Pedot ja pikku tytön koulumatka
Alkuperäinen juttu tältä aamulta, sanomalehti Karjalainen 23.9.2017 https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/156323-kii…
Kirvoitti ärsytykseen asti kirjoittamaan…..
"Luin 23.9.2017 Karjalaisesta Joensuun kaupungin päätöksestä, jossa pieneltä 7-vuotiaalta tytöltä oli evätty ns petokyyti. Järkyttävää. Perusteena oli, ”kun pedot eivät ole käyttäytyneet häirikkömäisesti”. Pitääkö tytön siis kohdata karhu tai susilauma, ennen kuin asialle tehdään jotain. Pitääkö siis tapahtua jotain pahaa, ennen kuin myönteinen päätös koulukyydistä tulee? Riistanhoitoyhdistykseltä oli tullut ja vanhempien lisäksi lausunto, jossa kerrotaan tytön koulumatkan sijaitsevan petojen liikkumisalueella. Kuvitelkaa itsenne keskelle metsää, ilman muita ihmisiä, ilman katuvaloja ja tieto siitä, että ympärillä saattaa liikkua susilauma, ilveksiä tai muutama nalle. Ei näy täälläpäin televisioissa hätäkoodeja, ”välttäkää liikkumista” tai tule hätätiedotteita, että pysykää sisällä ja välttäkää liikkumista ulkona. Kysymys on 1,2km matkasta pysäkille, josta tyttö saa varsinaisen kyydin. Kehotan jokaista käymään kävelemässä tuon matkan yksin (erityisesti päätöksentekijöitä) ja ajattelemaan tuota pientä tyttöä, joka matkan joutuu kulkemaan.
Onneksi asia on menossa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Kaupunki unohti päätöksestä lopun itse kirjaamastaan linjauksesta. ” Pelkkä petojen esiintyminen ei ole kuljetuksen myöntämisperuste, vaan petojen käyttäytymiseen tulee liittyä häiriökäyttäytymistä tai jatkuvaa liikkumista asuntojen tai koulumatkojen välittömässä läheisyydessä. ” Tämä lauselmaa oli voitu käyttää tytön koulukyydin myöntämiseksi.
Pidetään huolta pienimmistä, myös Joensuun toriparkin ulkopuolella.
Outi Mara (ps), Joensuun kaupungin varavaltuutettu"
Petoviha on järkyttävää.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on, mutta pelko on ymmärrettävää, koska se voi olla joko rationaalista tai irrationaalista.
Vaikea ottaa kantaa tässä esitettyyn tapaukseen, kun ei niistä olosuhteista tiedä enempää, mutta jos petoja on oikeasti liikkeellä juuri niillä main, niin peruste häirikkökäyttäytymisen puuttumisesta ei ole aivan rationaalinen peruste sekään, koska se implikoi sitä, että ensin jonkun pitäisi kokea kohdallaan sitä häirikkökäyttäytymistä, mikä saattaa tehdä uuden päätöksen asiaan liittyen liian myöhäiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Eli 7-vuotiaan tulisi kohdata nämä alueella liikkuvat pedot, jotka riistakamerat ovat tallentaneet ja riistanhoitoyhdistys todennut petojen liikkuvan jatkuvasti alueella?
Ilmoita asiaton viesti
Niin, mutta en tiedä riittäisikö sekään häirikkökäyttäytymisen tunnusmerkiksi. Siksi totesinkin, että vaatimus häirikkökäyttäytymisestä petokyydin perustaksi saattaa olla tässä tapauksessa hiukan epälooginen.
Vastauksesi kommenttiini tuntui sävyltään hiukan sellaiselta, ettet täysin sisäistänyt aiemman kommenttini sisältöä oikealla tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Häiriökäyttäytymisen lisäksi on linjattu petojen jatkuva alueella liikkuminen, kuten tekstissäni kerron.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitit myös: ”Perusteena oli, ”kun pedot eivät ole käyttäytyneet häirikkömäisesti”.
Kuten sanoin en tunne kyseisiä olosuhteita enkä tiedä missä määrin voidaan katsoa petojen liikuskelevan koulutien välittömässä läheisyydessä. Ilmeisesti ilvesten liikkumista ei pidetä perusteena ja sudet olisivat vaarallisuuden kannalta kiikun kaakun. Karhut puolestaan menevät sitten jossain vaiheessa talviunille.
Ilmoita asiaton viesti
Laitetaan tytölle kilistin kaulaan. Pedot kyllä pysyvät poissa kun kuulevat sen.
Ilmoita asiaton viesti
Auttaisiko Teppo vihaasi kannabis?
Ilmoita asiaton viesti
Miten kannabis liittyy blogisi aiheeseen?
Mun mielestäni asiaton kommentti. 🙂
Eikös henkilökohtaisuuksiin meneminen ole hieman tyhmää? Toisaalta kertoo bloggaajasta paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä lie tullut mieleeni.
Onko mielestäsi petovihaa järjestää pienelle koululaiselle kyyti? Petovihaa mielestäni olisi se, että pyytäisin ampumaan kaikki alueen karhut. Ymmärtänet hienoisen eron?
Ilmoita asiaton viesti
Niin on ja petojen liioiteltu pelko myös. Karjalan korpitiellä on koululaiselle suurin riski jäädä pimeällä auton alle. Ilvestä ei kukaan järkevä pelkää, eläin erittäin arka.
Sudet ja karhut ovat riski tietenkin, mutta yhtä suuri kuin hairiski perheen Välimeren lomalla. Kukaan ei siellä mereen mennessä haita mieti, vaikka Välimerestä ongittu yksi suurimmista valkohaista pituudeltaan noin 7 metriä ja useita ihmisiä kuollut hain hampaissa Välimerelläkin vuosien mittaan.
Pitää ihmisten säilyttää suhteellisuudentaju ja myös muistaa, ettei 100% turvallisuutta ole emmekä sitä edes kaipaa.
Ilmoita asiaton viesti
Petoviha on järkyttävää, mutta ei liity mitenkään tämän tytön koulumatkaan.
Minua on ian kaiken suututtanut kaiken maailman sinivuokot jotka eivät tosiasiassa tiedä minkälaista syrjäseudulla asuminen on.
Minä esimerkiksi en vihaa millään tavoin villieläimiä, en myöskään pelkää. Mutta en ole pöljä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että tunkiolle ei viedä eläinten ruuaksi kelpaavaa enempää kuin mitä pari harakkaa tai närheä popsii parilla oksalla käynnillä.
Koirat täällä pitää katsoa että pysyvät tallessa. Kissa pärjää paremmin.
Ja, on aivan luonnollista että pieni lapsi pelkää. Tallustelu tiettyjen eläinten reviirillä ON vaarallista.
Terveiset Lieksasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Antti! Sieltähän miekii 🙂
Ilmoita asiaton viesti
«Kysymys on 1,2km matkasta pysäkille, josta tyttö saa varsinaisen kyydin.»
Voisivatko vanhemmat viedä tytön pysäkille? Miksi saattamisen pitäisi olla kaupungin järjestämää, että joku ajaa sinne pitkän matkan päästä ja antaa taksikyydin? Kuinka pieni vaaran todennäköisyyden pitäisi olla, että kyytejä ei enää saisi? Nolla?
Kyllä tässä muutkin vanhemmat vievät lapsensa päiväkotiin tai kouluun aamuisin ja aika paljon pidempiäkin matkoja. Useimmat jo kouluun kävelevät itse, vaikka kadut vilisevät pedofiilejä ja juoppokuskeja, joskus jopa cityhirviä.
Ilmoita asiaton viesti
Ai niin, miksikö? Tytön koulumatka on 13km. Vanhemmat jäävät siis pois päivätyöstä, että lapsi pääsee kouluun ja kotiin?
Ilmoita asiaton viesti
«Tytön koulumatka on 13km.»
Eikös nyt ollut kyse siitä 1,2 km:n matkasta pysäkille.
«Vanhemmat jäävät siis pois päivätyöstä, että lapsi pääsee kouluun ja kotiin?»
Yksinkö se lapsi siellä kotonaan herää ja lähtee itse kouluun, vanhemmat eivät ole kotona?
Onko nyt sitten tarkempaa tietoa tapauksesta, mitkä muut tekijät ovat ehkä vaikuttaneet päätökseen, kuten se, että pysäkille vieminen kyseisessä tapauksessa ehkä sopii vanhempien työssäkäyntiin? Nuo petokuljetuksethan päätetään tapauskohtaisella arvioinnilla, johon vaikuttavat muutkin olosuhdetekijät kuin petojen mahdollisuus. Ei näin vähäisillä tiedoilla voi sanoa tapauksesta paljoakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Rouva Mara on taas senverran persukiihtynyt,ettei muista mitä on kirjoitellut..näyttää nimittäin menevän persuille ja itselleen ominaiseksi länkytykseksi..etää sellaista kuntapolitiikkaa varavaltuutetulta.
Ilmoita asiaton viesti
Ah, kuinka asiallista!
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä aikaa koulukyytiin aina löytyy. Se on järjestelykysymys. Myös työtä tai asuinpaikkaa voi vaihtaa lähemmäksi asutusta. Ja aina voi palkata jonkun muun kuljettamaan lapsia. En ymmärrä ongelmaa oikein miltään kantilta.
Ei voi olla niin kuten yleensä esitetään, että ihmisten saatava valita asuinpaikkansa vapaasti ja yhteiskunnan tehtäväksi jää järjestää työpaikat ja palvelut. Kyllä omiin valintoihin liittyy erilaisia seurauksia ja vastuu.
Ilmoita asiaton viesti
«Ei voi olla niin kuten yleensä esitetään, että ihmisten saatava valita asuinpaikkansa vapaasti ja yhteiskunnan tehtäväksi jää järjestää työpaikat ja palvelut.»
Niin ei taida ollakaan. Sinällään uudisrakentamisen kannalta tämä on kaavoituskysymys eli kaavoittaessaan jonkin tontin tai alueen asumiskäyttöön, kunta myös sitoutuu tarjoamaan palvelut sinne. Siksi noita kaavoja ja lupia rakentamiseen asuinkäyttöön myönnetään haja-asutusalueille paljon nihkeämmin kuin taajamissa.
Ongelma on suurempi vanhojen asutusten suhteen, sillä kaavoitusta ei voi vetää pois. Tällöinhän ihmiset eivät ”valitse asuinpaikkaansa vapaasti”, koska suvut ovat saattaneet asua paikalla jo satoja vuosia.
Ilmoita asiaton viesti
Terve järki sanoo, ettei Suomea kannata pitää asuttuna kaikilta osin väkipakolla. On luonnon säilymisen kannalta parempi, että haja-asutus vähenee. Suomen ainut arvokas luonnonvara tulevaisuudessa on tyhjä ja mahdollisimman koskematon luonto. Sen arvo tulevaisuudessa ylittää rakennusten, teollisuuden sekä muun infran merkityksen. Tämä syytä tajuta ajoissa maailman muualla saastuessa ja väestön tukkiessa joka nurkan. Näin käynyt jo muualla Euroopassakin eikä vain Kiinassa tai Intiassa.
Mitä tulee jonkin suvun vuosisataiseen asumiseen jollain tilalla niin en näe sen olevan mikään peruste vaatia syrjäseuduille kaikkia palveluita. Ihmisten on opittava joustamaan vaatimuksissaan.
Hyvä ystäväni pitää Suomessa 1600-luvulta olevaa sukutilaa. Hän on itse siellä tehnyt kaikkea kyntöhommista alkaen siitä huolimatta, että hän asuu puoliksi Emiraateissa ja pyörittää useita teknologia-alan yrityksiä Euroopassa, Lähi-idässä ja eri puolilla Aasiaa. Nurkkiin sitoutuminen ei nyt ole oikein nykypäivää. Eikä saamattomuus.
Ilmoita asiaton viesti
Koulumatkoihin liittyvät riskit esim vilkas liikenne, ilman pyörä-ja kävelyteitä on edelleen peruste täällä päin saada koulukyyti. Kun ei ole niitä busseja, metroja ja muita tarjolla. Edelleen lapsia kuljetetaan taksilla pitkien tai vaarallisten matkojen vuoksi. Mielestäni tässä on kyse siitä. Perustelutkin löytyvät blogistani Joensuun kaupungin kirjaamana.
Ilmoita asiaton viesti
Olisit sitten kirjoittanutkin laajemmassa merkityksessä..kaahotit vain pedoista..semmoinenkin asia,että ne pedot väistää metsässä aina ihmistä käyvät päälle vain harvinaisissa pakkotilanteissä..vaarallisimpia ovat ne jotka tulevat asuinalueille..voi joutua syödyksi koti portailla.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin pedoista, jotka pitävät tytön koulumatkaa reviirinään.
Ilmoita asiaton viesti
Jos vanhemmilta ei onnistu kyyditys ja/tai kyyti ei voi koukata kotiovelle, niin miten olisi petoaidan rakentaminen tuolle matkalle?
Ilmoita asiaton viesti
Keskelle ei mitään? Tuskinpa…
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin se tyttö putkahtaa keskelelle ei mitään tyhjästä, pakostahan siellä on asuinrakennus. Eläimet yleensä ovat siellä keskellä ”ei mitään” joten petoaidalle voisi olla perusteita. Jopa rahallinen kustannus voisi olla halvempaa kun vuosia kestävä taksikyyditys jos vanhemmilla ei onnistu 1,2km saattaminen pysäkille.
Ihan niinkuin tässä jutussa nyt jäisi jotain oleellisia seikkoja kertomatta.
Ilmoita asiaton viesti
Niitä petoaitoja jouduttaisiin kyllä sitten syrjäseuduille rakentelemaan pilvin pimein yksittäisiä lapsia varten, joten en usko tuohon vaihtoehtoon. Lisäksi ne haittaisivat metsien hyödyntämistä samoiluun, sienestämiseen, tukkikuormien lastaukseen y.m.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa voisi olla pointtia, mutta se lienee olisi sitten ihan kunnan päätettävissä rakennetaanko petoaitaa vai kustannetaanko taksimatkoja x vuosia. Ne matkat kun nopeasti nykäisevät 1000-2000e kk/naama.
1,2km matkalla metsienhyödyntäminen samoilussa, sienestämisessä yms mitä sanoit on kyllä ehkä enemmänkin turhaa hapatusta kun oikea syy olla rakentamatta jos huoli on suuri.
Ilmoita asiaton viesti
Riistakeskuksen mukaan sähköistetyn petoaidan tarvikkeet maksavat 2000 € / km
Ilmoita asiaton viesti
Oletetaan että ko 7v kohdalla päädyttäisiin taksikyyteihin lopulta.
vuodessa hän käy koulua n.9kk ajan ja taksikyyditykset maksavat 1000e/kk
Oletetaan että kyyditykset suunnitellaan toteutettavaksi 6 luokkaan asti.
9kk * 1000e = 9000e
9000e * 6v = 54 000e
Oletetaan että päädytäänkin petoaitaan. Petoaitaa tarvitaan tien molemmille puolille
1,2km * 2 = 2,4km
2,4km * 2000e = 4800e
Lisätään laskuun vielä vaikka palkat ja oletetaan että se on toinen mokoma
Eli petoaita kustantaa 9600e.
Jos kunnassa on vaikka vuosittain keskimäärin 50 tällaista lasta on taksimatkojen osalta kunnan kukkarossa lovi 450 000e vuosittain (jatkuen aina hamaan tulevaisuuteen). kun taas petoaidan kertakorvaus samalle ihmismäärälle on 480 000e (aitoja voidaan siirtää uusiin paikkoihin joten ei aina tarvitse uusille lapsille ostaa uutta aitaa).
Ilmoita asiaton viesti
Niin jää..
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni koulukyydin pitää hakea kotiovelta.
Ilmoita asiaton viesti
Näissä tapauksissa kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
En vähättele vanhempien pelkoja, en edes petojen suhteen mutta suhteellisuudentajuakin saisi olla. Yhteiskunnalta vaaditaan aamulla petokyyti koulutielle, ja illalla voidaan se lapsi kuitenkin kuljettaa jääkiekkoharkkoihin, laskettelurinteelle, ym. Suomessa ei ole yksikään peto vuosikymmeniin hyökännyt lasten kimppuun, ei vaikka aikoinaan lapset kulkivat pitkiäkin matkoja kouluun suksilla, jalkaisin, pyörällä mutta montako lasta on vammautunut urheilutapahtumissa. Toki petojen määrässä on tapahtunut kasvua Suomessa mutta montako lasta on siepattu itäisessä naapurissa petojen toimesta.
Niin ja ne kotisudet kyllä ovat hyökkäileet lasten ja aikuistenkin kimppuun.
Siltikään pelkoja ei saa vähätellä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, nykyään on tapana ajatella, että yhteiskunnalla on vastuu ratkaista kaikki sellaiset arjenkin ongelmat, jotka aiemmin olivat ihmisten oman ratkaisun varassa. Vähemmän niitä petoja nykyään kuitenkin on kuin sata vuotta sitten, jolloin kukaan lapsi ei saanut koulutaipaleelleen autokyytiä.
Ilmoita asiaton viesti
Petojen käyttäytyminen on muuttunut. Tulevat ihmisasutuksiin, tonkivat roskiksia, syövät puutarhoista marjat/omenat, hyökkäilevät marjastajien ja lenkkeilijöiden päälle (karhut). Mikä tämän käytöksen aiheuttaa? Haaskat? Liiallinen kanta?
Täällä päin Suomea puhutaan oikeasti näistä pedoista ihmisten keskellä. Kyseessä ei ole enää vahingossa keskuuteemme eksyneistä pedoista, vaan täällä ne oikeasti möllöttää. Viime viikolla myös omalla kotialueellani varoiteltiin poliisin toimesta alueella liikkuvasta karhusta, josta useita näköhavaintoja. Ymmärrän oikein hyvin ihmisten pelon. 20v sitten näille jutuille olisi naurettu, silloin tällaista uhkaa ei ollut. Metsästäjät ja marjastajat saivat liikkua aivan rauhassa. Mikä on siis muuttunut?
Ilmoita asiaton viesti
”Petojen käyttäytyminen on muuttunut. Tulevat ihmisasutuksiin, tonkivat roskiksia, syövät puutarhoista marjat/omenat, hyökkäilevät marjastajien ja lenkkeilijöiden päälle (karhut). Mikä tämän käytöksen aiheuttaa? Haaskat? Liiallinen kanta?”
Johtuisikohan se roskiksien tonkiminen siitä, että niissä roskiksissa on jotain syötävää, eli mikä olisi tässä tapauksessa se helpoin ratkaisu.
Niin ja eikä se metsästäjien päälle hyökkäys aina koidu metsämiehen kohtaloksi, siis vaikka tämä metsästäjä ei käyttäisikään sitä ”torrakkoa”. Hiljattain uutisoitiin tapauksesta jossa karhu oli lähtenyt metsästäjän perään, ja juossut päin mäntyä kohtalokkain seurauksin, otsolle, tapahtui Ruotsissa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin..miten olis,jos syy onkin ihmisessä..ihminen on rakentanut asuinalueitaan sinne missä villieläimiä on ollut aina..siis eläinten lähialueille..eläimet tottuvat ihmisiin..tulevat etsimään ruokaa,etenkin silloin,kun luonnosta sitä ei saa tai se vähenee..jotkut petoeläinkannat ovat myös kasvaneet..karhuista vielä..yleensä hyökätessään se puolustaa poikasiaan.
On aivan turhaa väittää,etteikö ennekin metsässä liikkuvat marjastajat olisi altistuneet petoeläinten uhille jos niitten elinalueilla ovat liikkuneet.
Ilmoita asiaton viesti
Se, että pedot tulevat ihmisten lähelle, kertoo siitä, että niitä on liikaa. Syömistä ei metsässä riitä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se siitä kerro. Petoja on todellakin paljon vähemmän kuin menneinä vuosikymmeninä tai -satoina.
Jos niiden ruoan hankkiminen on jäteastioista käynyt helpommaksi, koska jäteastioita vastoin aiempia vuosikymmeniä, on nyt olemassa, niin niitä ne vain hyödyntävät.
Hirvikantaa metsästetään kiihkeästi, koska muuten niiden kanta kasvaisi liian suureksi. Tämänkin voisi antaa petojen hoidoksi. Lopetetaan kaikkien eläinten metsästys kokonaan,niin luonto hoitaa hommansa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa luovuttiin suurpetojen tapporahan maksmisesta v. 1975. Tätä aikaisemmin, 1900-luvulla etenkin, susi ja ahma metsästettiin miltei sukupuuttoon, kettukin kävi vähiin. Karhusta ei paljoa maksettu, mutta karhunkierrosten myyminen herrojen huviksi oli puolestaan tuottoisaa, jos karhuja oli.
Itse olen saanut tapporahan vain yksistä variksen koivista, alle kouluikäisenä.
Ilmoita asiaton viesti
Muistatko Outi muutama vuosi sitten kun oli huono marjakesä? Karhuja riitti vähän joka hollilla. Oli Uimaharjulla omenapuita tyhjentämässä, oli kaurapelloissa, muistan isomman joukon ainakin Jamalilla. Lieksan kaupungissa kulki taksikopilla, linja-autoasemalla ja meni lopuksi aseman suuntaan muutamana lauantaiyönä.
Joku vuosi aikaisemmin karhu söi naapurilta kurpitsat. Täällä pitää olla tarkkana jos sellaista herkumpaa viljelee.
Ilmoita asiaton viesti
No nythän oli muutama päivä sitten tyhjentynyt viinimarjapuskat. Viime vuonna meni lähistöllä takapihan omenat. Juu ei liikaa niitä on. Tottuneet liiaksi ihmisiin ja ihmisen hajuun.
Ilmoita asiaton viesti
Tuplat
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka moni näistä kelpo kommentoijista on tavannut suuren petoeläimen luonnossa? Ilveskin käy, tai ahma. Ja lasketaan nyt luonnoksi kesämökin pihan laitakin, jos se viisastelussa helpottaisi.
Ilmoita asiaton viesti
En kertaakaan (onneksi) vaikka nuoruuteni vietin alueilla missä ainakin karhuja liikkui. Voi olla että karhut ovat minut useastikkin nähneet mutta minä en niitä. yksin minä kalalla kuljin ala-asteikäisestä lähtien. Kuljin lähes päivittäin.
Vihellyksiä kyllä (karhun) kuulin eräällä syrjäisellä joella, mutta en otsoon onnekseni koskaan ole törmännyt nokatusten.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla kulkee karhut muutaman sadan metrin päästä. Pihaan ei ole tullut. Ei se estä minua liikkumasta missä tykkään tai minne pääsen, mutta pientä lasta en laittaisi pelkäämään pimeälle kylätielle. Ja tästä menee sentään ohi kylätie, ei pistotie yksinäiselle tilalle. Sellaisia toki muutama on, näilläkin main, Ja muutamalla on siellä lapsia.
Kyse ei ole siitä että miten todennäköistä on karhuemon hyökkäys, tai susilauman (varsin epätodennäköinen), vaan siitä että kyseessä on lapsi, ei aikuinen marjastaja, ja lapselle täytyy turvata tulevaisuus missä ei ole lapsuuden traumoja pelottavasta koulutiestä. Yksikin karhuemon valehyökkäys on liikaa. Siitä jää lapselle ikuinen vamma sieluun.
Ja yleisemmin tiedoksi. Karhut saattavat mennä myöhään pesäänsä tai tulla pois välillä. Samoin saattavat heräillä aikaisin keväällä. Aivan riippuen siitä millainen talvi on ja miten perspuoli pysyy kuivana.
Ilmoita asiaton viesti
toiston poisto.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, asiantuntijoita tuntuu riittävän monenlaisia… itse olen karhun kohdannut pariin otteeseen. Metsässä aina mukana radio ja lapset. Melu pitänee loitolla. Mutta yksin en lähtisi täällä päin mihinkään metsään.
Ilmoita asiaton viesti
Maalaisjärki sanoo, että se koulukyyti-auto voisi käväistä hakemassa tämän pikkukoululaisen kotiovelta ja toisi samaan paikkaan koulupäivän päätteeksi.
”Ylimääräistä” ajoa tulisi päivässä 2,4 km.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä minäkin mietin että miksi se ei ole mahdollista ja miksi ajetaan taksikyytiä tähän? Onko kyseessä siis iso linja-auto johon kerätään kylän lapset ja pihassa ei sovi kääntymään vai onko kyseessä jokin muu kyyti minkä pitää ajaa ajallaan X reitti johon koululaiset menee. Jos kyseessä on koulutaksi (millä itse muiden kakaroiden kanssa kuljin aikoinaan) niin sen kyllä luulis pystyvän koukkaamaan tuo pieni matka pihassa ja jatkavan matkaa ilman että järjestetään lapselle erillinen taksikyyti kouluun. Tosin byrokratia on monesti niin jäykkä että oikeen vituttaa välillä se hölmöys.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä rapakuntoiset byrokraatit ajattelevat pelkästään lapsen parasta. Saadaan taas yksi lapsi liikkumaan.
Varmaan pikkukoululainen pistää välillä juoksuksikin , jos hän pimeässä metsän villieläimiä tosissaan pelkää.
Byrokraatit ovat kuitenkin väärässä jälleen kerran.
Ilmoita asiaton viesti
7-vuotiaalla saattaa koulu alkaa joinakin aamuina yhdeksältä, joinakin aamuina kymmeneltä ja loppua klo. 13 tai 14. Vaikea on vanhempien jatkuvasti lähteä töistä pois lasta kuskaamaan ja hakemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Outi on oikeassa. Joensuun kaupungista puhuminen voi harhauttaa näitä kehä 3-laisia. Joensuusta suurin osa pinta-alasta on synkkää korpea ja nykyisin petoeläimet ovat täällä myös hurjasti lisääntyneet, toisin kuin Kuikka antaa ymmärtää. Itse en ole petovihaaja ja olen tavannut luonnossa sekä karhuja, susia, ilveksiä sekä ahmoja. Pedot ovat myös tulleet pelottomammiksi kuin aiemmin, koska niitä on enemmän, niitä ruokitaan valokuvaushaaskoilla ja niiden luontainen ravinto hirvet ovat vähentyneet paikoin radikaalisti runsaan petokannan vuoksi. Samoin myös susilaumoissa koirasusien määrä on lisääntynyt ja ne eivät pelkää ihmistä.
Suomessa on myös oppivelvollisuus. Kuka päättäjä uskaltaa ottaa vastuun petojen mahdollisesti raatelemasta pikkulapsesta?
Onko ko. lapsi ainoa sillä suunnalla vai voisiko hänen kyytinsä yhdistää toisten lasten kyyteihin?
Ilmoita asiaton viesti
Aiemmin petoeläimet olivat Suomessa luonnollinen osa ihmisten pientä arjen riskiä.
Mitä urbaanimmaksi yhteiskunta muuttuu sitä luonnottomammaksi tuntuu käyvän petoeläinten olemassaolo faunassa. Ennen kaikkea juuri haja-asutusalueilla asuvien keskuudessa.
Kun Saksassa joitakin vuosia sitten huomattiin, että jostain Slovakiasta päin oli karhu eksynyt Baijerin metsiin, niin siitä tuli maan laajuinen hälytys. Valtavat asevoimat komennettiin jahtaamaan tuota vaarallista petoeläintä ja tokihan se muutamassa päivässä pystyttiin tappamaan.
Tilanne oli verrattavissa leijonan karkaamiseen eläintarhasta.
Ilmoita asiaton viesti
Niin olivat. Ja 1800 ja 1936 välillä sudet tappoivat yli 30 lasta Suomessa. Ja Venäjällä muistaakseni viimeksi 2010 tai niillä main. Asiaan vaikuttaa myös se, että siellä risteytetään tarhaoloissa sutta ja koiraa ja jälkeläiset lasketaan luontoon. Viimeksi he toivat 3 tällaista risteytyspentua joitain vuosia taaksepäin Suomen rajavyöhykkeelle. Mutta esimerkiksi 1932 Suomessa ei tiettävästi ollut yhtään sutta sillä ne kuolivat raivotautiepidemiassa.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa! (Karisto)
Tuon Saksan jutun toki tunnen sillä kävin heidän ”vihreidensä” kanssa nettikeskustelua tästä ”Brunosta”.
He olivat kutsuneet suomalaisia metsästäjiä karkoittamaan karhun Saksasta. Ja kun se meni Itävallan puolelle, he lähettivät suomalaiset kiireellä kotiin. Ja kun karhu ui Itävallasta Saksan puolelle, he ampuivat sen sillalta jokeen. Jotta sellaista luonnonsuojelua.
Ilmoita asiaton viesti
Paljon sitä pedoista puhutaan mutta se pahin peto kuitenkin tuntuu jäävän vähemmälle huomiolle, niin ja en nyt tarkoita ihmistä. Se pahin peto osaa jopa lentää, ja nimeltään tuo pirulainen on hirvikärpänen. Nimittäin ainakin omalla kohdallani se rajoittaa metsässä liikkumista, vaikka en olekaan sille allerginen muualla kuin tuolla psyyken puolella.
Tämä nyt oli kevennysyritys vakavaan keskusteluun.
Ilmoita asiaton viesti