OutiMara mie vaan mietin

Miksi kaiken pitäisi olla ilmaista myös rikkaille?

Toisen koulutusasteen ilmaisuus tuntuu olevan yksi keskeinen vaaliteema. Koulutushan on Suomessa ilmaista. Ei lukukausimaksuja. Näin on hyvä. Mutta nyt vaaditaan kaikkea, kaikille ilmaiseksi. Mihin tämä perustuu? Eikö kodilla, perheillä ole enää minkäänlaista vastuuta omista lapsista, nuorista? Juu tiedän kyllä, että kirjat maksavat. Mutta eikö näin ole ollut aina? YMMÄRRÄN VARATTOMIEN PERHEIDEN JA NUORTEN TUKEMISEN, siihen hyvinvointivaltion toiminta perustuu. Mutta, että myös toimeentulevien perheiden lasten tulisi saada kaikki ilmaiseksi? Meidän perheen lasten, kaksi työssä käyvää aikuista, tulisi saada kirjat ilmaiseksi? Miksi? Itse ajattelen asiasta näin. Tämä on tulonsiirto hyväosaisille. Aivan kuten kokoomuksen sotemalli olisi sitä ollut. Myös kirjakustantamot odottavat kädet syyhyten, kun pääsevät ilmaisen, veronmaksajilta tulevan, automaattisen, rahan kimppuun. Saatte uskoa, että kirjasarjat "täytyy" uusia vähintään joka toinen vuosi. On keksitty jälleen pyörä, rahakas sellainen. Itse lähtisin tukemaan vähävaraisia opiskelijoita seuraavalla tavalla. Kouluilla on omat kirjastot. Oppilaitos hankkii, joka kerta, kun kirjasarja muuttuu, riittävän lainattavan määrän kirjoja. Jos kyseessä digimateriaali, koulu antaa salasanat niitä tarvitseville. Eli maksutonta välineistöä ja materiaalia annetaan niille, jotka sitä tarvitsevat. Kun rahan jakamista ja sen järkevää käyttöä on mietittävä, ei jaeta sitä ILMAISEKSI kaikille. Miksi pitäisi? Ja vielä... Eikö tämä olisi myös ilmastoteko? Kierrättäminen? Vai koskeeko ilmastoystävällisyys vain liikennettä?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Palkkatuloja verotetaan Suomessa erittäin kovalla progressiolla. Jos kaikki etuudetkin viedään heiltä pois, ollaan pian siinä tilanteessa, että hyvätuloisten kannattaa muuttaa täältä pois.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Tiedän, ettei ole. Mutta miksi valtion pitäisi maksaa hyvätuloisten perheiden lasten kirjat?

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela

Eihän se valtio mitään maksa vaan veronmaksajat. Luuletko, että se noin puolen miljoonan ihmisen joukko joka rahoittaa yksin tämän hyvinvointiyhteiskunnan katselisi pitkään sellaista tilannetta, jossa joutuvat ensin rahoittamaan kaikkien muiden kustannukset ja lopulta maksamaan erikseen omat palvelunsa.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara Vastaus kommenttiin #3

No siitähän tässä on juuri kysymys, jos luit mitä kirjoitin...

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara Vastaus kommenttiin #3

Ymmärrän pointtisi. Tuli vastattua liian kiireessä. Mutta edelleenkin hyvinvointiyhteiskunta ja verojen maksaminen perustuu sille, että heikoimmista pidetään huoli. En hyväksy jatkuvaa verojen korottamisen tarvetta, mm juuri tästä syystä, että kaikkien pitäisi saada kaikki ilmaiseksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #16

Kuten jo aiemmin mainitsin, en minäkään hyväksy jatkuvaa verojen korottamista siksi, että kaikkien pitäisi saada kaikki ilmaiseksi, mutta sellaistahan ei nyt ole kukaan esittänytkään. Puhutaan toisen asteen koulutuksen oppimateriaaleista.

Ne saajat ovat pääsääntöisesti nuoria ihmisiä eikä heitä pidä rankaista siitä, että heidän vanhempansa eivät välttämättä kuulu sopivaan tuloryhmään. Varakkaatkin vanhemmat voivat sanoa kotona asuvalle nuorelle, että "me ei mitään sun kirjojas ostella, mene töihin!"

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara Vastaus kommenttiin #19

Että se siitä kodin vastuusta. Luuletko, että tällaisia perheitä on? Kuinka paljon? Kai vanhemmillakin joku vastuu jälkeläisistään on?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #23

Toki on tällaisia perheitä olemassa. Määrää en pysty arvioimaan ja vaikka vanhemmilla "joku vastuu" olisikin, niin se ei nuorta lohduta, jos vanhemmat eivät moisesta moraalisesta vastuustaan piittaa. Ei myöskään lohduta tieto siitä, että sellaisia perheitä on vähän, joissa varakkaat vanhemmat eivät suostu kirjoja ostamaan, jos hän itse sattuu sellaisessa perheessä elämään.
Olen aina suhtautunut erittäin nuivasti sellaiseen perusteluun, että "näitä tapauksia ei ole kovin paljon", jos kyse on yksilön kokemasta epäoikeudenmukaisuudesta.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara Vastaus kommenttiin #25

Ja tällaisten vanhempien vuoksi koko systeemi remonttiin. Ei ole kovin järkevä perustelu tuokaan.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #16

Ei missään nimessä niin, että kaikki pitäisi saada ilmaiseksi. Kuitenkin peruspalvelut kuten terveydenhuolto ja koulutus ovat julkisesti tuotettuina kansantaloudellisesti kannattavia. Esimerkiksi terveydenhuollossa laskutus-, korvaus- ja niihin monet liittyvät sääntelybyrokratiat ovat valtavia rasitteita ilman mitään terveysvaikutuksia.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Minusta voisi kyllä hyvin ottaa sekä keski- että hyvätuloisten tulonsiirrot pois. Silloin tulisi selvemmäksi kuin paljon viime vuonna kerätyistä ennätysveroista 99,1 miljardia on vain tulonsiirtoja kotitaloudesta toiseen horisontaalisesti tai jopa ylöspäin. Se ylläpitää harhaluuloa *kaikkien* tulo- ja sosiaalisiirtojen järkevyydestä kun kaikki saavat jotain, vaikka vain rippeitä omista elinkaariveroistaan.

Silloin maailman 5. korkeinta veroastettamme (42,4%) voisi kunnialla siirtää kohti OECD:n keskiarvoa (34%). Ruotsin demarihallituskin otti solidaarisuusverot pois, taisi huomata että Lafferin kipurajoilla oltiin.

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2718...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jokainen joka maksaa veroja vuodessa enemmän kuin 18 000 euroa on teoriassa rikas ja loput ovat köyhiä. Näin se matematiikka jakaa meidät köyhiksi, vaikka mielestämme olisimme kuinka tyytyväisiä omaan elämään. Eikä se demareille kuulu olla pienemmän puolella, kun kuitenkaan eivät ole;)))

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kysyn sinulta, miksi toimeentulevien vanhempien lasten tulee saada jo peruskoulun ensimmäiseltä luokalta lähtien kaikki ilmaiseksi? Kirjat, ruoka, materiaalit? Ja jos vastaat että kyse on oppivelvollisuudesta, tasa-arvosta jne, niin miksi sitten vastustat toisenasteen maksuttomuutta, miksi se on eri asia ja miksi sitä ei koske samat asiat? Peruskoulun päättötodistuksella et luitenkaam enää nykyään pääse töihin. Ja se että oppilaitos hankkii kirjat kirjastoon lainattavaksi on sitä paitsi aivan sama asi kuin se että ne muutenkin annettaisin oppilaiden käyttöön. Ainoa ero on siinä että lainaa ei tarvitse uusia aina kuukauden jälkeen ja kolmannen lainauskerran etä päädy lainauskieltoon (kyllä, saman kirjan saa koulun korjastosta lainata maksimissaan vain kolme kertaa).

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Miksi kaiken pitäisi olla ilmaista, jos peruskoulu on? Vai onko se liikaa vaadittu opiskelijalta, että huolehtii kirjalainoistaan? Se lainausmäärien rajoitus johtunee siitä, ettei niitä kirjoja ole RIITTÄVÄSTI siellä kirjastoissa. Palautetaan koulutukseen sitä rahaa, mitä leikattu. Ihan varmasti kirjat ym materiaalin pystyy koulut silloin hankkimaan. Eli muutamia askeleita taaksepäin näissä "uudistuksissa".

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Daniel Malinen: - "Ja jos vastaat että kyse on oppivelvollisuudesta, tasa-arvosta jne, niin miksi sitten vastustat toisenasteen maksuttomuutta, miksi se on eri asia ja miksi sitä ei koske samat asiat?"

Oppivelvollisuus ei koske toista astetta. Oppivelvollisuus on peruste tarjota koulutus maksutta siltä osin, kuin oppivelvollisuus sitä määrää hankkimaan, mutta ei yhtään enempää.

- "Peruskoulun päättötodistuksella et luitenkaam enää nykyään pääse töihin."

Tämäkään ei ole mikään laissa säädetty asia, joten sitä ei voi käyttää samanlaisena perusteluna maksuttomuudelle kuin oppivelvollisuutta peruskoulun tapauksessa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Otsikko on harhaanjohtava sisältöön nähden. Eihän kukaan ole esittämässä, että kaiken pitäisi olla ilmaista sen koommin rikkaille kuin muillekaan. Nyt puhutaan yhdestä pienestä yhetiskunnan osa-alueesta eli lukiokustannuksista.

Monet lukiolaiset ovat jopa täysi-ikäisiä eivätkä kaikki vanhemmat ole sellaisia, jotka edes haluavat lapsilleen parasta. Suomessa maksetaan paljon turhempiakin tulonsiirtoja kuin lukiolaisten oppimateriaalit ovat. Tässä kysymyksessä olisin taipuvainen kallistumaan ilmaisuuden kannalle ja ainakin kaikille, jos asiaa ylipäätään ajetaan eteenpäin. Ei sellainen "tårta på tårta" -viritys ole oikeudenmukaista, jossa yhteiskunta rokottaa raskaalla kädellä ahkerimpia ja sen jälkeen heidän pitäisi vielä maksaa omansa ja toistenkin menot tuon rokotuksen päälle.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Lukio? Toisenasteen opinnot ovat muutakin opintoja kuin lukio-opiskelua. On myös toisenasteen ammatillinen opetus. Vähättelet ammattiopistoja. Parhaimmillaan ammatillinen opiskelu voi jopa tulla kalliimmalsi kuin mennä lukioon ja ostaa lukiokirjat. Amiksissakin kirjat maksavat, samoin tarvittavat työvälineet ja mahdollisesti työvaatteet. Ne pitää hankkia ja maksaa itse. Ja nykyään pitää olla oma myös tietokone jotta voi suorittaa amiksen etäkursseja. Oppilaitokset suhtautuvat nimittäin nuivasti tehtävien tekoon koulun koneilla, ne kun ei ole ammattiopistoissa sitä varten. Molemmat laitokset siis kelluvat samassa veneessä. Ja ilman toisen asteen opintoakaan ei ole kovin hyvä olla. Nykyään et saa töitä pelkällä peruskoulun päättötodistuksella. Ikävää että kun puhutaan toisesta asteesta, ihmiset ymmärtävät sen vain ja ainostaan lukiona aivan kuon ammattiopistoa ei olisi olemassakaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei ollut tarkoitus mitenkään vähätellä, vaan mainitsin vain lukion epätäydellisyyksissäni. Toki kaikki toisen asteen koulutus pitää käsitellä samoissa raameissa.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Tämäkin... "Oppilaitokset suhtautuvat nimittäin nuivasti tehtävien tekoon koulun koneilla, ne kun ei ole ammattiopistoissa sitä varten." Olisiko myös oppilaitosten syytä katsoa peiliin?

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Nyt, kun ilmaisia opintoja ei ole, pitää kertoa julkisuudessa mahdollisuudesta hakea toimeentulotukea toisen asteen opintoihin. Opinnot eivät saa keskeytyä rahapulan ja tietämättömyyden vuoksi.
Näyttää, että on helpompi on vain politikoida vaatimuksilla ilmaisesta opiskelusta, kuin kertoa, miten apua tarvitseva saa tukea.
https://www.kela.fi/toimeentulotuki-opiskelijat

Kustantajat ja kirjojen tekijät tienaavat hyvin vanhentamalla kirjoja parin vuoden välein. Pitäisi siirtyä netistä luettaviin tai tulostettaviin kirjoihin. Opetusministeriö voisi ostaa artikkeleita kirjojen tekijöiltä ja kustantajat voisivat myydä painettuja kappaleita niitä haluaville.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Kuten moni kommentoija on huomauttanut, verotuksen progression johdosta varakkaimmat maksavat suurimman osan sosiaalisista tulonsiirroista. Siis loogisesti enää ei ole tarvetta laskuttaa heiltä erikseen vaikkapa oppimateriaaleja. Vain yhtä kautta tapahtuva rahoitus on myös kokonaisuutena kustannustehokkainta.

Oma lukunsa ovat sitten oppimateriaalit. Ihan oikeasti niitä uusitaan muutaman vuoden välein, vaikka oikeasti sellaiseen ei olisi tarvetta. Nykytekniikalla oppimateriaalit voitaisiin tuottaa verkkoon niin, että ne olisivat maksutta kenen tahansa käytettävissä. Päivitykset tapahtuisivat vain sitä mukaa kuin tulisi uutta tietoa tai entistä parempia tiedon välittämisratkaisuja. Ei tarvittaisi enää niin sanottuja oppikirjailijoita, joilla ei oikeasti ole mitään erityistietämystä, vaan oppimateriaalit tuotettaisiin todellisin asiantuntijavoimin myös asiantuntijoiden koordinoimina. Siis oppimateriaalit voitaisiin saada huikeasti nykyistä korkeatasoisemmiksi ja silti paljon halvemmalla. Materiaalien vaikuttavuus ulottuisi myös aiempaa laajemmalle.

Oppimateriaaleissa on varsin samankaltainen tilanne kuin lääkkeissä. Kummankaan jakelun uudistamista ei syystä tai toisesta haluta panna uudelleenarviointiin, vaikka edut olisivat mittavia niin laadullisesti kuin taloudellisesti. Lääkkeissä kyse olisi karkeasti miljardista (https://sites.google.com/view/pelkistetty-sote/etu...) ja oppimateriaaleissa (https://www.oph.fi/download/189133_toisen_asteen_k... noin 100 000 lukio- + 100 000 ammatillisten oppilaitosten opiskelijaa) 200 miljoonasta eurosta vuodessa. Ne olisivat siis aivan käsittämättömän suuria helposti saavutettavissa olevia säästöjä, joiden rinnalla liike-elämän vilkastuttamisen edut jäisivät mitättömiksi.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

"Oma lukunsa ovat sitten oppimateriaalit. Ihan oikeasti niitä uusitaan muutaman vuoden välein, vaikka oikeasti sellaiseen ei olisi tarvetta. Nykytekniikalla oppimateriaalit voitaisiin tuottaa verkkoon niin, että ne olisivat maksutta kenen tahansa käytettävissä. Päivitykset tapahtuisivat vain sitä mukaa kuin tulisi uutta tietoa tai entistä parempia tiedon välittämisratkaisuja. Ei tarvittaisi enää niin sanottuja oppikirjailijoita, joilla ei oikeasti ole mitään erityistietämystä, vaan oppimateriaalit tuotettaisiin todellisin asiantuntijavoimin myös asiantuntijoiden koordinoimina. Siis oppimateriaalit voitaisiin saada huikeasti nykyistä korkeatasoisemmiksi ja silti paljon halvemmalla. Materiaalien vaikuttavuus ulottuisi myös aiempaa laajemmalle."

Täysin samaa mieltä, Kalevi, olen kanssasi!!!!

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Miksi kaiken pitäisi olla ilmaista myös rikkaille?"

Sen takia, että kahden erilaisen toimintamallin sekoittaminen on omiaan johtamaan suoranaisiin epäoikeudenmukaisuuksiin. Näinhän meillä oli 70-luvulla, jolloin samaan aikaan oli jyrkkä verotuksen progressio ja bruttotuloihin perustuva oikeus etuuksiin. Tuloksena oli se, että palkankorotus johti helposti tulonmenetyksiin ja elintason laskuun, kun samanaikaisesti verotus kiristyi ja etuuksia karsittiin. (Tämä muuten on kokemusperäistä tietoa, ei huhupuhetta).

Jos katsotaan niin, että joidenkin asioiden kustantaminen katsotaan julkisen vallan tehtäväksi, olkoon niin kaikkien kohdalla. Tulojen tasaus sitten hoidetaan verotuksen progressiolla.

Jos taas katsotaan, että tukien ja etuuksien pitää olla tarveharkintaisia, luovuttakoon sitten verotuksen progressiosta.

Kumpikin tapa toimii erikseen, jos niin halutaan, mutta niiden sekoittamien on omiaan tuottamaan vääristymiä.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hyvin argumentoitu. Kirjoittelin aiemmin muuten rajanvedosta näin, toistanpa copy pastella:

- Valtion tehtävät on ajateltava julkishyödykkeiden ja yksityishyödykkeiden kautta -

Monien taloustieteen tutkijoiden mukaan perusteltuja julkisvallan tehtäviä ovat seuraavat:

A. Julkishyödykkeiden tuotanto. Julkiselle sektorille on delegoitu sellaisten julkishyödykkeiden tuottaminen, joita markkinat eivät halua tuottaa. Näitä ovat kansallinen turvallisuus (ts. puolustusvoimat ja tiedustelu), sisäinen järjestys (poliisivoimat, palo- ja pelastustoimet sekä tuomioistuinlaitos), tiestö, rautatiet, satamat sekä yliopistoissa ja korkeakouluissa tuotettava tieteellinen perustutkimus – markkinat eivät näitä tuota. Oikeuslaitos on niin ikään julkishyödyke, kuten on esimerkiksi myös kaavoitus.

B. Eräiden yksityishyödykkeiden tuotanto: terveydenhuolto ja koulujärjestelmä. Julkishyödykkeiden ohella julkiselle sektorille on useimmissa länsimaissa delegoitu eräiden sellaisten yksityishyödykkeiden tuottaminen, joita markkinat toki tuottaisivat, mutta joko tehottomasti tai liian eriarvoistavalla tavalla. Näitä ovat terveydenhuolto, peruskoulu ja korkeakoulut. Julkisen terveydenhuollon ja julkisen peruskoulu- ja korkeakoululaitoksen edut ovat painavat. Julkiselle sektorille kuuluu niissä järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu, mutta julkista sektoria täydentävä yksityinen tuotanto parantaa tehokkuutta kilpailun kautta. Jos ”raha liikkuu kansalaisen mukana”, palvelun kilpailuttajana toimii maan koko väestö! Myös kulttuurilla on julkishyödykeominaisuuksia, mutta myös myönteisiä ulkoisvaikutuksia. Siksi sitä tuetaan yhteisin varoin. Sama koskee urheilua.

Poliittisen keskustelun tulisi siirtyä enemmän arvioimaan miten kohdat A) ja B) toteutetaan ja millä laajuudella, koska julkiset kulutusmenot katetaan lähinnä yritysten keräämillä veroluonteisilla maksuilla sekä työeläkejärjestelmällä. Yritysten elintärkeästä roolista Suomen julkisen talouden rahavirtojen kerääjänä on julkaistu erinomainen tietopakkaus ” Yritykset tilittivät veroja vuonna 2017 yli 63 miljardia euroa ”.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Nyt on Outilla mennyt hieman puurot ja vellit sekaisin...

Aikana jolloin oli vielä Kansakoulu, eli vuoteen 1973

Kolmannen luokan jälkeen sai pyrkiä oppikouluun, jossa oli lukukausimaksu, sekä oppimateriaali piti kustantaa itse.

Lukukausimaksuun sai hakea vapautusta perheen tulojen perusteella, mutta ei oppimateriaaleihin.

Kuudennenluokan jälkeen siirryttiin kansalaiskouluun joka oli kaikille ilmainen. Toinen vaihtoehto oli pyrkiä kunnalliseen keskikouluun, joka oli myös täysin ilmainen. Tämän koulun käyneet saivat vielä pyrkiä oppikouluun (3v)jossa oli lukukausimaksu, sekä oppimateriaali oli itse maksettava, samoin tähän kouluun sai hakea vapautusta lukukausimaksuista perheen tulojen perusteella.

Tässävaiheessa "pakollinen koulu " oli suoritettu. Noin 50% jatkoivat opiskeluja joko Oppikoulussa tai Ammattikoulussa, jossa ei ollut lukukausi maksuja eikä oppimateriaali maksuja.

Kaikissa tähänasti mainituissa kouluissa oli ruokailu ollut ilmaista.

1994 Kansa ja kansalaiskoulu nimitys lakkautettiin, samoin Oppi koulu.
Perustettiin Peruskoulu, jonka kävivät kaikki. Kansakoulu sai nimen Peruskoulun ala aste ja Kansalaiskoulu sekä (kunnallinen keskikoulu) sai nimen Peruskoulun yläaste.

Tämän koulun jälkeen sai pyrkiä Lukioon, joka korvasi entisen oppikoulun, tässä koulussa ei ollut enää lukukausimaksua, mutta oppimateriaali piti kustantaa itse.

Toinen vaihtoehto oli Ammattikoulu jossa ei ollut lukukausi maksuja eikä oppimateriaali maksuja.
Kummassakin oli kouluruokailu ilmainen.

Tällöin tuli ensikertaa mahdollisuus hakea opintotukea, niin lukiossa kuin ammattikoulussa. Opintotuen suuruus määräytyi perheen tulojen perusteella.

2000 luvulle tultaessa Ammattikoulu nimitys vaihtui Ammattioppilaitokseksi, tuolloin tuli myös oppimateriaali maksut Ammattioppilaitoksiin.
Samaten tuli mahdollisuus suorittaa kaksoistutkinto Ammatillinen sekä lukio. Molemmista kouluista sai päättö todistuksen. Nykyään kaksoistuntkinto antaa oikeuden kirjoittaa ylioppilaaksi, mutta mikäli haluaa suorittaa lukion siten että saa myös päättötodistuksen, tulee suorittaa kolmoistutkinto.

Vähävaraiset perheet voivat hakea täydentävää perustoimentulo tukea, alle 18v oppimateriaaleihin. Yli 18v edellytetään itse opintolainan ottamista opintotuen lisäksi, niin elämiseen kuin opiskeluun.

Oppimateriaalin hankinta hyvättyväksi menoksi tuli perustoimen tulotuessa vasta silloin kun Ammattioppilaitoksissa tuli oppimateriaali itse kustannettavaksi.

Nyt voidaan todeta, nykyään kaikki toisenasteen opiskeliat hankkivat oppimateriaalin omakustanteisena.
Kaikille ruokailu ja lukukausimaksu on ilmaista.

Vain pienituloisilla on mahollisuus saada harkinnanvaraista täydentävää perustoimen tukea oppimateriaalin hankintaan. Siis vain pakolliset oppikirjat.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

"Nyt voidaan todeta, nykyään kaikki toisenasteen opiskeliat hankkivat oppimateriaalin omakustanteisena.
Kaikille ruokailu ja lukukausimaksu on ilmaista.

Vain pienituloisilla on mahollisuus saada harkinnanvaraista täydentävää perustoimen tukea oppimateriaalin hankintaan. Siis vain pakolliset oppikirjat."

Niin. Siis mikä minulla on sekaisin? Juurihan kirjoitin, että vähävaraisia tulee tukea, ei kaikkia. Kaikilla ei ole tarvetta tukeen.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

"Miksi kaiken pitäisi olla ilmaista myös rikkaille?#

Otsikkosi on harhaanjohtava...

Opiskelu on jo myös ilmaista rikkaille, eikä pitäisi olla.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara Vastaus kommenttiin #24

Eli verorahojen vastineeksi ei mitään meille työssäkäyville? Kuten jo alussa totesin, ei lukukausimaksuja, hyvä. Mutta kirjat ja opiskelumateriaali, kyllä sen toimeetulevat pystyvät lapsilleen hankkimaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset