffairs.org/doi/full/10.1377/hlthaff.2014.1088
3) FAIR Consumer -tutkimusjärjestö. https://www.fairhealthconsumer.org/
4) Ilta Sanomat. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005716866.html
5) Hyksin Oy. https://www.hyksin.com/palvelut/hinnat/
6) Suomen laki. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920912
7) HUS. https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaalat/hyvinkaan-sairaala/synnytys/naistentautien-ja-synnytysten-vuodeosasto/Sivut/default.aspx
8) Tilastokeskus. https://www.tilastokeskus.fi/til/ati/2018/04/ati_2018_04_2019-02-06_fi.pdf
9) Tilastokeskus. http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html
10) EVA:n verokone. http://www.totuusveroistasi.fi
11) Korkoa korolle -laskuri. https://www.rikaserakko.com/p/korkoa-korolle-laskuri.html
12) OECD. Total health expenditure, Finland, 1970-2017. Per capita, constant prices, OECD base year. https://stats.oecd.org/
13) Maailmanpankki. General government final consumption expenditure, Finland, 1970-2017. Per capita, constant 2010 USD. https://databank.worldbank.org/data/home.aspx

 

]]>
17 http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273754-mahdottoman-kallis-hyvinvointivaltio#comments Hyvinvointivaltio Julkinen terveydenhuolto Kokonaisveroaste Verotus Mon, 08 Apr 2019 08:24:45 +0000 Jouni Flemming http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273754-mahdottoman-kallis-hyvinvointivaltio
Omaishoitajat yksi arvokkaimmista ammattiryhmistä - parannuksia tarvitaan! http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273724-omaishoitajat-yksi-arvokkaimmista-ammattiryhmista-parannuksia-tarvitaan <p>&nbsp;</p><p>Omaishoitajat ovat yksi maamme tärkeimmistä ammattiryhmistä. Ammatiksi sitä lienee paikallaan kutsua. Omaishoitajia on laskutavasta riippuen kymmenistä tuhansista satoihin tuhansiin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Omaistaan hoitava tekee työtä lähimmäisenrakkaudesta. Sisäinen, selittämätön voima panee antamaan oman aikansa, uransa ja taloutensa sekä usein myös terveytensä omaisensa hyväksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Omainen voi olla vanhus, vammainen tai muutoin avun tarpeessa oleva. Joskus hoidettava voi olla vaikea. Tämä lisää omaishoitajan työn raskautta ja sitovuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan vuonna 2006. Siinä säädettiin käsitteet ja sopimusmenettelyt ja etuuksien perusteet. Laissa omaishoitoa ei määritelty työsopimuslain tarkoittamaksi työsuhteeksi. Lakia on muutettu viitisen kertaa, viimeksi vuonna 2016. Niissä omaishoitajan asemaa on parannettu.</p><p>&nbsp;</p><p>Omaishoidon tuki on nyt noin 400 euroa/kk ja eräissä tapauksissa noin 700 euroa/kk.</p><p>&nbsp;</p><p>Omaishoitajien asemaa, hoitopalkkiota ja muita tekijöitä on tarpeen jatkuvasti parantaa. Suuri osa hoitajista tekee työtä ilman palkkiota. Niille, jotka palkkion saavat, se on valitettavan pieni.</p><p>&nbsp;</p><p>Poliittisten päättäjien niin valtakunnan kuin kuntatasolla on syytä pohtia, mitä tapahtuisi, jos kaikki omaishoitajat ilmoittaisivat aloittavansa lakon tiettynä päivänä. Se olisi katastrofipäivä koko julkiselle vallalle. Perustuslaki nimittäin asettaa valtion ja kunnat yksiselitteisesti vastuuseen hoitoa tarvitsevista. Mistä kunnat ottaisivat hoitajat, tilat ja varat näiden palkkaamiseen? Yksistään tarvittava rahasumma olisi satoja miljoonia euroja. Ne olisi kerättävä verotuksella.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun omaishoitajat tekevät jaloa työtään vapaaehtoisesti ja etsimättä itselleen materiaalista hyötyä, eivät he edes suunnittele lakkoa. He ovat jopa liian hiljaa oman ja samalla hoidettavien aseman parantamistarpeista.</p><p>&nbsp;</p><p>Alkavan vaalikauden yksi tärkeä tavoite tulee olla omaishoidon kokonaiskehittäminen. Näin tärkeälle työlle tulee osoittaa arvostusta teoilla eikä vain puheilla, joita ilma on sakeana. Toki puheitakin tarvitaan kiitoksen lisäksi!</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa on varauduttava siihen, että hoidettavien ja samalla omaishoitajien määrä kasvaa erityisesti väestömme ikääntymisen myötä. Myös vanhustenhoidon järkyttävät laiminlyönnit laitostyyppisissä yksiköissä saattavat lisätä omaishoitoa, ellei epäkohtia pikaisesti poisteta lakisääteisellä hoitajamitoituksella, valvonnalla ja sanktioilla. Hyvä hoito on turvattava jokaiselle!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Omaishoitajat ovat yksi maamme tärkeimmistä ammattiryhmistä. Ammatiksi sitä lienee paikallaan kutsua. Omaishoitajia on laskutavasta riippuen kymmenistä tuhansista satoihin tuhansiin. 

 

Omaistaan hoitava tekee työtä lähimmäisenrakkaudesta. Sisäinen, selittämätön voima panee antamaan oman aikansa, uransa ja taloutensa sekä usein myös terveytensä omaisensa hyväksi. 

 

Omainen voi olla vanhus, vammainen tai muutoin avun tarpeessa oleva. Joskus hoidettava voi olla vaikea. Tämä lisää omaishoitajan työn raskautta ja sitovuutta.

 

Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan vuonna 2006. Siinä säädettiin käsitteet ja sopimusmenettelyt ja etuuksien perusteet. Laissa omaishoitoa ei määritelty työsopimuslain tarkoittamaksi työsuhteeksi. Lakia on muutettu viitisen kertaa, viimeksi vuonna 2016. Niissä omaishoitajan asemaa on parannettu.

 

Omaishoidon tuki on nyt noin 400 euroa/kk ja eräissä tapauksissa noin 700 euroa/kk.

 

Omaishoitajien asemaa, hoitopalkkiota ja muita tekijöitä on tarpeen jatkuvasti parantaa. Suuri osa hoitajista tekee työtä ilman palkkiota. Niille, jotka palkkion saavat, se on valitettavan pieni.

 

Poliittisten päättäjien niin valtakunnan kuin kuntatasolla on syytä pohtia, mitä tapahtuisi, jos kaikki omaishoitajat ilmoittaisivat aloittavansa lakon tiettynä päivänä. Se olisi katastrofipäivä koko julkiselle vallalle. Perustuslaki nimittäin asettaa valtion ja kunnat yksiselitteisesti vastuuseen hoitoa tarvitsevista. Mistä kunnat ottaisivat hoitajat, tilat ja varat näiden palkkaamiseen? Yksistään tarvittava rahasumma olisi satoja miljoonia euroja. Ne olisi kerättävä verotuksella.

 

Kun omaishoitajat tekevät jaloa työtään vapaaehtoisesti ja etsimättä itselleen materiaalista hyötyä, eivät he edes suunnittele lakkoa. He ovat jopa liian hiljaa oman ja samalla hoidettavien aseman parantamistarpeista.

 

Alkavan vaalikauden yksi tärkeä tavoite tulee olla omaishoidon kokonaiskehittäminen. Näin tärkeälle työlle tulee osoittaa arvostusta teoilla eikä vain puheilla, joita ilma on sakeana. Toki puheitakin tarvitaan kiitoksen lisäksi!

 

Suomessa on varauduttava siihen, että hoidettavien ja samalla omaishoitajien määrä kasvaa erityisesti väestömme ikääntymisen myötä. Myös vanhustenhoidon järkyttävät laiminlyönnit laitostyyppisissä yksiköissä saattavat lisätä omaishoitoa, ellei epäkohtia pikaisesti poisteta lakisääteisellä hoitajamitoituksella, valvonnalla ja sanktioilla. Hyvä hoito on turvattava jokaiselle!

]]>
0 http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273724-omaishoitajat-yksi-arvokkaimmista-ammattiryhmista-parannuksia-tarvitaan#comments Lähimmäisenrakkaus Omaishoidontuki Omaishoito Verotus Sun, 07 Apr 2019 20:47:07 +0000 Toimi Kankaanniemi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273724-omaishoitajat-yksi-arvokkaimmista-ammattiryhmista-parannuksia-tarvitaan
Huutokauppa äänistä http://timokalema.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273653-huutokauppa-aanista <p>HUUTOKAUPPA ÄÄNISTÄ</p><p>Väinö Tannerin kerrotaan sanoneen, että kommunistien kanssa ei pidä lähteä huutokauppaan, ne tarjoavat aina enemmän. Nyt kommunistit eivät ole vaaleissa lupaamassa mitään, mutta muita lupaajia riittää. Hallituspuolueetkin, jotka ovat neljä vuotta vetäneet yhtä linjaa, ovat nyt vaalien alla huomanneet paljon korjattavaa ja kehitettävää. Rahanlähteitä kaikelle uudelle hyvälle on tarjolla aika vähän. Esille on tuotu mm. veropohjan tiivistäminen ja laajentaminen, ympäristölle haitallisten tukien poisto ja työllisyyden kasvu.</p><p>Annetut ja tavoitellut asiat ovat satojen miljoonien ja miljardien eurojen suuruusluokkaa. Esille tuotuja asioita ovat mm. Hornetien korvaaminen, harjoitushävittäjien korvaaminen, laivaston uudet taistelulaivat, tunnin junat Tampereelle ja Turkuun, Pisararata Helsinkiin, koulutuksen parantaminen päiväkodeista ja esikoulusta, peruskoulun kautta yliopistoihin ja viimeisimpänä työikäisille tarjottava elinikäinen koulutus. Vanhusten hoitoon tarvitaan tuhansia uusia hoitajia ja terveyskeskuslääkäreitäkin tarvittaisiin lisää ainakin tuhat ja tärkeä asia on myös pienten eläkkeiden korottaminen. Uhkatekijä, joka mieluiten halutaan pitää piilossa, on huoltosuhteen huononeminen ja siitä aiheutuvat riskit.</p><p>Kokonaan oma asiansa on ilmastonmuutoksen torjunta, joka on hoidettava, mutta joka tulee maksamaan. Esim. Helsingin kaukolämpö tuotetaan nyt pääosin kivihiilellä, maakaasulla ja öljyllä. Näistä kivihiilestä on päästävä eroon vuoteen 2029 mennessä. Helsingin kaukolämpöverkon maksimiteho on noin 2600 MW, joka vastaa noin Loviisan ydinvoimaloiden kahden reaktorin lämpötehoa. Tämä lämpöteho on siis ennen pitkää korvattava uusiutuvalla tai päästöttömällä energialla, mutta millä ja mihin hintaan? Periaatteessa yksi toimiva ratkaisu olisi tuoda ydinvoimaloiden jäähdytystyslämpö Loviisasta Helsinkiin kaukolämmöksi. Tätä voisi saada noin 2000 MW. Tätä asiaa selvitettiin aikanaan, mutta ratkaisu olisi taloudellisesti huono Helenille. Mutta ehkä nyt olisi uuden selvityksen aika.</p><p>Luvatut ja kaavaillut rahoituksen lisäykset ja kehittämisesitysten kustannukset muodostavat yhtälön, jolle ei ole ratkaisua. Siksi uskottavuuden kannalta jonkinlaista priorisointia olisi hyvä esittää. Tuleva pääministeri joutuu tekemään tästä epäyhtälöstä ratkaistavan yhtälön, jossa Tannerin vierastamista huutokauppalupauksista joudutaan paljon poistamaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Timo Kalema</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> HUUTOKAUPPA ÄÄNISTÄ

Väinö Tannerin kerrotaan sanoneen, että kommunistien kanssa ei pidä lähteä huutokauppaan, ne tarjoavat aina enemmän. Nyt kommunistit eivät ole vaaleissa lupaamassa mitään, mutta muita lupaajia riittää. Hallituspuolueetkin, jotka ovat neljä vuotta vetäneet yhtä linjaa, ovat nyt vaalien alla huomanneet paljon korjattavaa ja kehitettävää. Rahanlähteitä kaikelle uudelle hyvälle on tarjolla aika vähän. Esille on tuotu mm. veropohjan tiivistäminen ja laajentaminen, ympäristölle haitallisten tukien poisto ja työllisyyden kasvu.

Annetut ja tavoitellut asiat ovat satojen miljoonien ja miljardien eurojen suuruusluokkaa. Esille tuotuja asioita ovat mm. Hornetien korvaaminen, harjoitushävittäjien korvaaminen, laivaston uudet taistelulaivat, tunnin junat Tampereelle ja Turkuun, Pisararata Helsinkiin, koulutuksen parantaminen päiväkodeista ja esikoulusta, peruskoulun kautta yliopistoihin ja viimeisimpänä työikäisille tarjottava elinikäinen koulutus. Vanhusten hoitoon tarvitaan tuhansia uusia hoitajia ja terveyskeskuslääkäreitäkin tarvittaisiin lisää ainakin tuhat ja tärkeä asia on myös pienten eläkkeiden korottaminen. Uhkatekijä, joka mieluiten halutaan pitää piilossa, on huoltosuhteen huononeminen ja siitä aiheutuvat riskit.

Kokonaan oma asiansa on ilmastonmuutoksen torjunta, joka on hoidettava, mutta joka tulee maksamaan. Esim. Helsingin kaukolämpö tuotetaan nyt pääosin kivihiilellä, maakaasulla ja öljyllä. Näistä kivihiilestä on päästävä eroon vuoteen 2029 mennessä. Helsingin kaukolämpöverkon maksimiteho on noin 2600 MW, joka vastaa noin Loviisan ydinvoimaloiden kahden reaktorin lämpötehoa. Tämä lämpöteho on siis ennen pitkää korvattava uusiutuvalla tai päästöttömällä energialla, mutta millä ja mihin hintaan? Periaatteessa yksi toimiva ratkaisu olisi tuoda ydinvoimaloiden jäähdytystyslämpö Loviisasta Helsinkiin kaukolämmöksi. Tätä voisi saada noin 2000 MW. Tätä asiaa selvitettiin aikanaan, mutta ratkaisu olisi taloudellisesti huono Helenille. Mutta ehkä nyt olisi uuden selvityksen aika.

Luvatut ja kaavaillut rahoituksen lisäykset ja kehittämisesitysten kustannukset muodostavat yhtälön, jolle ei ole ratkaisua. Siksi uskottavuuden kannalta jonkinlaista priorisointia olisi hyvä esittää. Tuleva pääministeri joutuu tekemään tästä epäyhtälöstä ratkaistavan yhtälön, jossa Tannerin vierastamista huutokauppalupauksista joudutaan paljon poistamaan.

 

                                            Timo Kalema

]]>
1 http://timokalema.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273653-huutokauppa-aanista#comments Budjetti Vaalilupaukset Verotus Sun, 07 Apr 2019 07:21:09 +0000 Timo Kalema http://timokalema.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273653-huutokauppa-aanista